Paperi on nyt huippukallista ja saatavuus kortilla – pulan takia ensi vuoden kalentereitakaan ei ole saatu vielä painoon

Nousseet tuotantokustannukset näkyvät viime kädessä kuluttajan kukkarossa. Monien paperituotteiden hinnat voivat nousta lähikuukausina.

Vielä ei olla pahasti myöhässä, mutta tilanteen pitkittyminen entisestään huolestuttaa, sanoo Ajaston toimitusjohtaja Petri Salo. Viime vuonna yritys siirsi ison osan tuotannostaan Kiinasta Suomeen, kun rahtikustannukset pahimmillaan kymmenkertaistuivat. Kuva: Patrik Molander / Yle

Uusi vuosi on vasta pyörähtänyt käyntiin, mutta kalenterivalmistaja Ajaston katse on jo vuodessa 2023: ensi vuoden kalentereita pitäisi alkaa painaa näillä hetkillä.

Se ei kuitenkaan onnistu.

Paperin saatavuus on nyt niin heikko ja hinnat korkealla, ettei Ajaston käyttämiä paperilaatuja ole kerta kaikkiaan ollut saatavilla. Paperitoimituksissa on pahimmillaan kuukausien viive – Ajaston toimistolla odotetaan parhaillaan syyskuussa tehtyjä tilauksia saapuviksi.

– Tällä hetkellä ihmetellään, mitä tehdään. Tuotantoa ei ole vielä aloitettu, koska käyttämäämme paperia ei ole ollut saatavilla riittävästi. Paperin hinnat ovat nousseet yli 30 prosenttia viime kesästä ja ovat helmikuussa nousemassa lisää, toimitusjohtaja Petri Salo kertoo.

Saksalaiseen Schneider Groupiin kuuluva Ajasto valmistaa vuosittain noin kolme miljoonaa kalenteria. Salo on ollut 135-vuotiaan yrityksen leivissä 12 vuotta, ja tämä on hänen mukaansa ensimmäinen kerta, kun paperista on tällä tavalla pulaa.

– Siinä mielessä tämä on todella poikkeuksellinen tilanne, Salo sanoo.

Vielä hetki eletään vuosikalenterimyynnin sesonkia, mutta samaan aikaan kaupoissa aloitellaan jo ennakkotilauksia ensi vuodelle. Kuva: Patrik Molander / Yle

Samaa tarinaa kertoo paperi-, pakkaus- ja suurkuvamateriaaleja myyvän Antaliksen Suomen-yhtiön myynti- ja markkinointijohtaja Esa Silvennoinen. Kansainvälisesti toimiva Antalis ostaa isoja eriä paperia tehtailta ja myy niitä esimerkiksi painotaloille.

Myös Silvennoinen kuvaa paperimarkkinoiden tilannetta sanalla poikkeuksellinen.

Rajallisen saatavuuden ja pitkien toimitusaikojen lisäksi monen paperilaadun hinta on noussut ennätyksellisen paljon ja tavallista nopeammin. Markkinatilanteesta on tullut aiempaa vaikeammin ennustettava, mikä aiheuttaa haasteita paperia tarvitsevien yritysten toimintaan.

– Toimittajatehtaat kautta linjan ovat nostaneet hintojaan merkittävästi ja hyvin nopeilla varoitusajoilla. Meillä on myös jo ollut joitain tapauksia, missä emme ole onnistuneet toimittamaan paperia asiakkaalle heidän toivomassaan aikataulussa, Silvennoinen kuvaa.

Oman lisähuolensa tuo myös käynnissä oleva UPM:n työntekijöiden lakko.

– Se voi pitkittyessään olla uusi hankaloittava tekijä tässä täydellisessä myrskyssä, Silvennoinen sanoo.

Paperi on nyt huippukallista

Metsäalaa seuraavat ekonomistit vahvistavat yritysten havainnot. Paino- ja kirjoituspaperin saatavuusongelmista on uutisoitu pitkin syksyä (siirryt toiseen palveluun)ja alkutalvea (siirryt toiseen palveluun), eikä tilanne ei näytä helpottavan.

Monissa paperilaaduissa Euroopan markkinahinta on korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen, sanoo Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Marjo Maidell.

– Muun muassa kuljetuskustannukset sekä raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nousseet rajusti, mikä on laittanut paperintuottajat ahtaalle. Hinnannousua on pyritty siirtämään toimituksiin eli paperin hintaan, Maidell sanoo.

Saatavuusongelmiin puolestaan on monta syytä.

Koronan myötä graafisen paperin kysyntä romahti, ja paperintuotantoa on ajettu alas ympäri Eurooppaa. Sittemmin kysyntä on palautunut koronakuopasta.

– Viime kesästä alkaen kysyntä on monille paperilaaduille noussut aika voimakkaastikin, mistä on seurannut näitä saatavuuteen liittyviä ongelmia, sanoo Metsäteollisuuden pääekonomisti Maarit Lindström.

Euroopan graafisten papereiden tuotantokapasiteetti pieneni pelkästään viime vuonna 3,4 miljoonalla tonnilla, eli noin yhdeksän prosenttia, Lindström sanoo.

Suomessakin Veitsiluodon ja Kaipolan paperitehtaiden sulkemiset ovat osa samaa kehitystä.

Kysyntä on nyt hetkellisesti ylittänyt tarjonnan, mutta Euroopan paperimarkkinoilla on ollut pitkään ennemminkin ylitarjontaa.

Isossa kuvassa paino- ja kirjoituspaperin kysyntä on laskenut jo kauan, eikä tämä tilanne ole muuttunut, Lindström ja Maidell toteavat.

– Kilpailu paino- ja kirjoituspapereiden markkinoilla on todella kovaa. Kilpailukykyisimmät tehtaat, yksiköt ja paperikoneet säilyvät mukana ja heikoimpia putoaa pois. Kansainväliset markkinat, kysyntä ja tehtaiden kilpailukyky määrittävät, missä ja miten paperia tuotetaan, Lindström sanoo.

Esimerkiksi Ajaston taskukalentereissa käytettävää ohkopaperia valmistetaan Suomessa enää yhdessä paikassa, Kirkniemen paperitehtaassa Lohjalla. Lisäksi Ajasto ostaa paperia Ruotsista ja Saksasta.

Paperimarkkinan pitkän aikavälin näkymä ja talouden suhdannevaihtelut ovat kaksi eri asiaa, muistuttaa Metsäteollisuuden pääekonomisti Maarit Lindström. Saatavuusongelmia on nähty monella muullakin toimialalla kysynnän elpyessä koronan jäljiltä. Kuva: Patrik Molander / Yle

Paperipula tänään, tyhjä hylly huomenna?

Viime kädessä paperimarkkinoiden epävarmuudet näkyvät kuluttajallekin tuotteiden puuttumisena tai kallistumisena.

Suomalaisesta kirjakaupasta kerrotaan, että tavarantoimittajat ovat kesästä asti varoitelleet viivästyksistä ja ostohinnat ovat nousseet.

Kalentereita, kirjoja ja erilaista paperitavaraa on kuitenkin hyllyillä riittänyt, sillä ennakkotilauksia tehdään pitkälle tulevaisuuteen ja tavaraa on paljon myös varastoissa odottamassa.

Paperipula tänään ei siis tarkoita piirustuspaperin katoamista kaupan hyllyltä huomenna.

Monista paperituotteista voi kuitenkin pian joutua maksamaan enemmän.

– Eri tuotteissa tilanne näkyy eri tavoin. Kirjoissa paperin osuus koko tuotteen arvosta on pienempi, mutta esimerkiksi kalentereiden tai toimistopaperituotteiden hinnat voivat nousta lähikuukausien aikana, sanoo Suomalaisen kirjakaupan toimitusjohtaja Minna Kokka.

Isoista euromääräisistä hinnannousuista ei kuitenkaan ole kysymys. Kokan mukaan puhutaan pääosin kymmenistä senteistä.

Toimitusjohtaja Minna Kokka Suomalaisesta kirjakaupasta sanoo, että epävarmaan tilanteeseen on kyetty varautumaan hyvin. Kuva: Patrik Molander / Yle

Mutta palataan vielä lopuksi kalenterikauppaan. Suomessa myydään keskimäärin 12 miljoonaa kalenteria vuodessa, eli jokaisella suomalaisella on keskimäärin kaksi kalenteria kotonaan.

Jos paperipula jatkuu, onko vaarana, että ensi vuoden kalentereita ei saada kauppoihin lainkaan?

Epätodennäköistä, sanoo Ajaston Petri Salo. Paperia valmistetaan edelleen, vaikka se pitäisikin kerätä ympäri Eurooppaa.

– Meillä on vielä pelivaraa, vaikka tuotanto onkin myöhästynyt. Viimeisenä keinona vaihdamme paperilaadun toiseen. Se nostaa tietysti hintaa, mutta kertaakaan 135 vuoden aikana eivät kalenterit ole jääneet tekemättä.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 10.1. klo 23:een asti.

Lue myös: