Hyppää sisältöön

Tämä omikronmuunnoksesta tiedetään nyt: leviää ennätysnopeasti, tammikuussa suurin tautipiikki, hajuaisti säilyy paremmin

Espoon terveysasemien mukaan omikronin aiheuttamat oireet vaikuttavat samanlaisilta kuin deltan kohdalla. Varianttien vertailu on vaikeaa, koska rokotukset ja jo sairastettu korona lieventävät oireita.

Omikronvariantti aiheuttaa alustavien tietojen mukaan harvemmin vakavia oireita. Kuva on Lappeenrannan lentoasemalta koronan omikronmuunnoksen rantautumisen kynnyksellä joulukuussa 2021. Kuva: Kari Saastamoinen / Yle

Vuoden 2021 viimeisellä viikolla jo noin 70 prosenttia kaikista koronatartunnoista pääkaupunkiseudulla oli omikronvarianttia. Silti virusmuunnoksesta tiedetään vielä varsin vähän.

Yksi selkeimpiä omikronin eroja muihin variantteihin verrattuna on sen leviämisnopeus. Omikronin arvellaan leviävän noin kaksinkertaisella nopeudella deltavarianttiin verrattuna. Tartunnat kaksinkertaistuvat noin kahden päivän välein.

– Omikronin tartuntanopeus on ihan omaa luokkaansa. Se leviää nopeammin kuin mikään aikaisempi koronan muunnos, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen.

Virusepidemioissa tautipiikit kestävät yleensä noin kahdeksan viikkoa, mutta Järvinen uskoo, että nopeasti leviävän omikronin kohdalla piikki voi olla lyhyempi ja ärhäkämpi.

– Oletan, että tammikuussa koetaan tuo omikronin suurin piikki Uudellamaalla. Niin nopeasti se käy läpi koko väestön.

Erona muihin variantteihin on myös se, että antigeeni- eli vasta-ainetesti ei tunnista omikronia yhtä hyvin heti oireiden alussa. Ilmiö on huomattu HUSilla.

– Tästä syystä antigeenitesti kannattaa tehdä vasta 2–3 päivää oireiden alkamisen jälkeen, Järvinen sanoo.

Hajuaisti säilyy paremmin

Omikronin oireiden arvellaan olevan edellisiä variantteja lievempiä, mutta asiasta ei ole yksimielisyyttä. Oireiden voimakkuuteen vaikuttaa se, että yhä useampi on jo sairastanut koronan tai saanut rokotteet.

Turun yliopistollisen keskussairaalan virologian ylilääkäri Tytti Vuorisen mukaan omikrontartunnan saaneet ovat raportoineet vähemmän hajuaistin häviämistä kuin muiden varianttien kohdalla.

– Yleisimmät oireet omikronista ovat olleet hengitysinfektio. Usein sairaalahoitoon joutuneilla on todettu puolustusjärjestelmän ylireagointi, josta oireet ovat johtuneet, ei niinkään viruksesta itsestään, Vuorinen sanoo.

Vuorisen mukaan virus saattaisi olla muuntunut lievempää tautia aiheuttavaksi.

– Omikronin arvioidaan lisääntyvän helpoiten ylähengitysteissä, joten tauti on silloin lievempi kuin olisi alahengitysinfektio eli keuhkokuume, Vuorinen sanoo.

Sairaalahoidon tarvetta ei omikronista vielä tiedetä, koska se näkyy tutkimuksissa viiveellä.

Lievemmät oireet kuin edellisissä varianteissa

Terveysasemilla ei vielä ole kunnollista seurantatietoa omikronista. Potilaalla voidaan todeta koronatartunta, mutta variantti varmistuu vasta myöhemmin.

Espoon terveysasemilla suurin osa uusista koronatartunnoista on alustavien laboratoriotutkimusten perusteella omikronia, mutta vain pieni osa on varmistettu.

– Rajallisen kokemuksemme perusteella omikronin oireet vaikuttavat samankaltaisilta kuin aikaisemmilla virusmuunnoksilla ja voivat olla lievempiäkin, sanoo Espoon kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Topi Turunen.

Epäselvää vielä on, pitääkö tämä paikkansa kaikissa väestöryhmissä. Turusen mukaan tieto tarkentunee lähiviikkoina.

Rokotekattavuus sotkee vertailun

Koronavirusvarianttien oirevertailu on vaikeaa. Rokotekattavuus kasvaa joka puolella maailmaa, ja rokotteen tuoma suoja vaikuttaa varianttien lisääntymiseen, muuntautumiseen ja oireisiin.

Yhä useampi on myös jo sairastanut koronan ja saanut kehoonsa vasta-aineita.

– Lisäksi testauksen ruuhkautuminen ja kotitestien lisääntyminen sotkevat vertailtavuutta. Kaikki sairastajat eivät näy tilastoissa, Järvinen sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen sanoi hallituksen koronainfossa keskiviikkona, että omikron aiheuttaa 40–60 prosenttia vähemmän sairaalahoitoa vaativia oireita kuin deltavariantti.

Tanskalaisen Statens Serum Institutin tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) ilmeni, että heillä omikrontartunnan saaneet tarvitsevat sairaalahoitoa harvemmin kuin deltavariantin saaneet.

Äskettäin julkaistun brittiläisen Imperial College London -yliopiston tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan sairaalahoidon tarve ei vaihdellut omikronin ja deltan välillä juurikaan. Oireettomien omikroniin tai deltaan sairastuneiden välillä ei myöskään huomattu eroja.

HUSin Asko Järvisen mukaan rokotteiden ottaminen vaikuttaa myös näiden tutkimusten tuloksiin.

– Tanskassa on kymmenen prosenttia Suomea laajempi rokotekattavuus, joka sekin vaikeuttaa vertailemista meihin, Järvinen sanoo.

Järvinen myös muistuttaa eri maiden väestöllisistä eroista: esimerkiksi eteläisessä Afrikassa, mistä omikron lähti liikkeelle, väestö on keskimäärin paljon nuorempaa kuin Suomessa, jolloin korona myös sairastetaan eri tavalla.

Omikronista siis saadaan täysin vertailukelpoista tietoa vasta ensi vuoden puolella.

Tätä juttua varten on haastateltu myös Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahtea. Voit keskustella aiheesta 1.1.2022 kello 23:een saakka.

Lue myös:

.
.