Hyppää sisältöön

Ravintolapäällikkö jakoi lomautuslaput joululahjaksi, lataa nyt suorat sanat tilanteesta: "Rajoitukset ovat perseestä"

Ravintola-alan työntekijöistä noin 80 prosenttia on ollut lomautettuna koronarajoitusten takia, selviää PAMin syksyisestä kyselystä. Se tarkoittaa kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Jarno "Japi" Sauri toimii ravintolapäällikkönä jyväskyläläisessä Kulttuuriravintola Ylä-Ruthissa. Henkilökunta lomautetaan jo toistamiseen. Kuva: Jussi Lindroos / Yle

Heitä noppaa maanantaina. Luvut 1–3 tarkoittavat, että töitä ei ole. 4–6 tietävät ansiotuloja. Välillä valtion virkamies kaataa pöydän nopanheiton jälkeen ja mitätöi koko tuloksen.

Näin kuvaa ravintola-alan työntekijöiden tilannetta koronarajoitusten varjossa jyväskyläläinen Jarno "Japi" Sauri. Hän toimii ravintolapäällikkönä Kulttuuriravintola Ylä-Ruthissa.

Sauri joutui tänä vuonna jakamaan henkilökunnalleen lomautuslaput joululahjaksi.

Työntekijät lomautetaan jo toista kertaa koronarajoitusten takia, koska töitä ei ole tarjota. Ensimmäiseksi viideksi päiväksi he joutuvat omavastuuajalle eli eivät saa työttömyyskorvauksia.

– En sano, että rajoitukset ovat väärin. Ymmärrän ne ihan täysin, mutta matalapalkka-alalla omavastuuajalle jääminen kahdesti kahden vuoden aikana on kohtuuton tulojen menetys. Monelle on vaikea pala, kun toimeentulo loppuu yks kaks itsestä riippumatta, eikä rahaa tule hetkeen mistään, Sauri sanoo.

Anniskeluravintoloiden pitää tällä hetkellä lopettaa alkoholin myynti kello 17 ja sulkea ovensa kello 18.

– Rajoitukset ovat perseestä, jos suoraan sanotaan. Ravintolat saavat olla auki sen takia, että valtio säästyisi maksamasta tukia ihmisille tai ravintoloille. Tällaisilla aukioloajoilla eivät voi pyrkiä selviytymään muut kuin lounasravintolat.

Sauri toivoo, että ensi vuonna keksitään toisenlainen ratkaisu tilanteeseen.

– Tuntuu hullulta katsoa huomenna alkavia alennusmyyntejä. On okei, että porukka pyörii siellä ruuhkissa, mutta ravintoloissa ei voi pitää vaikka 50 prosenttia paikoista käytössä.

PAM perää työttömyyspäivärahojen nostoa

Hoitajat ovat saaneet koronabonuksia. Kulttuurialalle ja ravintoloillekin on jaettu tukia. Monet saivat rahaa myös Business Finlandilta. Ravintola-alan työntekijät eivät kuitenkaan ole saaneet lainkaan korvauksia menetetyistä tuloistaan.

– Olisi vähintäänkin kohtuullista, että valtio korvaisi näitä edes jollain tasolla. Se antaisi uskoa, että järjestelmä on edes jollain tasolla reilu, Sauri toteaa.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on esittänyt koko korona-ajan, että koronan takia lomautettujen alimpia työttömyyspäivärahoja pitäisi nostaa määräaikaisesti.

– Se olisi edelleen tarpeen. Tulojen pitäsi tulla lähemmäs normaalia ansiotasoa, kommentoi PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sallinen.

Työttömyyskorvausten omavastuuaika poistettiin koronan alkuaikoina, mutta nyt lakimuutos ei ole enää voimassa.

Ravintola-alan työntekijöistä noin 80 prosenttia on ollut lomautettuna koronarajoitusten takia, selviää PAMin syksyisestä kyselystä. Alalla on 70 000–80 000 työntekijää, joten lomautettuina on ollut kymmeniä tuhansia ihmisiä.

– Työttömyyskorvaus ei tietenkään kata koko palkkaa. Keskimäärin varmaan kolmasosa tuloista jää saamatta lomautuksen ajalta, sanoo Rönni-Sallinen.

Hänen mukaansa alalla ei kuitenkaan olla kateellisia vaikkapa kulttuurialaa tai hoitajia kohtaan tuki- ja bonusrahojen takia.

– Lähinnä on koettu epäoikeudenmukaiseksi, että samat ihmiset ja muutamat alat joutuvat kärsimään jatkuvasti, eikä työntekijöille ole kohdennettu tukia. Lomautusjärjestelmää ei ole tarkoitettu tällaiseen tilanteeseen, PAMin puheenjohtaja kommentoi.

Lomat lyhenevät, lisät jäävät saamatta

Jyväskyläläisen Ylä-Ruthin tiskin takana palvelevat tällä hetkellä vuorotellen ravintolapäällikkö Sauri ja toinen työntekijä. Muut neljä työntekijää ovat lomautettuina.

Viides päivä tammikuuta koko ravintola menee kiinni, eli viimeiseltäkin kaksikolta loppuu työt tilapäisesti. Ravintola aukeaa jälleen, kun rajoitukset loppuvat.

– Emme tiedä, milloin pääsemme takaisin. Alun perin puhuttiin kolmesta viikosta, mutta ei ole mitään takeita, loppuuko se siihen. Turhauttaa, kun ei saa tehdä töitä ja tienata, Sauri toteaa.

Ravintolat saivat pitkään olla avoinna vain iltakymmeneen. Ylä-Ruthissa aukiolotunteja kertyi silloin 12 päivässä. Kahdella työntekijällä se tarkoitti kuutta työtuntia henkeä kohden.

– Vähemmillä asiakasmäärillä ja asiakaspaikoilla sekä lyhyemmillä aukioloajoilla vuorossa oli vain yksi ihminen kerrallaan, mikä myös vähensi yhteisön työtunteja, Sauri kuvaa.

Lomautukset näkyvät myös kesälomien ja talvilomien pituuksissa, sillä lomapäiviä ei kerry niiden ajalta. Myös yölisät jäävät pois, kun aukioloja rajataan.

– Lisät ovat alallamme merkittävä osuus palkasta. Kun ne puuttuvat, peruspalkka on todella pieni. Kaikki tämä omista toimistamme tai valinnoistamme huolimatta.

Tulevaisuus näyttää synkältä

Sauri ennustaa ravintola-alalle synkkää tulevaisuutta, jos meno ei muutu. Hän tietää monta ravintolaa, joissa toiminnan jatkuminen on veitsenterällä.

– Tämä ala tällaisenaan kuihtuu pois, jos tähän ei tule muutosta.

Sekä Sauri että PAMin Annika Rönni-Sällinen ennustavat alalle rekrytointiongelmia. Vanhat tekijät vaihtavat alaa ja uusia on hankala houkutella.

– Monet ovat hakeneet muilta aloilta töitä. Se on johtanut työvoimapulaan. Se hankaloittaa tilannetta entisestään tulevaisuudessa, Rönni-Sällinen sanoo.

Lue lisää: