Kaisa Heikkinen, 31, tarkistaa rajoitukset osana aamurutiinia, vaikka on monen muun tavoin kyllästynyt koronaan

Koronarajoitukset kiristyvät vuoden vaihteessa paikoin entisestään. Kysyimme, onko suhtautuminen koronaan muuttunut poikkeusaikana. Suurin osa kyselyymme vastanneista kertoi suhtautuvansa koronaan nyt eri tavoin kuin epidemian alussa.

Koronatilanteen pahentuessa Kaisa Heikkinen osaa odottaa rauhallisempaa aikaa yritykseensä. Kuva: Janne Veikko Körkkö / Yle

Oululainen Kaisa Heikkinen tarkistaa aamulla sään ohella ajantasaiset koronarajoitukset ja tartuntaluvut. Niiden perusteella hän voi päätellä, miltä tuleva viikko hänen parturi-kampaamossaan tulee näyttämään.

Kiristyneet rajoitukset ja korkeat tartuntaluvut tarkoittavat usein kalenterin hiljenemistä – uusia varauksia tulee vähemmän ja ennalta sovittuja perutaan ja siirretään. Heikkinen kertoo olevansa kyllästynyt koko koronaan, eikä hän ole ainoa.

Kysyimme Ylen verkkosivuilla, onko ihmisten suhtautuminen koronaan muuttunut. Heikkisen lisäksi yli 600 ihmistä jakoi kokemuksensa. Jutussa kursiivilla olevat tekstit ovat lukijoiden vastauksia Ylen kysymyksiin.

Heikkinen perusti parturi-kampaamon ystävänsä Marjo-Riitta Myllymäen kanssa keväällä 2020. Silloin he eivät vielä osanneet aavistaa, mitä tuleman piti. Liikkeen avajaisia oli tarkoitus viettää huhtikuussa, mutta pahentuneen koronatilanteen vuoksi ne peruttiin.

Heikkinen joutui jättämään väliin myös ensimmäisen virallisen työpäivänsä sillä oli vapaaehtoisessa karanteenissa puolisonsa flunssan vuoksi. Silloin viruksesta tiedettiin vähemmän, eikä jokaista flunssaoireista testattu. Heikkisen täytyi jäädä kotiin pariksi viikoksi, vaikka oli oireeton.

– Nyt jos mieheni on flunssassa, menen normaalisti töihin. Kysyn vain, että tuonko kaupasta koronatestin ja nenäliinojen lisäksi muutakin. En jaksa enää hämmästellä ja kummastella tätä tilannetta, hän vertaa.

Taskussa muhineita maskeja ja turnausväsymystä

Kyselyn vastauksissa korostui yksi teema ylitse muiden – väsymys. Epidemian pitkittyminen ja aiheeseen törmääminen joka paikassa kyllästyttävät.

En käytä enää maskia ellei ole pakko. En ylipäätään välitä enää koronasta, vastaa 42-vuotias mies Sipoosta.

En jaksa enää noudattaa sääntöjä kovin huolellisesti. On iskenyt niin sanottu turnausväsymys, kertoo 36-vuotias mies Helsingistä.

Oulun yliopiston psykologian professori Mirka Hintsanen kertoo, että asenteiden muuttuminen virusta kohtaan on täysin luonnollista.

Hänen mukaansa epidemian alkua värittänyt turvattomuus on väistynyt, kun tietoa on tullut lisää. Monet kokevat tilanteen nyt hallittavampana.

– Olisin hämmästynyt jos ihmisten suhtautuminen ei olisi muuttunut. Alkuvaiheessa olimme suuren tuntemattoman edessä ja se herättää pelkoa, sanoo Hintsanen.

Kaisa Heikkinen perusti yrityksen korona-aikana, joten työpaikalla ei ole vielä nähty "normaalia arkea" ilman rajoituksia. Kuva: Janne Veikko Körkkö / Yle

– Alussa koronarajoitteet ja -käytännöt tuntuivat oudoilta ja vaikeilta, nyt niihin on kahden vuoden aikana tottunut, sanoo 62-vuotias nainen Loviisasta.

Koronaan kyllästyneenä yhä useampi kävelee kaupan käsidesipumpun ohi pysähtymättä, tai asettelee kasvoilleen maskin, joka on pyörinyt takin taskussa jo viikkoja.

26-vuotias oululaismies kertoo, ettei välttele enää ihmiskontakteja. Maskia hän käyttää samalla periaatteella kuin lukuisat muutkin – silloin kun jaksaa.

– En samalla tavalla enää joka välissä desinfioi käsiä. Aina en myöskään jaksa ottaa uutta maskia, vaikka ovatkin kertakäyttöisiä, myöntää 26-vuotias nainen Helsingistä.

Muiden käytös turhauttaa

Kyselyyn vastasi myös paljon ihmisiä, joiden suhtautuminen koronaan ei ole muuttunut. Useat näin vastanneista kertoivat asennoituvansa tautiin samalla vakavuudella kuin alussakin.

Tähän joukkoon mahtui myös heitä, joiden luotto päättäjiin ja mediaan on heikentynyt, mikä on vaikuttanut suhtautumiseen.

– Luodaan paniikkia ja hysteriaa. Ohjeet ovat olleet ristiriitaisia, eikä niiden hyödyistä ole varmuutta. En enää edes seuraa uutisia, joissa mainitaan sana korona, summaa 63-vuotias mies Luumäeltä.

Toisiin ihmisiin turhautuminen nousi esiin useissa vastauksissa. Joku kokee velvollisuudekseen noudattaa ohjeita tarkasti suojellakseen muita, kun taas toinen näyttää elävän rajoituksista välittämättä ilman huolen häivää.

– Olen lähinnä turhautunut yhteiskuntaan ja muiden piittaamattomuuteen. Suhtautuminen koronaan viruksena ei ole muuttunut, suhtautuminen koronapandemiaan kyllä, kuvailee 23-vuotias nainen Turusta.

Myös rokotteet turhauttavat. Puheet rokotepakosta ahdistavat ja monet ovat kokeneet asiasta jopa painostusta.

Professori Hintsanen sanoo, että rokottamattomien ja rokotettujen kahtiajaon taustalla vaikuttaa usein kokemus epäoikeudenmukaisuudesta. Joku kokee tehneensä enemmän kuin toinen.

– Aina ei kuitenkaan ole kyse rokottamattomista ja rokotetuista. Voi olla, ettei joku yksinkertaisesti noudata rajoituksia samoin kuin itse, ja tämä koetaan epäreiluna, kuvailee Hintsanen.

"En enää pelkää"

Suuri osa kokemuksensa jakaneista sanoo rokotusten tuoneen turvaa. Eräs 26-vuotias espoolainen kertoo maskin pysyneen taskussa toisen rokotuksen jälkeen. Monet muutkin myönsivät elävänsä rokotusten ottamisen jälkeen jo täysin tavallisesti.

Joillakin alun epävarmuus on väistynyt, kun taudista on saatu lisää tietoa. Kaisa Heikkinen sanoo, ettei enää oleta jokaisen pienen flunssan lähipiirissä olevan koronaa. Häntä ja suurta osaa muistakaan vastaajista korona ei enää pelota, mutta muitakin ääripäitä löytyy.

– Pidän koronaa nyt vaarallisempana kuin epidemian alussa. Olen lähes erakko. En tapaa ihmisiä nyt, kertoo 59-vuotias helsinkiläinen.

– Alkuvaiheessa kaupassa käyminen pelotti niin että itketti. Silloin ei vielä tiedetty maskien käytöstä. Nykyäänkin noudatan ohjeita ja varotoimia, mutta en enää pelkää niin paljon, vastaa nainen Jyväskylästä.

Moni tunnusti kokeneensa pelkoa epidemian alussa, mutta kertoi sen nyt jo helpottaneen. Professorin mukaan juuri ajalla on suuri merkitys.

– Ajan kuluessa pelko ei ole enää päällimmäisenä mielessä, sanoo Hintsanen.

Lue myös: