Hyppää sisältöön

Koronatartuntojen suuri määrä havaitaan myös jätevesissä – uusien rajoitusten vaikutukset voivat näkyä ensimmäisen kerran alkuvuonna

Koronaviruksen jätevesiseurannassa ryhdytään ensi vuoden aikana seulomaan myös virusmuunnoksia. Yksilötestien tarkkuuteen sillä ei silti päästä.

Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla sijaitsevissa jätevedenpuhdistamoissa käsitellään lähes puolentoista miljoonan suomalaisen viemäriin laskemat jätteet. Kuvassa jäteallas Viikinmäen puhdistamolla. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Koronaviruksen jätevesiseurannan tuoreimmat tulokset kertovat samaa, mitä tartuntaluvutkin: jätevesiseurannan tuottamien koronaviruksen RNA-lukumäärien valossa virusta on ollut Suomessa liikkeellä aina vain enemmän syyskuun puolivälistä saakka.

– Tällä hetkellä koronaviruksen RNA:ta löytyy jätevedestä kaikkialta ja näin on ollut jo pidemmän aikaa. Talveen käännyttäessä RNA-määrät ovat olleet koko ajan noususuunnassa, toteaa johtava asiantuntija Tarja Pitkänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Viiden viimeisen mittauskerran perusteella koronaviruksen RNA:n määrä on jatkanut nousua Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Kuopiossa, Porissa, Tampereella ja Turussa.

Espoossa, Jyväskylässä, Kouvolassa, Oulussa ja Vaasassa RNA:n määrä on pysynyt samalla tasolla.

Lappeenrannassa viimeisen viiden viikon trendin havaittiin taittuneen ja koronavirusta havaittiin niin pieni määrä, että se jäi alle määritysrajan.

THL on tehnyt koronaviruksen jätevesiseurantaa koronapandemian alkuajoista lähtien. Puhdistamaton jätevesi kerää yhteen kaiken sen, mitä viemäreihin lasketaan.

Jätevesiseurantaa on käytetty jo pitkään polioviruksen poissaolon varmentamiseksi, antibioottiresistenssin seurannassa ja esimerkiksi huumausaineiden käytön seurannassa.

THL:n johtava asiantuntija ja Helsingin yliopiston ympäristöterveyden apulaisprofessori Tarja Pitkänen kertoo, että koronaviruksen löytäminen jätevesistä ei ole ihan helppoa, vaan se vaatii erikoisanalytiikkaa. Menetelmän kehittäminen kesti useita kuukausia. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Koronapandemiassa jätevesiseurannan tulokset tukevat epidemian tilannekuvan muodostamista.

– Joissakin tapauksissa jätevesi voi antaa jopa ennakkovaroituksen tartuntamäärien kasvusta, mutta epidemiatilanteen ollessa päällä se on ensisijaisesti testausstrategiasta riippumaton seurantatyökalu, muistuttaa Pitkänen.

Jätevesiseurannassa on mukana 14 kaupunkia, joiden jätevesistä otetaan näytteet viikon välein. Nykyinen seuranta kattaa noin 43 prosenttia Suomen väestöstä.

– Meiltä on jonkin verran kyselty mahdollisuutta laajentaa tai ainakin tihentää jätevesinäytteenottoa, mutta ainakaan toistaiseksi seurannan laajentamiseen ei ole katsottu olevan niin suurta tarvetta, että siihen olisi suunnattu lisäresursseja. Jätevesiseuranta tukee muita epidemian mittareita.

Jätevesitulokseen vaikuttaa paitsi paikkakunnan uudet tartunnat, myös aiemmin tartunnan saaneiden henkilöiden viruseritys, joka kestää keskimäärin vähintään kolme viikkoa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi yksilötestauksen testipositiivisuus lähtee mahdollisesti laskuun aiemmin kuin RNA-lukumäärän nousukäyrä jätevedessä taittuu.

Virusmuunnosten tunnistaminen mahdollista ensi vuonna

Virusmuunnosten tunnistaminen tulee mahdolliseksi ensi vuonna. THL kehittää parhaillaan varianteille tyypillisten mutaatioiden tunnistusmenetelmää jätevesinäytteille. Toistaiseksi tästä kehitystyöstä ei vielä ole tuloksia.

Virusmutaatioiden seurannan kehittäminen on osa vuoden 2022 alussa THL:ssä alkavaa Euroopan komission tukemaa kehitysprojektia, jossa koronaviruksen ja sen muunnosten jätevesiseuranta on tarkoitus vakiinnuttaa.

Virusmuunnosten seurantaan jätevesistä tarvitaan käytännössä ensin potilaslöydöksiin perustuva tieto uudesta variantista. Tämän jälkeen tälle variantille ominaisia mutaatioita voidaan lähteä etsimään jäteveden sisältämistä nukleiinihapoista.

– Jätevedestä saatava tieto on hieman erilaista kuin yksilötestauksessa saatava varianttitieto. Jätevesien tieto on aina seos paikkakuntien kaikista liikenteessä olevista virusmutaatioista, ei pelkästään yhtä mutaatiota, Pitkänen selventää.

Toistaiseksi tietoja esimerkiksi omikronista ei jätevesinäytteistä ole saatavilla.

– Omikronin osalta tietoja erittymisestä ei vielä ole. Jos rokote on tehokas kiertävää virusvarianttia vastaan, on saatu viitteitä siitä, että rokotetuilla erittyminen vähenee tai jopa estyy. Tästä asiasta tarvittaisiin kuitenkin vielä lisätietoa.

Jouluna jätevesiseurannassa on viikon tauko. Seuraavan kerran mittaustulokset ovat sairaanhoitopiirien tiedossa loppiaisena.

– On toivottavaa, että nyt asetetut rajoitustoimien tiukennukset tehoavat ja ihmiset rauhoittuvat joulun viettoon perhepiirissä. Jätevesiseuranta tukee epidemian tilannekuvaa taas loppiaisviikolla, jolloin seurannassa mukana olevat jätevedenpuhdistamot toimittavat THL:een tutkittavaksi 2–3.1.2022 kerätyt kokoomanäytteet. Niiden perusteella näemme hyvin uuden vuoden jälkeisen tilanteen.

Koronavirusseuranta jatkuu ensi vuoden ajan

Jätevesiseurantaa on tarkoitus jatkaa toistaiseksi. THL on varautunut jatkamaan seurantaa ainakin vuoden 2022 loppuun saakka, mahdollisesti pidempäänkin.

Jätevesiseuranta ei voi tuottaa leviämisvaiheessa ennakkovaroitusta, vaan se ennemminkin antaa epidemiatilanteesta jälkikäteen testausaktiivisuudesta riippumatonta seurantatietoa.

Jätevesiseurannan merkitys korostuu vaiheessa, jossa epidemia aktivoituu esimerkiksi rauhallisen vaiheen jälkeen tai tilanteessa, jossa jätevedessä ei havaittu koronavirusta lainkaan. Viimeksi tällainen tilanne oli useilla seurantapaikkakunnilla touko-kesäkuun vaihteessa.

– Jätevesiseuranta ei tule koskaan korvaamaan yksilötestausta ja yksittäisen ihmisen sairauden hoitoon tarvittavia analyysejä. Jätevesiseuranta tuottaa tietoa yhdyskuntien tasolla. Jos päästään jossain vaiheessa sellaiseen tilanteeseen, että paikkakuntien jätevesissä ei havaittaisi lainkaan koronavirusta, tällaisessa tilanteessa uusi havainto jätevedestä voisi toimia ennakkovaroituksena, jonka perusteella yksilöiden koronatestaamista olisi tarpeen tehostaa, sanoo tutkija.

Voit keskustella aiheesta 24.12. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Voit seurata koronaepidemian etenemistä Ylen grafiikoista.