Kotieläimiä suojelevien koirien yleistyminen Suomessa vähentäisi painetta ampua susia – hollolalaisia laumanvartijoita on Kaliforniassa asti

WWF:n hankkeessa pohditaan, voitaisiinko laiduntavien lampaiden suojelussa käyttää nykyistä laajemmin laumanvartijaeläimiä. Kokemuksia laumanvartijakoirien käytöstä selvitettiin myös kyselytutkimuksella.

Koiria ja lampaita lampolassa.
Katso videolta, kuinka koiranpennut totuttelevat tulevaan työhönsä jo pieninä. Hollolaisella Petra Frondeliuksella on kokemusta maremmano-abruzzese-rodusta parinkymmenen vuoden ajalta. Toimittaja: Tuija Veirto, kuvaus ja editointi: Juha-Petri Koponen.

Hollolassa Petra Frondeliuksen lampolassa on kymmenkunta uuhta. Lampaiden keskellä seisoo suuri, valkoinen koira. Sen jaloissa pyörii yhdeksän pentua, jotka muistuttavat pieniä jääkarhuja. Koiranpennut opettelevat lampolassa tulevaa työtään. Niistä kasvaa noin 35–55 kiloa painavia laumanvartijoita, jotka suojelevat lampaita susilta ja muilta pedoilta.

Ympäristöministeriön rahoittamassa laumanvartijahankkeessa selvitetään, kuinka laumanvartijaeläimiä voitaisiin Suomessa käyttää varjelemaan kotieläimiä pedoilta. Ympäristöjärjestö WWF:n kaksivuotinen laumanvartijahanke (siirryt toiseen palveluun) alkoi vuoden 2021 alusta ja on nyt puolessa välissä.

Petra Frondelius kasvattaa laumanvartijoita. Maremmano-abbruzzese on vanha italialainen rotu, jota käytetään kotimaassaan yleisesti suojelemaan lampaita susilta.

Laumanvartijakoirat elävät lampaiden kanssa tiiviisti yhdessä. "Luottolammas" Birgitta (keskellä) suojelee pentuja liian uteliaiden uuhien lähestymiseltä. Kuva: Tuija Veirto / Yle

Maremmanoissa on myös aluevahteja, jotka vartioivat omaa pihapiiriä. Frondelius haluaa koiransa mieluiten eläintiloille.

– Kasvateistani lähes 90 prosenttia menee eläinten vahdiksi. Niitä on suomalaisilla tiloilla, mutta koiriani on mennyt myös Viroon, Italiaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin Kaliforniaan.

Nyt kotona Hollolassa on neljä urosta ja neljä narttua. Yksi nuorista uroksista lähtee luultavasti pian kalifornialaiselle maatilalle suojelemaan vuohia pedoilta.

Laumanvartijat vähentävät painetta ampua susia

WWF:n Suomen strategiaan on kirjattu suomalaisten perinneympäristöjen säilyttäminen ja niiden tilan parantaminen. Suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela WWF:stä kertoo, että lampaat ja naudat ovat tärkeitä perinneympäristöjen laidunnuksessa.

– Lampaat pitävät avoimina niittyjä, ketoja ja puustoisia perinneympäristöjä, jotka ovat usein aika kaukana tilakeskuksista. Siksi tarvitaan keinoja suojella lampaita pedoilta. Samalla halutaan vähentää painetta susien ampumiseen.

Suomessa laumanvartijoina käytetään eniten koiria. Tuotantoeläintilojen lisäksi niitä työskentelee maatiloilla, joissa eläimiä pidetään harrastuksena.

– Tällaisilla tiloilla on usein lampaiden lisäksi esimerkiksi kanoja, vuohia ja hevosia, kertoo Eeva-Liisa Korpela.

Emokoira Bea ja pennut. Vuonna 2021 Suomen Kenneliittoon rekisteröitiin 99 maremmano-abbruzzesea. Pääasiassa kaikki ovat työkoiria, joista yli puolet vartioi eläimiä. Kuva: Tuija Veirto / Yle

Laumanvartijakoirista tehtiin hankkeen yhteydessä verkkokysely rotuyhdistyksille ja tiloille, joilla on työkoiria. Vastauksia tuli 52. Tulokset julkaistaan vuoden 2022 alkupuolella.

Kyselyn mukaan laumanvartijakoiria on työkäytössä eniten lammastiloilla. Vastanneista tiloista 55 prosentilla on lampaita ja nautatiloja on 23 prosenttia. Loput ovat sekatiloja ja maatiloja, joissa on monenlaisia eläimiä.

Koirien lisäksi hankkeessa on tutkittu laamoja. Viime kesänä kahdella lammastilalla tehtiin kenttäkokeiluja laamoista laumanvartijoina.

Koirista on melko hyviä kokemuksia

Suomessa koirien käyttö laumanvartijoina on lisääntynyt viime vuosina, mutta se on vielä melko pienimuotoista. Osa WWF:n kyselyyn vastanneista toivoi, että tarjolla olisi enemmän tietoa ja tukea koiran kanssa toimimiseen.

Jos ohjaaminen onnistuu, koira toimii hyvin työkäytössä. Eeva-Liisa Korpela kertoo, että pennun totuttamisessa tulevaan työhön on tapahtunut asennemuutos parempaan suuntaan.

– Koiraa ei enää vain heitetä lampaiden joukkoon, vaan se totutetaan pienestä pitäen huolellisemmin vartioitaviin eläimiin. Tämä parantaa koiran ominaisuuksia työkäytössä.

Tilat joutuvat huomioimaan myös, miten koirat suhtautuvat ulkopuolisiin ihmisiin.

– Joskus on pitänyt ottaa koira erilleen, kun lomittaja tulee tilalle, toteaa Korpela.

Laumanvartija ei saa olla uhka muille ihmisille

Laumanvartijakoirien terävyydessä ja suhtautumisessa vieraisiin ihmisiin on eroja, vahvistaa Petra Frondelius, jonka Kennel Mareus aloitti maremmano-abbruzzese-rodun kasvattamisen vuonna 2007.

– Silloin koiriin suhtauduttiin huomattavasti kielteisemmin kuin näinä päivinä. Niitä pidettiin kauheina petoina, jotka syövät kaikki.

Koiran on sopeuduttava yhteiskuntaan myös Suomessa, painottaa Frondelius. Italiassa koirat tekevät työtään turistialueilla ilman aitoja, joskus jopa ilman paimenta. Ne eivät ole uhka ihmisille, jos nämä eivät lähesty koiran vartioimaa laumaa.

– Laumanvartija ei saa olla ympäristölleen vaarallinen. Silloin se ei ole toimiva työkoira.

Hyvä koira on rohkea ja rehellinen. Se on älykäs ja osaa toimia itsenäisesti. Samalla sen kuuluu olla nöyrä omistajalleen, kertoo Petra Frondelius. Kuva: Tuija Veirto / Yle

Ympäristöllä on iso merkitys koiran kehitykselle. Se pitää jo nuoresta totuttaa tiluksilla liikkuviin ihmisiin.

– Lomittajiin ja maitoauton käymiseen. Nuoren koiran sosiaalistaminen tapahtuu ympäristössä, missä koira tekee työtään. Siinä vaiheessa kannattaa pyytää sukulaiset ja kummin kaimat vierailemaan lampaiden luona.

Taistelua vältetään viimeiseen asti

Kotieläimiä vartioivat koirat tekevät jatkuvasti laajoja partiointikierroksia reviirillään. Ne merkkaavat alueen ja haukkumalla pelottavat tunkeilijoita pois. Jos peto tulee näköetäisyydelle, koirat pyrkivät haukkuen pysäyttämään sen valehyökkäyksillä. Nartut saattavat myös harhauttaa petoa liehittelemällä.

Koira ei ensimmäisenä uhkaa petoa, koska siitä saattaa syntyä ikävä konflikti, kertoo Petra Frondelius.

– Koirat kokeilevat ensin erilaisin keinoin pysäyttää pedon saalistuskäytöksen. Kun häirintää on tehty riittävän kauan, peto useimmiten kyllästyy ja lähtee hakemaan evästä muualta. Ei sekään halua tieten tahtoen joutua tilanteeseen, jossa voi haavoittua.

Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan klo 23:een asti.