Hyppää sisältöön

Sivullinen loukkaantui lievästi, kun mies pudottautui kuolemaan Kampissa – kauppakeskusta suunnitellut arkkitehti: Turvaverkko voisi estää putoamisen

Kampin kauppakeskuksen yläkerroksista on pudottauduttu vakavin seurauksin useita kertoja 2000-luvulla. Rakennusta suunnittelemassa olleen arkkitehdin mukaan kauppakeskuksen kaiteiden yli ei voi pudota vahingossa.

Mies kuoli maanantai-iltana Kampin kauppakeskuksessa pudottauduttuaan kaiteen yli yläkerroksesta. Kuva: Silja Viitala / Yle

40-vuotias mies kuoli maanantaina noin 19 aikaan Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä pudottauduttuaan neljännen kerroksen kaiteelta alas. Asiassa ei epäillä rikosta. Poliisi jatkaa asian selvittämistä kuolemansyytutkintana. Helsingin poliisi kertoi asiasta eilen Twitterissä.

Mies oli osunut sivulliseen, joka oli viety sairaalaan tarkastukseen. Hän selvisi lievin vammoin. Poliisi ei kommentoi tapausta enempää.

Kampin kauppakeskuksessa on tapahtunut aiemminkin vastaavia onnettomuuksia. Vuonna 2012 nuori mies hyppäsi kauppakeskuksen toisen kerroksen kaiteen yli alimman kerroksen lattialle. Loukkaantunut mies toimitettiin sairaalahoitoon. Asiasta kertoi aikanaan muun muassa Helsingin Sanomat. (siirryt toiseen palveluun)

Vuonna 2007 yli 60-vuotias mies kuoli hypättyään Kampin kauppakeskuksen kuudennesta kerroksesta alas. Tapaus järkytti ostoksilla olleita, mutta kukaan muu ei loukkaantunut. Tuolloin asiasta kertoi muun muassa Iltasanomat. (siirryt toiseen palveluun)

Kampin kauppakeskuksen johtajan Tiina Fågelin mukaan kauppakeskuksen rakenteet ovat kaikilta osin voimassa olevien rakentamisen turvallisuusmääräysten mukaisia.

– Kauppakeskuksen osalta meillä ei ole tästä asiasta lisää kommentoivaa, otamme osaa lähimmäisten suruun, Fågel toteaa.

Pudottautumista voi estää verkoilla ja ristikoilla

Kampin kauppakeskusta oli aikanaan suunnittelemassa arkkitehtejä viidestä eri arkkitehtitoimistosta. Niistä yhtä edustava arkkitehti Pekka Helin vakuuttaa, että Kampin kauppakeskuksen kaiteiden yli ei voi pudota vahingossa.

Suomen rakentamismääräyksissä kaiteille on asetettu sellaiset vaatimukset korkeuden ja muiden ominaisuuksien suhteen, että niiden yli pääseminen vaatii omaa motivaatiota. Suomessa on suhteellisen tiukat rakentamismääräykset verrattuna moniin muihin maihin.

– Kävin muistin varmistamiseksi mittaamassa kaiteen korkeuden. Se on yli 1,2 metriä korkea. Vaaditaan jonkunlainen ponnistus ja oma tahto, että sen yli voi pudota, Helin toteaa.

Julkiset paikat voivat houkutella joitain itsemurhaa suunnittelevia. Muissakin Helsingin julkisissa tiloissa on korkeita paikkoja, joista pääsee pudottautumaan.

Kampin useat tapaukset herättävät kysymyksen siitä, voiko vastaavaa estää tapahtumasta paremmilla turvatoimilla?

– Jonkunlaiset suojaverkot voisivat estää putoamisen. Tuskin se, että Kampissa laitettaisiin turvaverkot poistaisi kuitenkaan laajemmin sitä ongelmaa. Pohdittavaksi tulee, siirtyisikö tällaista harkitseva henkilö sitten vain toiseen paikkaan, Helin pohtii.

Helinin mukaan myös suojaverkko saattaa houkutella kokeilemaan hyppäämistä, ja siinäkin on mahdollisuus taittaa niskansa.

Turvaverkkojen lisäksi muualla maailmassa korkealta hyppäämistä on osassa rakennuksia estetty muun muassa kaiteesta kattoon ulottuvilla teräsristikoilla.

– Rakenteelliset keinot vastaavan estämiseen ovat olemassa, mutta samalla menetetään jotain. Kampin kauppakeskuksen pyöreästä aukosta ovat ihmiset voineet katsella esimerkiksi alhaalla esitettyä ohjelmaa, Helin sanoo.

Tarvitsetko tai tarvitseeko läheisesi apua? Päihdeongelmiin apua tarjoavat Päihdeneuvonta Ehyt (siirryt toiseen palveluun)ja Irti Huumeista ry:n (siirryt toiseen palveluun)päivystys. Mielenterveyden haasteisiin vastaavat Mieli ry:n valtakunnallinen kriisipuhelin (siirryt toiseen palveluun) ja valtakunnallinen mielenterveysneuvonta. (siirryt toiseen palveluun) Lapset ja nuoret voivat olla matalalla kynnyksellä yhteydessä Mannerheimin lastensuojeluliiton nuorten auttavaan puhelimeen (siirryt toiseen palveluun), keskustella Sekasin-chatin (siirryt toiseen palveluun) kautta tai soittaa Väestöliiton pojille tarkoitettuun auttavaan puhelimeen. (siirryt toiseen palveluun)