Hyppää sisältöön

Itä-Suomen yliopisto ja Karelia siirtyivät etäopetukseen, Savonia ei, taustalla huoli opiskelijoiden jaksamisesta: YTHS:llä edelleen jonoja

Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi mietityttää niin oppilaitoksia kuin mielenterveystyötä tekeviä ammattilaisia.

Itä-Suomen yliopiston kampus Joensuussa helmikuussa 2021. Kuva: Ari Tauslahti / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hallitus teki tiistaina uuden linjauksen korkeakoulujen etäopetussuosituksesta. Haastateltavana etäopiskeluun siirtyneen Turun yliopiston vararehtori Piia Björn sekä 25-vuotias opiskelija Roosa Ulkuniemi. Toimittajana Saara Karjalainen.

Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Karelia-ammattikorkeakoulu ovat huolissaan opiskelijoiden jaksamisesta, ja siksi tieto hallituksen korkeakoulujen etäopetussuosituksesta otettiin ristiriitaisin tuntein vastaan.

Heikentyneen koronatilanteen vuoksi hallitus suositti keskiviikkona korkeakouluille etäopetukseen siirtymistä, mutta korkeakoulut tekivät päätöksen asiasta itsenäisesti.

Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu päättivät keskiviikkona, että oppilaitokset siirtyvät etäopetukseen 16.1. saakka. Savoniassa puolestaan ei toistaiseksi siirrytty etäopetukseen.

– Emme kovin herkästi oppilaiden jaksamiseen liittyvän huolen vuoksi siirry etäopetukseen, ja siksi päätämme mahdollisesta etäopetusjaksosta vasta tammikuun alussa, kertoo Savonia-ammattikorkeakoulun rehtoriMervi Vidgrén.

Päätöksellä oppilaitos saa peliaikaa etäopetusjakson puntarointiin. Opiskelijoiden joululoma kestää loppiaisen yli.

Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi mietityttää niin oppilaitoksia kuin mielenterveystyötä tekeviä ammattilaisia.

– Näin lyhytaikaisena se tuskin tilannetta suuresti muuttaa. Jos etäopetusjakso pitkittyy tuosta tammikuun puolivälistä, se lisää opiskelijoiden jo ennestään kertynyttä kuormitusta, kommentoi itäisen alueen mielenterveystyön ylilääkäri Raija Aittakumpu-Hydén YTHS:ltä.

Ministeriön avustuksella pyritään parantamaan opiskelijoiden jaksamista

Korkeakouluilla on jaettu huoli opiskelijoidensa jaksamisesta koronaepidemian keskellä. Huoli on huomattu myös ministeriössä.

Opetusministeriö myönsi joulukuussa korkeakouluille merkittäviä rahallisia avustuksia, joilla tuetaan korkeakoulujen opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskeluiden edistämiseen tähtääviä hankkeita. Tarkemmin hankkeista ja rahasummista voit lukea opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Kokonaisuudessaan ministeriö jakoi korkeakouluille kuusi miljoonaa euroa erityisavustusta.

Korkeakouluihin on ministeriön avustuksilla palkattu esimerkiksi kuraattoreita, opetusavustajia, opintopsykologi ja kehitetty vertaistukitoimintaa.

Suunta on oikea, sanoo YTHS:n mielenterveystyön alueylilääkäri Raija Aittakumpu-Hydén.

– Tämä rahoitus on hyvä määrä ja näen siinä paljon toivoa. Samalla olen kyllä huolissani tämän hetkisestä tilanteesta. Koko epidemia-ajan kasvanut kuormitus ja palvelutarve ei purkaudu hetkessä tai nopeasti lähiopetukseenkaan taas palatessa, hän sanoo.

YTHS:n mielenterveyspalvelut ovat paikoin ruuhkautuneet ja esimerkiksi Karelia-ammattikorkeakoulun rehtorin Petri Raivon mukaan jonotusaika henkilökohtaisiin tapaamisaikoihin voi olla 3 kuukautta.

Tällä hetkellä opiskelijoilla yleisintä on masennus- ja ahdistusoireilu, mutta myös keskittymiseen liittyvät vaikeudet ovat lisääntyneet.

Oppilaitosten toiveena 17.1. paluu lähiopetukseen

Korkeakouluissa toivotaan, että etäopiskelujakso jää lyhyeksi, ja lähiopetukseen palataan taas 17.1. Lähiopetus, kavereiden näkeminen, kampukset opiskelutiloina ja esimerkiksi edullinen, lämmin opiskelijaruoka ovat tärkeitä hyvinvointia tukevia tekijöitä opiskelijoiden arjessa.

– Tilanne on toivottavasti sitten toinen ja voimme palata kampuksille. Korkeakoulut ovat olleet koko epidemia-ajan erittäin turvallisia, eikä isoja altistumisketjuja ole ollut, kommentoi Karelia-ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivo.

.
.