Ruotsin rautateillä alkaa jättiurakka – se merkitsee arkeologeille kulta-aikaa

Valtaosa Ruotsin arkeologien toiminnasta liittyy rakennushankkeisiin, joiden alle voi jäädä historiallisia jäännöksiä.

Arkeologit tutkimassa rakennuslöytöä Ströjassa, Norrköpingin lähellä. Löytö tehtiin tutkimuksissa, jotka edeltävät junaradan rakentamista. Kuva: Jeppe Gustafsson / AOP

Ruotsin arkeologit odottavat vuodesta 2022 "kulta-aikaa". Tämä johtuu siitä, että tuolloin pääsee käyntiin maan rautateiden pääväylien uudistustyö. Ennen ratojen rakentamista arkeologien on tarkistettava, ettei työmaiden alle jää tärkeitä historiallisia jäännöksiä.

Asiasta kertoo ruotsalaislehti Dagens Nyheter (siirryt toiseen palveluun).

Ruotsissa noin 90 prosenttia arkeologisista paikkatutkimuksista liittyy tulossa oleviin rakennushankkeisiin, kuten uusien teiden tai ostoskeskusten rakentamiseen. Rautateiden pääratojen uudistaminen on poikkeuksellisen suuri urakka.

Ruotsin Liikennevirasto on saanut toimeksiannon aloittaa työt rataosuuksilla Järna–Linköping, Hässleholm–Lund sekä Göteborg–Borås. Työ on määrä toteuttaa myös näiden paikkakuntien väliin jäävillä rataosuuksilla, mutta niistä ei ole vielä poliittista päätöstä.

Ruotsiin rakennettavat uudet rautateiden päälinjat. Yhtenäisellä viivalla merkityillä osuuksilla on jo päätetty radan rakentamisesta, mikä edellyttää laajoja arkeologisia tutkimuksia. Kuva: Rea Lemström / Yle

Päätös on kuitenkin tulossa suurella todennäköisyydellä, joten arkeologeille on tiedossa työmaata useaksi vuosiksi.

– Tätä me arkeologit olemme odottaneet monta vuotta. Jos poliittista täyskäännöstä ei tapahdu, on tästä tulossa Ruotsin historian suurin arkeologinen projekti ja arkeologian kulta-aika. Tulemme näkemään monia kaivauksia kivikautisista asuinpaikoista 1700-luvun torppiin, sanoo lehden haastattelema arkeologi Johan Anund.

Ensimmäiset löydöt on jo tehty

Työ on pisimmällä ratahankkeen pohjoisimmassa osassa Järnan ja Linköpingin välillä. Vaikka täälläkin kyse on vasta kohteiden kartoituksesta, tutkijat ovat löytäneet muun muassa kvartsiesineitä kivikaudelta.

– Etelä-Ruotsissa valmistettiin nuolenkärkiä ja muita esineitä piikivestä. Sitä ei ole täälläpohjoisessa, joten ihmisten piti tuoda sitä muualta tai käyttää muuta materiaalia. Kuten kvartsia, sanoo Anund.

Rautatiehankkeen myötä tieto historiallisesta Ruotsista lisääntyy huomattavasti, uskoo arkeologisia kaivauksia tekevän Arkeologikonsult-yhtiön projektipäällikkö Anna Hed Jakobsson.

Kuva Ruotsin menneisyydestä täydentyy esimerkiksi maaperästä löydettyjen hautausmaiden ja rakennuspaikkojen avulla, hän sanoo.

Anund hamittelee sitä, että tutkimus on niin tiukasti sidoksissa rakennustoimintaan. Koska rakentaminen keskittyy Ruotsin eteläisiin osiin, on tieto maan pohjoisosasta vajavaisempi.

– Kun katsoo karttaa kaivauspaikoista voi saada kuvan, että Norrlannissa olisi hyvin vähän esihistoriallisia jäännöksiä. Se kuva on vääristynyt. Pohjois-Ruotsissa on paljon hienoja jäännöksiä.

Arkeologien maahan tekemiä merkintöjä Ströjan lähellä Norrköpingissä. Kuva: Jeppe Gustafsson / AOP

Uudet laitteet eivät korvaa lapioita

Arkeologit ovat saaneet viime vuosina käyttöönsä uudenaikaista teknologiaa, mikä helpottaa löytöjen tekemistä. Esimerkiksi maatutkalla voidaan löytää kivirakennelmia tai maaperän poikkevuuksia, jotka paljastavat vanhan asumuksen.

– Vaikka tekniikka kehittyy monella tavalla ei itse kaivamista voi korvata. Se tehdään edelleen vanhalla hyvällä tavalla lapioilla ja kottikärryillä, sanoo Anund.

Löydöistä saadaan monenlaista tietoa, ja arkeologit tutkivat sitä erilaisista näkökulmista.

– Kun vaikkapa viikinkiajan asuinpaikka kaivetaan esiin, joku voi keskittyä esimerkiksi tutkimaan, miltä arkielämä siellä näytti. Mitä syötiin, millaiset sairaudet ihmisiä vaivasivat? Jollain toisella taas voi sosiopoliittinen näkökulma. Millaisia yhteiskuntaluokkia oli, ja miten ne erosivat toisistaan, kertoo Anund.

Ströjasta, Norrköpingin läheltä tehtyjä arkeologisia löytöjä. Kuva: Jeppe Gustafsson / AOP

Tietoa arkielämästä ja taudeista

Tällä hetkellä arkeologit ovat hyvin kiinnostuneita ympäristöön ja terveyteen liittyvistä asioista. Kirpuista ja täistä on paljon merkkejä, samoin kuin sisäelinten loisista, kuten suolinkaisista, piiskamadoista ja lampaanmaksamadoista. Loiset levisivät, jos ulosteita käytettiin kasvimaiden lannoitteina.

– Useimpiin loistauteihin ei kuole. Ihmiset olivat liikkeellä, vaikka voivat huonosti. Terveys ei ollut normaali olotila. Hyvässä kunnossa oltiin ehkä vain joinakin päivinä, arvelee Anund.

Terveyden ohella kaivaukset antavat tietoa ihmisten käyttämästä ravinnosta. Esimerkiksi siemenlöydöt kertovat viljellyistä kasveista.

Arkeologit toivovat aina löytävänsä jotain erityistä. Dagens Nyheterin haastattelussa Hed Jakobsson sanoo haaveilevansa uudesta riimukivestä, jossa olisi paljon tekstiä ja vieläpä kuvia.

– Se olisi jotain. Saahan sitä haaveilla, sanoo Hed Jakobsson.

Pitäisikö historialliset jäännökset ottaa nykyistä enemmän huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa? Voitko keskustella aiheesta 1. tammikuuta klo 23:een saakka.

1.1. klo 6.48 Kuvatekstiä täsmennetty. Ruotsiin rakennetaan suurnopeusjunille uudet raiteet. Kyse ei ole vanhojen uusimisesta.

Lue myös: