Hyppää sisältöön

Eurokäteinen täyttää 20 vuotta, ja sen arvostus on huipussaan – Keskuspankki haluaa uudistaa eurosetelit "inhimillisemmiksi"

Muutaman vuoden kuluttua viiden ja viidenkymmenen euron seteleissä voi olla tunnettujen eurooppalaisten kuvia. Kysyimme kansalaisten mielipiteitä eurosta Frankfurtin joulutoreilla.

Ottmar Hörlin suunnittelema Europatsas sijaitsee Euroopan keskuspankin entisen pääkonttorin edessä Frankfurtissa. Siihen sytytettiin valot ensimmäistä kertaa vuodenvaihteessa 2001–2002. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

FRANKFURT Euron käteisraha täyttää huomenna lauantaina 20 vuotta. Setelit ja kolikot otettiin käyttöön kahdessatoista talous- ja rahaliiton jäsenmaassa tammikuun alussa 2002.

Nyt jäsenmaita on yhdeksäntoista. Seuraavaksi jäsenyyteen pyrkivät (siirryt toiseen palveluun) vuoden kuluttua Kroatia ja vuoden 2024 alusta alkaen Bulgaria.

Mitä kuvia seteleihin halutaan?

Euroopan keskuspankki käynnistää seteleiden uudistustyön käteisen merkkivuonna.

Nykyisissä seteleissä on teemana aikakaudet ja tyylisuunnat. Kuvissa näkyy siltoja, porttikäytäviä ja ikkunoita, jotka eivät kuitenkaan esitä mitään tiettyjä rakennuksia. Kuvia voikin perustellusti pitää melko etäisinä.

– On aika uudistaa euroseteleiden ulkoasua niin, että kaikenikäiset ja -taustaiset eurooppalaiset tuntevat ne omikseen, EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) joulukuun alussa.

Tulevaisuudessa seteleihin painetaan kenties tunnettujen eurooppalaisten kasvoja. Ranskalaisen Les Echos (siirryt toiseen palveluun) -talouslehden mukaan naamakuvat ovat hankkeen valmistelijoiden ykkösvaihtoehto.

Saksalainen laulaja-näyttelijä Marlene Dietrich voisi olla yksi eurosetelien kasvoista. Esimerkiksi Ranskassa on ehdotettu hänen lisäkseen muun muassa Aristotelesta, Anne Frankia, Mozartia, Marie Curietä ja Pablo Picassoa uusiin seteleihin. Kuva: AOP

Ensin on koottu työryhmä, joka kokoaa ihmisten näkemyksiä seteleiden teemoista eri maissa. Suomea työryhmässä edustaa taiteilija Maaria Wirkkala. Mukana on myös historioitsijoita sekä luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, kuvataiteiden ja tekniikan tuntijoita.

Lopullisen päätöksen ulkoasusta tekee EKP:n neuvosto, jossa Suomesta istuu Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Uudet setelit voisivat olla käytössä vuonna 2026.

Kansa pitää eurosta

Tuoreen Eurobarometer (siirryt toiseen palveluun)-kyselytutkimuksen mukaan euron kannatus on ollut tänä vuonna kaikkien aikojen huipussaan. Yhä useampi sanoo tuntevansa itsensä eurooppalaiseksi yhteisvaluutan ansiosta.

Selvän enemmistön mielestä yhteisvaluutta on ollut hyväksi sekä Euroopan unionille että sen jäsenmaille.

Suomalaiset suhtautuvat euroon vielä keskimääräistäkin myönteisemmin. Heistä 82 prosenttia arvioi euron olevan hyväksi Suomelle.

Sen sijaan köyhimpien euromaiden auttamista suomalaiset tukevat muita harvemmin. Kyselyyn haastateltiin 1 002 suomalaista loka–marraskuussa.

Frankfurtilaisen Marele Boehmin mielestä yhteisvaluutta on hyvä asia, koska hintoja on sen ansiosta helpompi verrata eri puolilla Eurooppaa. Euro on hänestä myös olennainen osa Euroopan unionia. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Saksa on porskuttanut

Euroaika on ollut kokonaisuudessaan hyvää aikaa (siirryt toiseen palveluun) etenkin EU:n suurimmassa taloudessa Saksassa. Se on hyötynyt Hollannin tavoin, kun taas Italian ja Ranskan taloudet ovat ottaneet samana aikana takkiin.

Saksan työttömyys on pysynyt pienenä. Euroopan keskuspankin kireä rahapolitiikka suosi maata heti finanssikriisin jälkeen viime vuosikymmenen alkuvuosina.

Toisaalta nyt inflaation kiihtyessä osa saksalaisista valittaa (siirryt toiseen palveluun), koska rahan arvo heikkenee. Saksalaiset säästävät poikkeuksellisen paljon rahaa sukan varteen ja pankkitileille, joten kun korot ovat jopa miinusmerkkiset, säästöt eivät tuota mitään.

Käteinen raha yhä suosiossa

Siinä missä suomalaiset käyttävät yhä enemmän maksukortteja ja mobiililaitteita maksamiseen, saksalaiset maksavat yhä enimmäkseen käteisellä.

Kun keskivertosaksalaisella tai -itävaltalaisella on lompakossaan (siirryt toiseen palveluun) yli sata euroa seteleinä ja kolikkoina, ranskalaisella on vain 45 euroa ja suomalaisella 80 euroa.

Myös korona-aikana Saksan keskuspankki Bundesbank on painanut enemmän seteleitä kuin aiemmin.

Kysyimme euron kotikaupungissa Frankfurtissa ihmisten mielipiteitä kaksikymppisestä eurosta. Yhteisvaluutta sai laajaa kannatusta joulutorien asiakkailta.

25-vuotias Lucas Demon kertoo maksavansa käteisellä, koska siitä ei jää jälkeä. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

25-vuotias Lucas Demon kertoo maksavansa mieluummin käteisellä kuin kortilla tai verkkomaksuna. Käteistä ei voi jäljittää, joten sen tietoturva on parempi.

Demon pitää euroa parempana vaihtoehtona kuin sitä, että Saksalla olisi yhä oma markka. Euro on helpottanut mantereen kaupankäyntiä ja maksamista, hän summaa.

Jordanialaisen Lara Hawaddin mielestä yhteisvaluutta helpottaa kansalaisten elämää. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Jordanialaisen Lara Hawaddin mielestä on kätevää, että eri Euroopan kaupungeissa voi maksaa samalla rahalla. Näin ei tarvitse tehdä yhtä paljon päässälaskuja kuin silloin, kun mailla olisi omat rahat.

Hawadd joutuu vaihtamaan kotimaansa Jordanian dinareita aina ulkomaille matkustaessaan ja laskemaan vaihtokursseja ostoksia tehdessään.

Opettajat Annalina Meller ja Daniel Beyer eivät kaipaa Saksan markkaa. Heidän mielestään euro on pysyvä liitto ja hyvä asia siitäkin huolimatta, että köyhimpiä jäsenmaita voidaan joutua välillä tukemaan. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Annalina Mellerin ja Daniel Beyerin mielestä Euroopan unioni on olemassa kansalaisiaan varten, ja siksi liittoon kuuluu myös yhteinen raha. Euro helpottaa ihmisten elämää.

– EU on liitto eikä mikään kerho, johon voit liittyä ja erota, kun tilanne muuttuu huonommaksi, Beyer sanoo.

Leverkusenilainen Angelica toivoi yhteisvaluutan alkuvuosina Saksan markkaa takaisin. Nyt hän on tottunut euroon. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Angelica kertoo suhtautuneensa euroon alunperin skeptisesti. Sittemmin hän on muuttanut kantaansa ja pitää eurosta, koska se helpottaa matkustamista.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 1. tammikuuta klo 23:een saakka.

Aiheesta lisää: