Paloasemien rahoitusta voidaan käyttää jatkossa vaikka terveyskeskuksiin – nämä kolme asiaa muuttuvat pelastustoimessa hyvinvointialueiden myötä

Tuleva soteuudistus uhkaa leikata pelastustoimen rahoitusta maakunnissa. Uudistus jättää hyvinvointialueille mahdollisuuden käyttää pelastustoimen rahoitusta sote-menoihin.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Viitaniemi kehottaa kaikkia lähipalveluista välittäviä kiinnostumaan aluevaaleista. Pelissä on myös pelastustoimen tulevaisuus. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Ylämyllyn paloasema on ulkoisesti kuin suuri autotalli. Juuri sitä se tavallaan onkin.

Liperin kunnassa sijaitseva asema on Pohjois-Karjalan pienimpiä. Se on tukikohta yhdelle paloautolle ja noin kymmenelle pelastajalle. He ovat pääasiassa vapaaehtoisia, jotka tulevat paikalle tarvittaessa.

Ylämyllyn taajamalla on ollut oma paloasema vuodesta 1997. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

– Kolarit ja tulipalot ovat yleisiä keikkoja. Ehdimme paikalle yleensä samaan aikaan naapurikaupunki Joensuun kollegoiden kanssa, sopimuspalokuntalainen Mikko Parviainen kuvailee.

Mikko Parviaiselle pelastusalan työt ovat rakas harrastus ja sivutoimi. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Pelastusalan ammattilaisten mielestä Ylämyllyn paloasema on tarpeellinen. Jatkossa sen – ja Suomen kymmenien muiden pienten paloasemien – toiminta voi kuitenkin olla uhattuna. Soteuudistuksen myötä asemat joutuvat taistelemaan budjetistaan muun muassa terveyskeskusten kanssa.

Vuoden 2023 alussa voimaan astuva uudistus synnyttää niin kutsutut hyvinvointialueet ja muuttaa olennaisesti julkisten palveluiden rahavirtoja.

Selvitimme, mitkä ovat keskeiset vaikutukset nimenomaan pelastustoimeen.

1. Rahoitus

Tällä hetkellä pelastustoimea rahoittavat Suomessa kunnat. Ne päättävät, minkä verran alueellisilla pelastuslaitoksilla on rahaa esimerkiksi paloasemiin ja henkilökuntaan.

Vuoden 2023 tammikuusta lähtien rahoituksen myöntää valtio, omien laskennallisten kriteeriensä mukaan. Näitä kriteereitä ovat eri alueiden asukasmäärät, niiden asukastiheys ja niin sanottu riskiperustekerroin.

Rahoituksen käytöstä puolestaan päättävät eri puolille Suomea perustettavat hyvinvointialueet, jotka vastaavat myös alueensa sosiaali- ja terveyspalveluista.

– Pelastustoimi saa suunnilleen saman verran rahaa kuin nytkin, noin 30 miljoonaa euroa, mutta käytännössä rahoituksen pieneneminen on aito uhka, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Viitaniemi kertoo.

– Valtion pelastustoimen rahoitus on yleiskatteellista, eli sitä saa käyttää myös sote-menoihin. Koska sotepalveluissa on tunnetusti rahoitusvajetta, päättäjillä on taatusti paineita käyttää pelastustoimen budjettia vaikkapa terveyskeskuksiin, hän jatkaa.

2. Valtion ohjaus

Koska pelastustoimen rahat tulevat valtiolta, kiristää se otettaan varojen käyttämisestä. Valtiollista ohjausta on Viitaniemen mukaan luvassa isoissa, strategisissa asioissa, jotka täsmentyvät myöhemmin.

Pelastustoimen budjetti on Pohjois-Karjalassa noin 30 miljoonaa euroa. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Jo nyt on tiedossa, että hyvinvointialueille voidaan asettaa yhteisiä toiminnan tavoitteita. Mitä nuo tavoitteet ovat pelastustoimen osalta, jää nähtäväksi.

– Viime kädessä suurin valta pelastusasioista on joka tapauksessa hyvinvointialueilla. Niiden päättäjien ensimmäisiä suuria ratkaisuja ovat päätökset palveluverkoista eli siitä, miten tiheässä vaikkapa paloasemia pidetään – ja millaisella miehityksellä, Viitaniemi sanoo.

3. Aluemuutokset

Kun soteuudistus astuu voimaan, vastuu pelastustoimesta siirtyy hyvinvointialueille. Ne perustuvat pitkälti maakuntajakoon, aivan kuten nykyiset pelastuslaitoksetkin.

Ainakin yksi pelastustoimen aluemuutos kuitenkin nähdään: Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset yhdistyvät Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokseksi.

Keski-Uudellamaalla käsillä on erikoinen tilanne, kun alueen nykyinen pelastuslaitos pitäisi hyvinvointialueiden mukaan jakaa Vantaa-Keravan ja muun Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksiin. Tavoitteena on kuitenkin alueiden yhteinen pelastuslaitos.

Tammikuun vaalit ratkaisevat paljon

Pelastustoimen siirtyminen hyvinvointialueiden kontolle ei näy suomalaisten arjessa välittömästi, korostaa Markus Viitaniemi. Hän kuitenkin pitää muutoksia pitkällä aikavälillä todennäköisinä.

– Olisi toivottavaa, että aluevaalien ehdokkaat ottaisivat näkyvästi kantaa siihen, millaista pelastustoimea he haluavat tulevaisuudessa rakentaa. Nämä ovat meille tärkeät vaalit, vaikka julkinen huomio on enemmän sote-asioissa, Viitaniemi sanoo.

Aluevaalit käydään 23. tammikuuta.

Voit keskustella aiheesta 1.1. klo 23 saakka.

Lue myös: