Hyppää sisältöön

Kanta-Hämeen hyvinvointialue lähtee takamatkalta – palveluiden saatavuus ja työntekijöiden palkanmaksu nousevat ykkösasioiksi

Kanta-Hämeen hyvinvointialue yhdistää toistakymmentä organisaatiota, lähes 7000 työntekijää ja 750 miljoonan euron toiminnot. Hyvinvointialueen suuntaviivat luodaan alkaneen vuoden aikana.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Lindberg ennakoi, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valmistelussa on edessä työntäyteinen vuosi. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toiminnan käynnistäminen teettää runsaasti töitä seuraavien 12 kuukauden aikana.

– Voi olla, että meidän valmistelutoimistossa palavat valot iltaisin ja viikonloppuisinkin, kuvailee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Lindberg.

Kanta-Hämeessä valmius hyvinvointialueen aloittamiseen on selvästi erilainen kuin naapurimaakunnassa Päijät-Hämeessä, jossa hyvinvointiyhtymä on toiminut jo viiden vuoden ajan. Lindberg myöntääkin olevansa hieman kateellinen naapurimaakunnalle.

– Kyllä meillä sen suhteen takamatkalla mennään. Siellä on jo paljon sellaista valmiina, mitä me teemme tämän vuoden aikana.

Valtionavustuksen pienuus vaikeuttaa sujuvaa aloittamista

Yksi suuri työsarka on eri sote-organisaatioiden tietotekniikan yhdistäminen varsinkin, kun Kanta-Hämeeseen saatiin sitä varten vain kolmasosa toivotusta valtionavustuksesta. Siitä huolimatta maakunnan sote-asiakkaiden tiedot pitää saada koottua yhteen. Lindberg pohtiikin, kuinka valmista kaiken pitää olla ensi vuoden vaihteessa.

– Tuskin meillä ihan valmis hyvinvointialue on vuoden päästä. Muutos on jatkuvaa ja myös hyvinvointialuetta tarvitsee koko ajan kehittää. Minusta se riittää, että meillä on riittävän valmista.

Kysymykseen, mikä on riittävän valmista, Lindberg korostaa sitä, että kantahämäläiset saavat sosiaali- ja terveyspalvelunsa ilman häiriöitä ja työntekijät saavat palkkansa ajallaan. Palkanmaksun sujuminenkaan ei ole itsestään selvää. Vuoden viimeisenä päivänä Lindberg selvitteli, miksi 20 hengen valmisteluorganisaatiossa kahden työntekijän palkat jäivät maksamatta.

Alkaneen vuoden aikana selvitettävää riittää myös siinä, kuinka paljon hyvinvointialueella on rahaa käytössään, miten paljon kiinteistöjä se perii käyttöönsä ja millaisista sopimuksista se joutuu vastaamaan.

Päätettäväksi tulee lisäksi hyvinvointialueen johtamisjärjestelmä niin poliittiselta kuin operatiiviselta puolelta.

Kustannusten kasautuminen huolestuttaa

Muutosjohtaja Jukka Lindberg on huolissaan jo ennen hyvinvointialueen aloittamista hyvinvointialueelle kasattavista kustannuksista. Yhtenä esimerkkinä on Hausjärvellä ja Lopella syyskuussa alkavat lääkärien vastaanotot.

Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymä lakkautti palvelut viisi vuotta sitten ja nyt neljä kuukautta ennen hyvinvointialueen aloittamista ne tuodaan takaisin.

– Nämä palvelut ovat paikallisesti tärkeitä ja niiden keskittäminen Riihimäelle oli aikanaan kipeä prosessi. Itse en pidä kovin hyvänä sitä, että nykyorganisaatio kiirehtii toteuttamaan ratkaisua, joka astuu voimaan vain muutama kuukausi ennen hyvinvointialueen järjestämisvastuuta, sanoo Lindberg.

Lindberg olisi toivonut, että asiasta olisi edes pyydetty hyvinvointialueelta lausunto.

Vastaavista viime hetken toimista Lindberg nostaa esille Hausjärven kunnan tekemät omien autojen myynnit ja niistä tehdyt leasing-sopimukset sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin suunnitelman palkata kehitysjohtaja.

Lindberg: "Uskon, että lähipalvelut säilyvät hyvin pitkälle nykyisellään"

Jokaisen kantahämäläisen kannalta tärkeintä hyvinvointialueen toiminnassa on se, saako hän sosiaali- tai terveyspalveluja silloin, kun hän niitä tarvitsee ja miten läheltä hän ne saa. Tätä varten Kanta-Hämeeseen laaditaan lähipalvelustrategia.

Tällä hetkellä Kanta-Hämeestä ei ole saatavilla yhteen koottua tietoa sosiaali- ja terveystoimen palveluista. Muutosjohtaja Jukka Lindberg ennakoi, etteivät nykyiset lähipalvelut merkittävästi vähene, vaikka vielä onkin vaikea ennakoida sitä, millaisen lähipalvelustrategian uusi aluevaltuusto aikanaan tekee.

– Itse uskon, että lähipalvelut säilyvät hyvin pitkälle nykyisellään. Vasta, kun kehitämme sellaisia tekniikoita, joilla voimme tuottaa palveluita asiakkaan kotiin asti, ne voivat vaikuttaa siihen, että lähipalveluja käyntien muodossa voidaan jonkin verran vähentää.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle valitaan 59 aluevaltuutettua maakuntavaaleissa 23. tammikuuta. Aluevaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 8. maaliskuuta.

Helmikuun aikana aluevaltuutetuille järjestetään kaksi laajaa työpajaa, joissa luodaan suuntaviivoja hyvinvointialueen toiminnalle.