Astmaa tai keuhkoahtaumaa sairastavan ei tarvitse pelätä hengästymistä – ammattilaisetkin joskus tietämättömiä sopivista liikuntamuodoista

Pirkanmaalla on kehitetty uusia keinoja levittää tietoa hengityssairaiden liikunnasta apteekkien ja eri ammattilaisten kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsi pitkäjänteisen työn Liikkuva Aikuinen -palkinnolla.

Jaana Koponen ja Veera Farin Pyynikin kuntoportailla.
Tamperelainen keuhkoahtaumatautia vuodesta 2016 lähtien sairastanut Jaana Koponen uskoo liikunnan hillineen omaa sairauttaan, ja suosittelee sitä rohkeasti kaikille. Video: toimittaja Emilia Pakkala, kuvaaja Jarkko Vuolle

Jaana Koposella todettin keuhkoahtaumatauti vuonna 2016. Liikunta on Koposen mielestä toiminut lääkkeenä, eikä hänen tilansa ole huonontunut diagnoosin jälkeen.

Hengitysyhdistysten vertaistuki on ollut tärkeää.

– Se vaikutti omalta osaltaan siihen, että sairastuttuani päätin tehdä paljon töitä hyvässä kunnossa pysymisen eteen.

Siihen kuuluvat esimerkiksi juoksulenkit ja hiihtäminen. Koponen haluaa rohkaista hengityssairauksia kuten astmaa, keuhkoahtaumatautia, uniapneaa tai harvinaisia hengityssairauksia sairastavia liikkumaan omalle kunnolle sopivalla tavalla.

Jaana Koponen on ollut diagnoosistaan saakka mukana Hengitysliiton sekä Tampereen hengitysyhdistyksen toiminnassa. Tapahtumiin osallistumisen lisäksi hän on toiminut aktiivisesti muun muassa Hengitä ja Hengästy -hankkeessa. Kuva: Jarkko Vuolle / Yle

– Olen kuullut, että monet pelkäävät liikkumista ja hengästymistä, mutta itseasiassa sitä tarvitaan. Keuhkoja täytyy käyttää.

Järjestöjen pitkäjänteinen työ palkittiin

Pirkanmaalla on pilotoitu hengityssairaan liikuntaa edistäviä hankkeita ja kokeiluja sekä levitetty uudenlaisia käytäntöjä myös muualle Suomeen. Tämän työn takana on ollut Hengitysliitto yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Hengitysliitolle Liikkuva Aikuinen -palkinnon joulukuussa. Hengitysliiton liikunnan asiantuntija Veera Farin kertoo, että liitossa on tehtyliikunnan edistämistyötä jo 1940–luvulta lähtien, ja siitä syystä tunnustuksen saaminen tuntui erityisen hyvältä.

Jos pakkanen aiheuttaa hengitysoireita, kannattaa hankkia hengitysilmanlämmitin, vinkkaa Hengitysliiton liikunnan asiantuntija Veera Farin. Kuva: Jarkko Vuolle / Yle

– Tämä kannustaa jatkamaan hengityssairaiden liikunnan edistämistä ja nimenomaan sitä, että kaikki suomalaiset pitäisivät huolta keuhkoterveydestään liikunnan avulla.

Liikkujan apteekki -konsepti jo yli 200 apteekissa

Yksi oleellisesti vaikuttava tekijä Liikkuva Aikuinen -palkinnon saamiseen oli Liikkujan apteekki -konsepti. Hengitysliitto on toteuttanut sitä yhdessä Liikkuva Aikuinen -ohjelman, Suomen Apteekkariliiton ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa.

Käytännössä Liikkujan apteekki -konsepti tarkoittaa sitä, että apteekin henkilökunnalla on osaamista tarjota hengityssairaille ihmisille tietoa liikunnan hyödyistä sekä vinkata heille sopivia liikuntamahdollisuuksia.

– Apteekeissa on vuosittain yli 60 miljoonaa asiakaskäyntiä, joten ne ovat tärkeitä paikkoja tavoittaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia, Farin kertoo.

Keuhkoja täytyy käyttää.

Liisa Koponen

Vaikka konsepti lähti alkuun liikkeelle pienimuotoisena, on se rantautunut jo yli kahteensataan apteekkiin ympäri Suomen. Myös Pirkanmaalta löytyy useita Liikkujan apteekkeja.

Liikkumispolut hengityssairaiden apuna

Pirkanmaalla käynnissä on ollut myös Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Hengitä ja Hengästy -hanke vuosien 2014–2018 aikana. Hankkeessa kehitettiin liikkumispolkuja hengityssairaille, ja Hengitysliitto toteutti sitä yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

– Tavoitteena oli kirkastaa eri ammattiryhmille sitä, millaista liikuntaa hengityssairas voi harrastaa missäkin sairauden vaiheessa. Lisäksi ammattilaisia ohjeistettiin siitä, millaisiin liikuntapalveluihin hengityssairaita voi ohjata.

Tampereelle ja Kangasalle koottiin moniammatilliset työryhmät. Työryhmiin kuului toimijoita erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta, Liikkujan apteekeista, kuntien liikuntapalveluista ja paikallisista hengitysyhdistyksistä. Työryhmissä kehitettiin työkaluksi liikkumispolut, joiden avulla eri toimijat kannustavat hengityssairaita liikkumaan.

Tampereelta ja Kangasalta liikkumispolku on levinnyt myös Ouluun: Oulun yliopistollisen sairaalan alaisuuteen koottiin vastaava työryhmä.

Lue lisää: