Hyppää sisältöön

Portugalilaisen saippuaoopperan rikas perijä haluaa ostaa lastensängyn – käytettyjä tavaroita myydään yhä enemmän, siksi huijaritkin ovat liikkeellä

Kun vertaiskauppa ja kirpputorit siirtyvät verkkoon, myös huijarit yrittävät saada osansa. Nyt liikkeellä on kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus.

Kuva: Silja Viitala / Yle, kuvakaappaukset viestipalvelusta, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

Heti käy kauppa.

Tuote on myynnissä Tori.fi:ssä ja Facebook-kirpputorilla.

Jo muutaman tunnin sisällä tulevat ensimmäiset viestit, Whatsapp-viesteinä ja Messenger-viesteinä.

“Hei, onko ilmoituksesi vielä ajan tasalla?”

Vastaan tarkemmin ajattelematta.

“Terve, kyllä on.”

“Hyvä, onko tuote tarkka ja virheetön?”

Mutta hetkinen, viestit tulevat Portugalin ja Tanskan suuntanumeroista.

Haluaako joku Tanskasta ostaa lastensängyn?

Ei. Kyseessä on tietenkin huijaus.

Whatsapp-viestin lähettäjillä on molemmilla kuvat profiileissaan. Profiilit on luotu marraskuussa.

Toisen, Thomaksen, kuva löytyy Googlen käänteisellä kuvahaulla portugalilaisen televisiosarjan tiedoista. Käännösohjelma kertoo sisällön: Rikas perijä Thomas ei osaa oikein käyttää rahojaan oikein, vaan päätyy tuhlaamaan niitä. Ikävä kyllä Thomas on tosiaan televisiosarjan hahmo.

Tanskasta taas yhteyttä ottaa Eva, joka on nuori nainen pyörätuolissa. Googlen käänteisellä kuvahaulla naisen kuva löytyy venäjänkieliseltä sivustolta jutusta, jonka otsikko kääntyy suomeksi: “Stavropolin nainen väittää olevansa Venäjän kaunein tyttö pyörätuolissa”

Pian viestejä alkaa kilahdella myös Facebookin Messengerissä Nadialta.

“Ok, otan mutta haluaisin tulla huomenna, mutta tällä hetkellä minulla on kiire töissä..."

Viestittelyn jälkeen Nadia ilmoittaa tanskaksi, että hän maksaa sängyn postikulut, mutta lähettäjä maksaa “vakuutusmaksun”, jonka hän lisää summaan. Sen jälkeen viestittely palaa suomeksi, joka tosin on vaikeasti ymmärrettävää.

"Ostajaehdokas-huijaus" toimii niin, että kuriirilta tuleekin maksupyyntö, jossa kalastellaan rahaa tai pankkitietoja. Tai sitten ovelle tulee ostajaehdokas, joka antaa kalliista esineestä väärää rahaa. (siirryt toiseen palveluun)

Vertaiskauppa kasvaa, siksi myös huijausten määrä on kasvussa

Vertaiskaupan huijaukset ovat jatkuvassa kasvussa, ja niiden määrä jatkaa kasvuaan. Näin sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell. Korona on kiihdyttänyt nettihuijauksia. Siellä missä ovat kuluttajat rahojensa kanssa, siellä ovat myös huijarit.

– Ihmisten välisistä kaupoista tulee Kuluttajaliittoon viestejä, mutta ongelma on, että niissä ei päde kuluttajansuoja, Beurling-Pomoell muistuttaa.

Useimmiten käytetyn tavaran nettikirpputorilla myy yksityishenkilö toiselle yksityishenkilölle. Kuluttajansuojalain säännöksiä ei tällöin sovelleta kauppaan. Mikäli kyseessä on varsinainen huijaus, tekoa voidaan arvioida rikoslain perusteella.

Tavallisimmat huijaukset ovat sellaisia, että joku myy tai vuokraa jotain, mitä ei ole edes olemassa. Huijarina myyjä tai vuokraaja koittaa saada maksun asiasta, jota ei ole olemassa.

Ostohuijauksissa taas yritetään saada tavara haltuun, mutta maksu jätetään maksamatta.

– Joku ilmoittautuu hakevansa tuotteen, antaa kuitin rahoista ja hakee tuotteen. Mutta rahat eivät koskaan saavu.

– Jos on myymässä jotain, ei pidä antaa tuotetta, ennen kuin on tarkistanut, että rahat ovat tilillä, Juha Beurling-Pomoell muistuttaa.

"Ostohousut jalassa" viestittelevät huijarit saattavat myös yrittää kalastella pankkitietoja mitä erikoisimmin keinoin.

– Käsityksemme mukaan suuret summat ovat järjestäytynyttä rikollisuutta, toki mukana on myös yksittäisiä henkilöitä, jotka tekevät huijauksia, Beurling-Pomoell.

Usein kyseessä ulkomailta toimiva järjestäytynyt rikollisuus.

– Kaikkein tärkein sanoma on se, että aina pitää pyrkiä varmistamaan, että jos on ostamassa jotain, pitää varmistaa, että saa tuotteen, ennen kuin mitään maksaa.

Ja jos on myymässä, pitää tarkistaa, että on saanut maksun.

Jos joku tarjoaa tuotetta poikkeuksellisen halvalla, silloin pitää soida varoituskellot ja kovaa.

– Pankkitietoja ja salasanoja ei pidä koskaan luovuttaa millekään sivustolle. Vaikka luulisit olevasi pankin sivuilla, varmista, että tosiaan olet.

Jos jokin kuulostaa liian hyvältä, se on usein huijaus

Tori.fi:stä vastaava johtaja Jenni Tuomisto Schibsted Suomelta kertoo, että Toria käyttää joka kuukausi 3,5 miljoonaa suomalaista, kuukaudessa käytettyjä tavaroita on 1,6 miljoonaa.

– Korona on näkynyt vertaiskaupan valtavana kasvuna. Ihmiset ovat viettäneet paljon aikaa kotona. Huomio on voinut mennä siihen, mitä kaikkea turhaa tavaraa kotona on. Sisustus- ja koti-kategoria on yksi vilkkaimmista.

Valitettavasti kaupan määrän kasvaessa myös huijarien määrä kasvaa.

– Vaikka kauppatapahtumista promillen murto-osassa on ongelmia, pyrimme varmistamaan myyjiä, Jenni Tuomisto sanoo.

Huijauksissa yritetään saada selville pankkitietoja ja -tunnuksia.

– Myyjän ei koskaan pidä maksaa mitään ostajalle. Vanha sanonta siitä, että jos joku diili kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta.

Tuomisto sanoo, että Torin oman viestisovelluksen käyttäminen mahdollistaa sen, että yhtiö voi auttaa rikostutkinnassa.

– Jos käyttäjää on yritetty huijata, pyydämme olemaan yhteydessä Torin asiakaspalveluun. Jos käyttäjä on tullut huijatuksi, pyydämme tekemään rikosilmoituksen ja autamme siinä.

Kuluttajaliitolta ohjeet huijauksiin

Kuluttajaliitto on vastikään laatinut ohjeita siihen, miten välttää huijauksia tavaroita ostettaessa. Ne löytyvät täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Ohjeissa muun muassa muistutetaan, että maksut kannattaa hoitaa tunnettujen maksuvälittäjien kautta. Ja jos jokin tarjous esimerkiksi kuulostaa liian halvalta ollakseen totta, se tuskin on totta. Tuotteen kuvat kannattaa tarkistaa: ovatko ne jostain kuvapankista tai netistä otettuja vai itse otettuja? Myös myyjän profiiliin kannattaa tutustua. Ja hänen saamaansa palautteeseen.

Lue lisää: