Hyppää sisältöön

Koomikosta presidentiksi ponnistanut Ukrainan presidentti joutuu vastaamaan Venäjän-sodan uhkaan – poimimme tärkeimmät haasteet

Tutkijan mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin hallintoa on arvosteltu nopeista henkilövaihdoksia ja liian vähäisestä osaamisesta turhaan. Hän sanoo, että Venäjä tuskin yrittää laajaa hyökkäystä Ukrainaan.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin suosio näyttää olevan laskussa. Kuva: Johanna Geron / AFP

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin hallinnon koostumusta on puitu Ukrainan ja Yhdysvaltojen lehdistössä viime aikoina tiuhaan.

The New York Times -lehti (siirryt toiseen palveluun) kirjoitti viime viikonloppuna presidentin ympärillä olevan hänen vanhoja työkavereitaan ajoilta, jolloin Zelenskyi työskenteli koomikkona. Lehden haastatteleman asiantuntijan mukaan hallinnon osaaminen saattaa olla niukkaa.

– En haluaisi olla siinä huoneessa, jossa on vain ryhmä heppuja, jotka osaavat tehdä videoita. Nyt ei ole rauhan aika, vaan sodan aika, sanoo Orysia Lutsevych, lontoolaisen kansainvälisen politiikan tutkimuslaitoksen Chatham Housen Ukraina-tutkija lehden haastattelussa.

Nykyinen Ukrainan kotimaan tiedustelun päällikkö Ivan Bakanov oli ennen johtajana Zelenskyin ohjelmaa tehneessä Kvartal 95-studiossa. Kuva: AOP

Ukrainalainen The Kyiv Post (siirryt toiseen palveluun) puolestaan kirjoitti marraskuussa, miten tuulinen paikka Zelenskyn hallinto on. Lehti arvosteli jatkuvia nimityksiä, jotka pistävät kansalaisten päät sekaisin.

Selvitimme, onko hallinnon sillisalaatti jo uhka maalle, jonka rajalla Venäjän armeijan joukot ovat roikkuneet jo pidemmän aikaa.

1. Hallinto parantanut juoksuaan

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes kertoo Ylelle, että ongelma ei ole yksittäisissä nimityksissä.

– On ollut päivänselvää, että tullessaan valtaan tämä populistisen presidentin hallinto ei ollut kaikkein pätevin sodankäynnissä, sanoo Moshes.

Hänen mukaansa huolestuttavampaa on, että hallinto on tukeutunut (siirryt toiseen palveluun) osiltaan jopa entisen presidentin ja maasta paenneen Viktor Janukovytšin hallinnon henkilöihin.

Ukrainan entinen presidentti Petro Porošenko. Kuva: AOP

Moshesin mukaan esimerkiksi edeltäjän Petro Porošenkon hallintoon verrattuna Zelenskyin hallinto on poukkoilevampi, mutta se on parantanut toimintaansa verrattuna alkuaikoihin vuonna 2019.

– Sen kehitys kohti riippumattomuutta on kiistatonta, samoin kuin kasvava realismi ulkopolitiikassa Venäjän suhteen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin hyötyisi samankaltaisesta operaatiosta kuin Krimin ryöstö, jotain nopeaa ja ei kauhean kallista.

Arkady Moshes, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja

2. Sotajoukot sittenkin vain länsimaiden kiristystä

Tilanne Itä-Ukrainassa on pysynyt kireänä viime viikkoina ja Venäjän joukot rajalla ovat huolestuttaneet muita maita ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Euroopan unionin johtajat varoittelivat ennen joulua kokouksessaan, että hyökkäyksellä Ukrainaan on valtavat seuraukset ja kova hinta.

Ukraina kartoittaa nyt osaamista sodan syttymisen varalta.

Military.com-sivuston (siirryt toiseen palveluun) mukaan Ukraina on alkanut rekisteröidä armeijan tietoihin naisia siltä varalta, että sota syttyisi. Sen katsotaan olevan pieni askel suurempaan konfliktiin varautumiseen.

Moshesin mukaan naisten ottaminen mukaan laskuihin tarkoittaa sitä, että Ukraina kartoittaa osaamista esimerkiksi lääkintätehtäviin.

Kansalliseen reserviin on alettu keräämään Ukrainan naisia. Kuva: AOP

Tutkija ei kuitenkaan usko tilanteen Itä-Ukrainassa johtavan alueen valtaamiseen asti, koska menetysten hinta olisi liian suuri Venäjälle.

– Ihmiset, jotka ovat tottuneet sotimaan hybridisotia eivät halua mennä oikeaan sotaan, kertoo Moshes.

Moshesin mukaan hybridisodassa ei voi hävitä, vaan asiat voi aina kääntää itselleen voitoksi.

Hänen mukaansa Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa kuitenkin yrittää pienempiä selkkauksia.

– Putin hyötyisi samankaltaisesta operaatiosta kuin Krimin ryöstö, jotain nopeaa ja ei kauhean kallista, sanoo Moshes.

Hänestä joukkojen sijoittamisesta rajalle on kyse kiristyksestä, jolla saadaan länsimaat neuvottelupöytään.

Yhdysvaltojen ja Venäjän on määrä neuvotella 10. tammikuuta muun muassa Ukrainan tilanteesta. Toistaiseksi ei ole tiedossa ketkä edustavat eri osapuolia.

3. Zelenskyin huolena kannatus

Sotatoimia suurempana huolena saattaakin olla presidentin oma kannatus, joka näyttää olevan pohjalukemissa.

Washingtonissa sijaitsevan Wilson Center -tutkimuskeskuksen tutkijan Mikhail Minakovin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Ukrainan presidentin imago on kärsinyt viime aikoina useissa kohuissa, kuten Pandoran paperien yhteydessä sekä parlamentin puheenjohtajan Dmytro Razumkovin erottamisella ja korvaamisella ex-koomikko ja juristi Ruslan Stefanchukilla.

Moshesin mukaan Zelenskyi on selvinnyt Pandoran papereihin liittyvästä kohusta hyvin, sillä rahan piilottaminen korruptoituneelta hallinnolta näyttää ihmisten mielissä järkevältä.

Silti Zelenskyi on menettänyt presidentinvaaleissa häntä äänestäneiden tukea. Enää alle neljäsosa äänestäisi häntä jatkokaudelle.

Ukrainskaja Pravda -lehden (siirryt toiseen palveluun) mukaan jo noin 30 prosenttia ei missään nimessä äänestäisi Zelenskyiä. Tämän mittauksen mukaan jopa vastustaja Porošenko on suositumpi.

Tutkijan mukaan Ukrainassa esillä olleet puheet esimerkiksi parlamentin hajottamisesta ovat keino siirtää huomio pois hallinnon huonoista päätöksistä.

– Sisäpoliittisesti hän on pulassa, arvioi Moshes.

Kannatusta on syönyt myös huono talouden kasvu sekä ihmisten kyllästyminen populistiseen hallintoon yleensä.

Lopulta myös oligarkeilla on sanansa Ukrainan politiikassa. He ovat aiemmin tukeneet Zelenskyiä. Seuraavat vuodet näyttävät jatkuuko tuki edelleen.

Korjattu 31.12: Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat 10. tammikuuta, eivät presidentit. Toistaiseksi ei ole tiedossa ketkä edustavat osapuolia.

Millainen on sopiva tausta ministerille? Täytyykö pestiin valitulla olla osaamista aihealueesta entuudestaan? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 31.12. kello 23:een asti.

Lue lisää: