Hyppää sisältöön

Leipomoyrittäjän päivä venyy yli 20 tuntiin, kun työntekijöitä ei löydy – vietnamilaista työntekijää on odotettu lähes kolme vuotta

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan työvoimapulasta kärsivien yritysten määrä on nopeasti monikertaistunut.

Huynh Nhu Karjalainen kiertää kahdeksan kunnan toreilla myymässä leivonnaisiaan. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Entisen kyläkoulun valot Kannonkoskella palavat nykyään välillä ympäri vuorokauden.

Kuudelta aamulla aloittanut leipomoyrittäjä Huynh Nhu Karjalaisen paiskii töitä aina siihen saakka, kun ensimmäinen työntekijä saapuu töihin kolmelta seuraavana aamuna – 21 tuntia myöhemmin.

Karjalainen, 44, on tehnyt lapsesta saakka paljon työtä, mutta välillä väsymys painaa.

– Tarvitsisin kipeästi ainakin yhden työntekijän heti. Toinen saisi tulla pian perässä, sillä pitkäaikainen leipuri jää vuodenvaihteessa eläkkeelle, sanoo Karjalainen.

Karjalainen osti kyläkoulun ja remontoi sinne kotileipomon kymmenen vuotta sitten. Sitä ennen hän oli pyörittänyt yritystään vuosikymmenen kotikeittiössään.

Leipomon liikevaihto on kasvanut korona-aikana noin neljänneksellä. Vielä paremmin menisi, jos työntekijöitä olisi riittävästi.

Huynh Nhu Karjalainen aloitti leivonnaisten myynnin torilla helmikuussa 2001. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Karjalainen on hakenut työvoimaa koko Eures-alueelta eli EU- ja ETA-alueelta sekä Sveitsistä. Kerran suomalaisia hakijoita oli yksi, mutta hänkään ei voinut pitkän matkan ja lastenhoito-ongelmien vuoksi ottaa paikkaa vastaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan koko maassa työvoimapulasta kärsivien yritysten määrä on kolminkertaistunut (siirryt toiseen palveluun). EK:n suhdannebarometrin mukaan kasvu tapahtui nopeasti, kun pahimmat koronarajoitukset vuonna 2020 alkoivat hellittää. Asiantuntija Mikko Räsänen pitää työvoimapulaa koko yhteiskunnan kannalta huolestuttavana.

– Jopa 80 prosentilla yrityksistä rekrytointi on ollut vaikeaa tai erittäin vaikeaa. Kasvu täytyisi saada takaisin uralle. Muuten emme pysy pohjoismaisessa hyvinvointivaltion tahdissa, sanoo Räsänen.

Suomi ei houkuttele eurooppalaisia hakijoita

Suomi ei ole EU:n sisällä työntekijän näkökulmasta kovinkaan houkutteleva, eivätkä Euroopan laajuiset työntekijähaut ole tilastojen valossa olleet kovinkaan tuloksekkaita.

– Suomeen on esimerkiksi rekrytoitu Etelä- ja Itä-Euroopasta hoitajia, mutta he eivät ole jääneet, sanoo Räsänen.

Karjalainen haluaisi mieluiten työntekijöitä entisestä kotimaastaan Vietnamista, sillä hän haluaisi laajentaa aasialaisten tuotteiden valikoimaansa.

20 vuoden aikana yritys on tarjonnut työtä useille vietnamilaisille, mutta viimeisin työlupaprosessi on ollut erityisen pitkä. Leipurin työlupaprosessi päättyi kahden vuoden odotuksen jälkeen Maahanmuuttoviraston kielteiseen päätökseen vuoden 2021 alkupuolella. Karjalainen on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Huynh Nhu Karjalaisen serkku Ho My Duyen on ollut kuusi vuotta töissä leipomossa. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Pitkää prosessia ovat hidastaneet koronan tuomat matkustusrajoitukset. Karjalaisen leipurikandidaatin on pitänyt matkustaa kolmesti Suomen Vietnamin edustustoon 1350 kilometrin päähän kotoaan.

Ylen näkemässä Migrin kielteisessä päätöksessä työntekijän esittämää selvitystä ammattitaidostaan pidetään epäuskottavana ja ristiriitaisena.

Perusteluissa todetaan, ettei vietnamilainen kondiittori ei osaa nimetä yhtään länsimaista kakkua tai kertoa, miten esimerkiksi porkkana-, juusto- tai mutakakku valmistetaan.

Karjalaisen mukaan työntekijän ei olisi niitä tarkoitus edes valmistaa: hän haluaa leipurin, joka osaa valmistaa vietnamilaisia leivonnaisia.

– Vaikka minä yritän kovasti, en ehdi kaikkea itse.

Tällä hetkellä yrittäjä tekee kymmenien muiden leivonnaisten ohella noin 4000 kevätkäärylettä käsin viikossa.

Yrittäjä loukkaantui epäilyistä

Migri perustelee luvan hylkäämistä myös sillä, ettei hakija tiennyt yrityksen nimeä, osannut kertoa tarkasti, missä Kannonkoski sijaitsee tai tunne riittävän hyvin työehtojaan.

Karjalaisen yrityksen alustavan kirjanpidon tekevä ja hakuprosessissa auttanut kunnan entinen elinkeinoasiamies Pertti Huurtola vahvistaa, että yrittäjä maksaa työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

– Yritys tekee tosi hyvää tulosta ja investoi. Olisi erityisen tärkeää, että työvoimaa olisi riittävästi, eikä yrittäjä näännyttäisi itseään, sanoo Huurtola.

Pertti Huurtolan mielestä Migri olisi helposti voinut tarkistaa hakijan ammattitaidon nykyiseltä, vietnamilaiselta työnantajalta. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Karjalaisella ei ole hakijan taidoista epäilyksiä, sillä hän on tavannut leipurin Vietnamissa ennen koronaa.

– En olisi tehnyt työsopimusta, jos hän ei olisi ammattilainen. Hyvien työntekijöiden avulla yritys menestyy, sanoo Karjalainen.

Migri perustelee päätöstään myös sillä, että työntekijä on mahdollisesti vaarassa joutua työnantajan hyväksikäyttämäksi. Karjalainen sanoo pahoittaneensa epäilyksestä mielensä.

– Se on hyvin loukkaavaa. Minä olen kunnon veronmaksaja.

Migrin päätöksen jälkeen AVI teki viime kesänä leipomolle yllätystarkastuksen ulkomaisen työvoiman käytöstä. Huomautettavaa ei löytynyt.

Migrin päätösvuorokaudet puolittuivat

Työntekijän oleskelulupahakemukseen kuuluu, että TE-toimisto tekee asiassa osapäätöksen, minkä jälkeen Maahanmuuttovirasto tekee lopullisen ratkaisun. Karjalaisen kotileipomon tapauksessa molemmat hakijat ovat saaneet myönteiset osapäätökset.

Migri ei ota kantaa yksittäisiin prosesseihin. Maahanmuuttoyksikön tulosalueen johtaja Tuuli Huhtilainen kuitenkin sanoo, että kielteisen päätöksen saaneen leipurin tilanne ei ole tavallinen.

Karjalaisen kotileipomossa valmistetaan monia perinteisiä suomalaisia leivonnaisia, kuten rusinapitkoja. Kuva: Jaana Polamo / Yle

– Ihan pieniin seikkoihin ei TE-toimiston myönteisen osapäätöksen jälkeen lupa kaadu, sanoo Huhtilainen.

Migri sai alkuvuodesta rahoituksen, jonka avulla saatiin 70 työntekijää lisää työ- ja opiskeluperusteiseen maahanmuuttoon, ja päätösvuorokaudet ovat puolittuneet viime vuodesta.

Lisäkäsien ohella Migrin sisäisiä prosesseja on Huhtilaisen mukaan kehitetty, hakemuskäsittelyyn lisätty automaatiota ja päätösprosessia on sujuvoitettu muiden viranomaisten ja ministeriöiden kanssa.

Huhtilainen sanoo, että Maahanmuuttovirastokin tiedostaa, että sujuvat oleskelulupaprosessit ovat erittäin tärkeitä, kun Suomi kilpailee kansainvälisistä osaajista, ja siksi toimintaa on Migrissä kehitetty.

– Ulkomaalaislain mittava uudistaminen on myös vireillä. Sen ensisijaisena tavoitteena on sujuvoittaa ulkomaisen työvoiman palkkaamista Suomeen.

Toukokuussa eduskuntakäsittelyyn menevässä laissa pyritään esimerkiksi selvittämään vastuukysymyksiä, ja kirjaamaan esimerkiksi työnantajan vastuu selkeämmin.

– Pääsääntöisesti hakijan ammattitaitoa ei tarkastella Migrissä, mutta joissakin tapauksissa selvitellään tarkemmin hakijan maahantulon perusteita. Jos kyseessä on esimerkiksi kokki, selvitetään, onko hän työskennellyt ja saanut alan koulutusta, sanoo Huhtilainen.

Huhtilainen korostaa, että sujuvan lupamenettelyn tavoitteena on turvallinen ja hallittu maahanmuutto sekä ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäytön ehkäisy.

Työluvan saaneiden määrä vuoden 2019 tasolla

Karjalaisen kotileipomossa on tällä hetkellä kaksi vietnamilaista ja kaksi suomalaista työntekijää.

Vietnamilaiset työntekijät ovat Karjalaisen ja Huurtolan mukaan saaneet työperäisen oleskeluluvan vastaavanlaisella työkokemuksella kuin uusilla työluvan hakijoillakin on.

Yhden leipurin vaje on yrityksellä ollut jo vuoden.

Truong Anh Tuan friteeraa kevätkääryleitä torilla. Truong Anhin tehtäviin kuuluu muun muassa ajaa leipomon autoja ja auttaa torimyynnissä. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Hallituksen tavoitteena on liki kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä (siirryt toiseen palveluun).

Tänä vuonna Suomeen on tullut ensimmäisen työluvan saaneita noin 6500. Se on suunnilleen samaa tasoa vuoden 2019 kanssa. Pahimpina koronarajoitusten vuotena 2020 tulijoita oli hieman alle 6000.