Hyppää sisältöön

Tampereen kasvu vaikeuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista – muun muassa puurakentaminen vähentää ilmastopäästöjä

Rakentaminen aiheuttaa merkittäviä päästöjä. Toisaalta uudet asunnot ovat vanhaa rakennuskantaa energiatehokkaampia. 

Konalaan valmistuvan Helsingin pelastuslaitoksen työmaa, talon runko pystyssä, etualalla työmaan aidassa kyltti Rakennustyömaa Asiattomilta pääsy kielletty.
Puurakentaminen ja uudenlainen betoni voivat hillitä rakentamisen hiilijalanjälkeä - Tampereella on käytössä molempia. Video: toimittaja Kai Pohjanen, kuvaaja Marjut Suomi

Tampereen kaupunkikuvaa värittävät lukuisat rakennustyömaat. Uusia taloja rakennetaan, vanhoja laajennetaan ja remontoidaan. Kaikki tämä lähtee kasvavan kaupungin tarpeista, mutta tuo samalla haasteita sen itselleen asettamiin ilmastotavoitteisiin.

Toni Tuomola uskoo, että rakentamisen päästöt laskevat uusien rakennusmateraalien myötä. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Rakentaminen aiheuttaa uutta hiilikuormaa, joten päästöjen hillitsemiseksi kaupunki ja rakennusyhtiöt tekevät yhteistyötä. Rakennusyhtiöille Ilmastonmuutoksen torjuminen kirkastaa brändikuvaa, mutta samaan aikaan asiakkaat peräänkuuluttavat rakentamisen ja asumisen ekologisuutta.

– Me tiedämme tällä hetkellä kaikkien kohteidemme hiilidioksidipäästöt, vakuuttaa Skanskan rakennuttamisen yksikönjohtaja Toni Tuomola.

Skanska rakentaa tällä hetkellä Tampereella asuntoja ainakin Ranta-Tampellaan ja Härmälänrantaan.

– Teemme voimakkaasti työtä sen eteen, että vuoteen 2030 mennessä pystymme puolittamaan omien hankkeidemme päästöt.

Puukaan ei ole päästötön rakennusmateriaali

Rakentamisen päästöt ovat noin viidennes kaupungin hiilijalanjälkipäästöistä. Niiden hillitsemiseen voi osittain vaikuttaa korjausrakentamisella, vaikka sekään ei ole päästötöntä.

– Se aiheuttaa päästöjä, mutta huomattavasti vähemmän kuin uudisrakentaminen, toteaa Tampereen kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen.

Elina Seppänen iloitsee, että Tampereella on toteutettu myös suurempia puurakentamiskohteita. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Uudisrakentaminen tuo toisaalta muita hyötyjä.

– Me saamme energiankulutusta kuriin, jolloin pystymme käyttämään uusiutuvaa energiaa enemmän esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa, Seppänen perustelee.

Päästövähennyksiä voisi hillitä myös puurakentaminen, sillä yksi rakentamisen merkittävä päästölähde on betoni. Sen osuus päästöistä on lähes puolet.

– Tosin puurakentamiseenkin lasketaan jonkin verran päästöjä, koska siinä on valmistus ja muuta, sanoo Seppänen.

Tampereella puusta on rakennettu muun muassa Kaupissa, johon Tampereen opiskelija-asuntosäätiö on rakennuttanut puukerrostaloja.

– Raaka-aineena puu toimii itse hiilinieluna, joten siinä on hyvät puolensa. Mutta se on rajallinen raaka-aine, eikä ihan kaikkea betonia pystytä korvaamaan, Seppänen kertoo.

Tampereen opiskelija-asuntosäätiö on rakentanut puukerrostalon Kauppiin. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Betonirakentamisenkin päästöjä voidaan vähentää

Betonin haasteellisuus ilmastotavoitteisiin pääsyssä on tiedostettu rakennusliikkeissä, jotka ovat osaltaan hakeneet ratkaisuja tämän päivän rakentamiseen.

– Meillä on betoniteollisuudessa tuotteita, joilla päästään kuudenkymmenen prosentin hiilidioksidivähennyksiin, kertoo Toni Tuomola Skanskalta.

Tuomola uskoo, että kehitys kulkee kohti entistä ilmastoystävällisempiä materiaaleja ja rakennustapoja.

– Kaikki rakentamisen materiaalit tulevat kokemaan vähän renessanssia eli löytyy ratkaisuja, joilla pääsemme lähemmäksi nollaa. Energia on toinen iso puoli. Kun talojen lämmitys ja sähköenergia tehdään puhtaalla tavalla, niin pääsemme hiilineutraaleihin taloihin.

Vaikka kaupunki kasvaa, niin tiivis rakentaminen tuottaa kuitenkin lopulta hyviä tuloksia hiilijalanjäljen hillitsemisessä.

– Oikeastaan meidän asukaskohtainen päästö laskee vielä enemmän, koska päästöt eivät kasva ihan samassa suhteessa asukasmäärän kanssa. Meillä päästöt ovat olleet laskussa, iloitsee kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen.