Hyppää sisältöön

Facebookin puskaradio-aktiivit haluavat vaikuttaa kotikuntansa kehitykseen – suurimmalle osalle jäsenistä keskustelun seuraaminen on viihdettä

Kuuden savolaiskunnan alueella tehdyn kyselyn perusteella kuntien uskotaan hyödyntävän somen paikallisryhmiä enemmän tulevaisuudessa.

Suonenjokinen Tatu Laine somettaa yleensä pitkällään. Paras paikka kirjoittaa Suonenjoen Puskaradioon on sängyllä. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Facebookin puskaradiot ovat yleisiä ja todella suosittuja. Ryhmiä on perustettu erinimisinä tuhansia ympäri Suomen.

Tuoreen kyselyn mukaan puskaradioiden käyttäjät jakautuvat vahvasti kahteen eri ryhmään. Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista kertoi seuraavansa päivityksiä ja niiden alla käytäviä keskusteluja passiivisesti. Noin 15 prosenttia käyttäjistä osallistuu ryhmään aktiivisesti nostamalla esiin kotipaikkakunnan asioita päivityksissään. Sen lisäksi he jakavat esimerkiksi tapahtumatietoja ja pitävät esillä paikallisia palveluita.

Niin sanotut lueskelijat kokevat, että paikallisryhmien sisältö on pääasiassa viihdettä. Riitaisaakin draamaa seurataan sivusta mielellään. Lueskelijoiden mielestä ryhmän ilmapiiri on negatiivisempi kuin aktiivien mielestä.

Suonenjokinen Tatu Laine kuuluu paikallisen puskaradion ahkeriin päivittäjiin. Laine osallistuu myös seinällä käytäviin keskusteluihin ja nostaa mielellään esiin pikkukaupungin asioita. Ryhmässä on reilut 5 000 jäsentä.

– Itselleni perustelen osallistumista niin, että se vie myös asioita eteenpäin ja sitä kautta saadaan tästä yhteisöstä parempi paikka meille kaikille, Laine kertoo.

Vaikka Suonenjoenkin seinällä keskustelua käy vain pieni joukko ihmisiä, saattaa moni sivusta seurannut laittaa Laineelle yksityistä viestiä tai jututtaa vaikka kauppareissulla.

– Kyllä se ilahduttaa, että voi kuitenkin aidosti vaikuttaa. Selkeästi puskaradiolla on yhteisöllinen merkitys ihmisille, Laine sanoo.

Noin joka neljäs kyselyyn vastanneesta koki voivansa vaikuttaa oman kunnan asioihin puskaradion kautta. Useammat vastaajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että puskaradio ei ole tehokas vaikutuskanava oman kunnan asioihin. Lähes 40 prosenttia ei osannut arvioida lainkaan vaikuttamismahdollisuuksia. Marraskuussa 2021 tehtyyn kyselyyn vastasi vajaat 100 ihmistä.

Välillä kunnissa myös karsastetaan puskaradioiden keskusteluja

Puskaradioita ei olla vielä hyödynnetty kunnan asukkaiden osallistamisessa. Kuntalaisten kuuleminen on kuitenkin valtava voimavara kunnan kehittämisessä Savogrow'ssa uskotaan. Siksi kehitysyhtiön kunnissa on toteutettu jo esimerkiksi robotin soittoja asukkaille.

Nyt keskitytään Facebookin paikallisryhmiin. Niitä ei olla vielä mielletty vakavasti otettavina kanavina ja harvat kunnat ovat mukana niissä

– Puskaradiossa on potentiaalia olla yksi kunnan kehityskanavista, uskoo yhteisömanageri Heikki Skyttä.

Joskus kunnissa nähdään, että asioiden puiminen julkisesti puskaradiossa on ongelma. Skyttä kuitenkin uskoo, että kunnissa on herätty siihen, kuinka paljon ryhmissä on mukana ihmisiä.

– Vaikka nämä ryhmät ovat yksityisten ihmisten perustamia epävirallisia paikkoja, ne ovat kuitenkin hyvä keino tavoittaa ihmiset ja saada tietoa perille.

Tapahtumatiedot ovat suosittua sisältöä Puskaradioissa. Monella paikkakunnalla on sitä varten oma ryhmä, yhteisömanageri Heikki Skyttä kertoo. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Monet kyselyyn vastanneet toivoivat puskaradioon enemmän asiapitoista sisältöä. Moni haluaisi jakaa eteenpäin kuntien virallisia tiedotteita ja ylipäätään faktoja omasta kotikunnastaan.

Käyttäjät toivoivat myös moderointiin yhtenäisempää linjaa, ja että sisältö kehittyisi asiallisempaan, rakentavampaan ja osallistavampaan muotoon

– Ihmiset haluavat osallistua paikkakuntien kehittämiseen positiivisessa hengessä, Skyttä tiivistää.

Passivinen käyttäjä: Minulla pitää olla jotain asiaa

Suonenjokinen Nina Härkönen kuuluu kyselyyn vastanneiden suurempaan lueskelijoiden joukkoon. Härkönen ei juurikaan kirjoita puskaradioon. Viimeisin kerta on viime kesältä, kun oman kodin risteyksessä oli heinikon keskellä piilossa polkupyörä. Härkönen nosti miehensä kanssa pyörän esille ja laittoi siitä kuvan ryhmään.

– Minulla pitää olla jotain asiaa. En tykkää provosoida. Enkä herättää keskusteluja, Härkönen kertoo.

Hän on yleensäkin varovainen, mitä kirjoittaa julkisesti.

– Kuten opetan kursseillakin: minkä nettiin laitat, se on ikuista. Eli kannattaa olla tarkkana, Härkönen sanoo.

Työkseen hän toimii Sisä-Savon kansalaisopiston toimistosihteerinä ja opettajana.

Siksi hän seuraa myös muiden kuntien ryhmiä. Kurssitoiveet ja muut esille tulleet asiat käydään läpi opiston kuukausipalavereissa.

– Esimerkiksi viime keväänä Facebookin paikallisessa ryhmässä oli huolta pärjäävätkö vanhukset digimaailmassa. Sen keskustelun pohjalta ideoitiin opettamani sähköisen asioinnin kurssi, hän kertoo.

Ahkeraa kommentointia aiheuttaneista keskusteluista puhutaan kotona, mutta ei muualla, Nina Härkönen kertoo. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Mitä mieltä olet, pitäisikö kuntien seurata ja osallistua puskaradioiden keskusteluihin? Voit osallistua keskusteluun 3.1.2022 klo 23:een saakka.

Lue lisää: