Hyppää sisältöön

Saako ruoan kallistuminen kohta uutta vauhtia? Kustannusten harvinaisen kova nousu kasaa hintapaineita

Ruokateollisuus haluaa siirtää nopeasti kasvaneita kulujaan kuluttajahintoihin. Tänä vuonna ruoan hinta on noussut Suomessa selvästi maltillisemmin kuin muualla Euroopassa.

Elintarviketeollisuuden kustannukset ovat nousseet muun muassa energian hintojen nousun takia. Kaupassa hintojen nousun on kuitenkin pysynyt maltillisena. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Ruokateollisuuden kulut nousevat harvinaisen rajusti, mutta tuotteista saatava hinta matelee.

Elintarviketeollisuuden kokoaman tilaston mukaan alan kulut nousivat marraskuussa yli kahdeksan prosenttia vuotta aiemmasta, kun taas tuotteista saatu hinta nousi vajaa kolme prosenttia.

– Tämän vuoden tuotantopanosten hintojen nousun nopeus on ollut ennen näkemätöntä näin lyhyellä ajalla. Kulujen nousu kuin raketti on varmasti yllättänyt monet, sanoo Elintarviketeollisuusliiton (ETL) johtaja Heli Tammivuori.

Kustannusten ja tuottojen välinen ero on kasvanut suuremmaksi kuin vuosiin. Kulujen nousu on ollut tulojen kasvua nopeampaa koko vuoden tammikuuta lukuun ottamatta. Tilasto kattaa lähes 1 800 elintarvike-yritystä.

K- ja S-ryhmissä myönnetään, että elintarvikevalmistajilla kulut ovat nousseet vauhdilla. Mutta siirtyvätkö nousseet kulut hintoihin kaupan hyllyssä?

Kauppa on äärivarovainen sanomaan tulevista hinnoista oikeastaan mitään. Kilpailulainsäädäntö kieltää ankarasti "hintasignaloinnin" ja lisäksi kilpailijat käyttävät hintavihjeet säälittä omaksi hyödykseen.

S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho muotoileekin tarkasti mitä sanoo kustannusten siirtymisestä hintoihin.

– Osa tavarantoimittajista siirtää omia hinnoittelupaineitaan sellaisenaan vähittäiskaupalle tekemiinsä tarjouksiin. Mutta osa haluaa kasvattaa omaa myyntiään ja markkinaosuuttaan, S-ryhmän Päällysaho sanoo.

Teollisuus ja kauppa tekevät toimitussopimuksia ennenkuin sadosta on tietoa. Tänä vuonna viljasato Suomessa oli poikkeuksellisen kehno. Se lisää paineita hintaneuvotteluihin. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

– Syksyn ja loppuvuoden aikana tavarantoimittajien kanssa käydyissä keskusteluissa on ollut hieman keskimääräistä enemmän korotusesityksiä. Tilanne vaihtelee tuoteryhmittäin, muotoilee puolestaan Keskon päivittäistavarakaupan johtaja Harri Hovi.

Hinta on aina tärkeä kilpailuvaltti ruokakaupassakin, vaikka korona-aika onkin pitänyt kuluttajien ostovoiman suhteellisen hyvänä. Kuinka paljon hinta sanelee nyt valinnat ruokakaupassa?

– Ruokatuotteissa olemme havainneet selvästi sen, että asiakkaat ostavat yhä enemmän laadukkaampia tuotevaihtoehtoja, mutta on tärkeää tarjota myös edullinen vaihtoehto, Hovi sanoo.

– Tärkeää on, että meidän hinnat ostoskorissa ovat kilpailukykyisiä suhteessa muuhun markkinaan, Päällysaho kuvaa hinnan ja laadun tasapainoa.

Paineita hintaneuvotteluihin

Tähän mennessä elintarvikkeiden tuotantoketjun kustannuspaineet eivät ole päässeet Suomessa kaupan hyllyyn saakka ainakaan yhtä selvästi kuin muualla Euroopassa.

Suomessa ruoka on noin viidenneksen kalliimpaa kuin EU-maissa keskimäärin, mutta koko tämän vuoden hinnat Suomessa ovat nousseet EU:ta maltillisemmin. Ruoka kallistui EU:n tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan marraskuussa Suomessa 1,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Euromaissa nousua kertyi 2,2 prosenttia.

Ruokateollisuus on huolissaan omasta kannattavuudestaan. ETL:n toimitusjohtaja Mikko Käkelän mukaan kustannusten siirtymistä kuluttajalle ei voi enää välttää, vaikka kauppaketjut ovatkin hintasopimuksissa vahvoja neuvottelukumppaneita.

– Kyllä jokainen ymmärtää, että ei tässä voida olla vain kovia neuvottelijoita, vaan täytyy varmistaa, että Suomessa on elinvoimainen ruoan arvoketju.

Energian kallistuminen on nostanut lannoitteiden hintoja. Se heijastuu rehujen kautta myös eläintuotantoon. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Esimerkiksi joidenkin vihanneksien ja kalan hintoja voidaan neuvotella viikoittain tai jopa päivittäin, mutta suurelle osalle valikoimastaan kauppaketjut neuvottelevat hinnat muutaman kerran vuodessa.

Valikoima- ja hintajaksot määrittelevät kaupan valikoiman ja hinnat monissa tuotteissa jopa puoleksi vuodeksi.

S-ryhmällä on luvassa tammikuun alussa valikoimajaksoissa muutoksia muun muassa makeisissa, konvehdeissa ja kosmetiikkatuotteissa. Tammi- ja helmikuun jaksonvaihdokset näkyvät liha, maitotalous, tuore leipä ja jauhot -tuoteryhmissä.

Maataloustuottajat ja elintarviketeollisuus ovat tuskailleet tänä vuonna kaupan kanssa tehtyjä pitkiä sopimuksia. Kuten tavallista, esimerkiksi viljatuotteiden hinnat oli lyöty lukkoon jo ennen kuin sadosta oli tietoa. Tänä vuonna sato jäi koko 2000-luvun pienimmäksi (siirryt toiseen palveluun). Ruokateollisuuden raaka-aineistaan maksamat hinnat ovat nousseet, mutta silti maataloustuottajien yrittäjätulon arvioidaan putoavan (siirryt toiseen palveluun) tänä vuonna viidenneksen.

Elintarvikemarkkinavaltuutetun johdolla koko elintarvikeketju on keskustellut voisiko sopimuskauden aikana olla mahdollisuus muuttaa hintoja, jos kustannukset muuttuvat tuntuvasti. Pitkät sopimukset tarkoittavat toisaalta myös ennustettavuutta ja ETL toivookin sopimuksiin joustavuutta.

– Sopimukset ovat yritysten välisiä, siihen ei saa mennä sotkeutumaan. Mutta jokaisella pitää olla ymmärrys mitä tehdään kustannusten noustessa, jotta tuottaja tai teollisuus ei joudu ongelmiin, jos on sitoutunut tiettyyn valikoimajaksoon.

Pieni sato, isot laskut

Heikon satovuoden lisäksi elintarvikeketjua vaivaa öljyn, kaasun ja sähkön kallistuminen.

Maakaasun harvinaisen jyrkkä hinnan nousu heijastuu suoraan lannoitteiden hintoihin. Sillä on vaikutusta esimerkiksi viljojen hintaan. Rehuviljan kallistuminen heijastuu puolestaan lihan ja erityisesti paljon rehua kuluttavan sianlihan tuotantoon.

Öljyn kallistuminen nostaa puolestaan pakkausmateriaalina käytetyn muovin hintaa. Polttoaineet nostavat kaiken kuljettamisen kustannuksia. Sähkön kallistuminen tuntuu puolestaan elintarvikeketjun monessa lenkissä maatilalta kauppaan saakka.

Tuore- ja kausituotteilla hinnat voidaan sopia viikoiksi kerrallaan, mutta monissa elintarvikkeissa hinnat saatetaan lyödä lukkoon jopa puoleksi vuodeksi. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Aiheesta voi keskustella 30.12. klo 22 saakka

Lue lisää:

.
.