Kelkkasafareilla loukkaantui ennen lentokoneellinen turisteja talvessa, nyt tilanne on parempi – oikeusjuttu voi muuttaa pelisääntöjä

Muoniossa kuoli maanantaina safarille osallistunut ulkomaalainen kelkkailija. Oikeudesta odotetaan pian päätöstä, joka koskee safariyrityksen vastuuta Levillä vuosia sitten sattuneessa kelkkailuonnettomuudessa.

Kelkkasafareiden turvallisuutta on parannettu huomattavasti viime vuosina. Vakavat onnettomuudet ohjatuilla safareilla ovat nykyisin harvinaisia. Kuvituskuva. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Muoniossa tapahtui viime maanantaina nykypäivänä verrattain harvinainen kelkkaonnettomuus, kun moottorikelkkaa kuljettanut ulkomaalainen matkailija kuoli ja matkustaja loukkaantui. Toistaiseksi ei tiedetä, miksi kelkkailija törmäsi puuhun.

Turistin menehtyminen ohjatulla kelkkasafarilla on harvinaista, mutta tapahtuma saa paljon huomiota, koska kyse on palvelusta, jonka matkailija osti ja joka koitui hänen kohtalokseen.

Ylitarkastaja Jaakko Leinonen Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes) sanoo, että kelkkasafariyritysten turvallisuudessa on otettu isoja harppauksia viime vuosina. Syytä on ollutkin.

Leinosen mukaan kaudella 2016–2017 safaripalvelutoiminnassa tapahtui noin 250 onnettomuutta. Niistä suurin osa hyvin lieviä ja vakavimmat sellaisia, jotka vaativat loukkaantuneen pitkäaikaista tehohoitoa Oulun yliopistosairaalassa.

– Jos hieman hirtehisesti sanoo, niin meiltä lähti yksi lentokoneellinen turisteja leikattuna takaisin kotimaahansa ja se oli aika paljon. Nyt noista huippuvuosista on onnettomuustapauksissa tultu selkeästi alas.

Turvallisuusasioissa yhteistyötä ovat tehneet muun muassa Liikenneturva, poliisi, pelastuslaitos sekä safariyritysten turvallisuutta valvova Tukes.

Muuttaako oikeusjuttu käytäntöjä?

Vaikka kelkkasafareita on järjestetty pohjoisessa 1980-luvulta lähtien ja onnettomuuksia on sattunut paljon, safariyrityksen vastuuta onnettomuudesta on puitu vasta nyt ensimmäistä kertaa oikeudessa. Päätös jutussa saataneen tammikuun lopussa.

Kyseessä on tapaus, jossa kokematon kelkkailija loukkaantui vakavasti onnettomuudessa Kittilän Levillä kolmisen vuotta sitten.

Syyttäjän mukaan safariyrityksen johtaja syyllistyi terveysrikokseen, kun hän ei huolehtinut matkailijan riittävästä opastamisesta. Toimitusjohtaja on kiistänyt syytteen.

Ylitarkastaja Jaakko Leinosen mukaan jutun ratkaisulla voi olla laajempaa merkitystä.

– Tässä nyt puidaan, missä kulkee palvelun tarjoajan vastuu ja mikä on asiakkaan vastuuta. Tämä mahdollisesti linjaa tulevaa turvallisuustyötä siinä, että kuinka tarkasti ohjeita täytyy antaa ja miten sitten valvoa, että asiakkaat noudattavat niitä ohjeita. Tällä voi olla ennakkopäätöksen merkitystä isostikin, Leinonen pohtii.

Parempi olisi ennakoida kuin mitellä oikeudessa

Lapissa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kelkkasafareita järjestävän Villi Pohjolan toimitusjohtaja Sami Päivike ei halua arvioida kyseisen oikeusjutun vaikutuksia.

– Terveempi tapa olisi toimia ennakoinnin kautta. Nämä turvallisuuskäytänteet ovat safariyrityksissä jo niin hyviä, että jos niitä sovellettaisiin kaikessa kelkkailussa, onnettomuustilastot näyttäisivät ihan toisenlaisilta.

Sami Päivike tähdentää, että asiakkaiden opastamisessa on paljolti kyse muustakin kuin kelkan käsittelytaitojen opettamisesta. Hänen firmassaan oppaat muun muassa käyvät koulutuksen ryhmän hallinnasta.

– Eli varmistetaan, että kuulija todella on oivaltanut, mistä on kyse. Se vaatii sitä silmiin katsomista ja kysymistä, että onhan asia varmasti mennyt perille.

Myös asiakkaan sitouttamisella sovittuihin sääntöihin on merkitystä. Ennen safarireissua asiakkaan kanssa tehdään tarkat paperiset dokumentit, joissa määritellään omavastuu myös euromääräisesti. Aivan kuten autoa vuokrattaessa.

– Sillä on psykologinen vaikutus, kun nämä asiat kerrotaan ja asiakas vielä riipaisee nimen paperiin. Kalliiksikin voi reissu tulla, jos omaa piittaamattomuuttaan aiheuttaa vahinkoa, Päivike kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Villin Pohjolan toimitusjohtaja Sami Päivike järjestää safareita Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

Riskikuljettaja voi olla myös kokemustaan korostava konkari

Safariyritysten toiminnassa sovelletaan kuluttajaturvallisuuslakia. Pähkinänkuoressa laki tarkoittaa sitä, että asiakkaalle tarjottavan palvelun tulee olla oikein käytettynä turvallinen.

Ylitarkastaja Jaakko Leinonen kertoo, että kuluttajaturvallisuuslain tarkoitus on viime vuosina ymmärretty aiempaa selkeämmin safariyrityksissä, mikä on terävöittänyt turvallisuustyötä.

– Kun ennen otsikoitiin, että "Turistit törttöilivät tunturissa", tapahtumien taakse piiloutui usein hyvin paljon tietämättömyyttä paikallisista olosuhteista, joista heille ei ollut kerrottu. Nyt osataan jo hyvin perehdyttää asiakkaita.

Jaakko Leinosen mukaan yrityksillä on vielä tehtävää sen kanssa, miten eri asiakasryhmille voidaan vielä nykyistä paremmin räätälöidä turvallisia palveluita. Ensi kertaa lunta näkevän aasialaisturistin kelkkaretki täytyy suunnitella eri tavoin kuin kokeneemman kuljettajan retki maastoon.

Yrittäjä Sami Päivike toteaa tosin, että riskikuljettajien tunnistaminen vaatii sekin kokemusta ja pelisilmää.

– Riskialttein kuski on hyvin usein yli 35-vuotias suomalainen mies, joka on mielestään kovin kokenut kuljettaja. Puoliksi leikillään kun asian ilmaisee, niin tällaisen kuljettajan kohdalla meillä vilkkuvat punaisena kaikki hälytysnapit.

Kelkkaonnettomuuksia viime päivinä:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 31.12. kello 23 saakka.