Hyppää sisältöön

Vihreiltä lisää tukea Suomen Nato-jäsenyydelle – sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela aprikoi vielä, kannattaako keskustelua jäsenyydestä aloittaa

Vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsä haluaa, että Suomi aloittaa neuvottelut Nato-jäsenyydestä. Europarlamentaarikko Ville Niinistö näyttää Nato-jäsenyydelle keltaista valoa.

Vihreiden sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela (vas.) ei ota kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Sen sijaan vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsä kannattaa Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa ja europarlamentaarikko Ville Niinistö harkitsisi jäsenyyttä. Kuva: Iris Flinkkilä, Petteri Bülow / Yle, Ilkka Klemola / Yle

Kaksi vihreiden europarlamentaarikkoa, Alviina Alametsä ja Ville Niinistö julkistivat maanantaina näkemyksiään Suomen jäsenyydestä sotilasliitto Natoon.

Alviina Alametsän mielestä Suomen on aika aloittaa neuvottelut Nato-jäsenyydestä. Alametsän mukaan turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut ja se on riski Suomelle.

– Pitkän harkinnan jälkeen ajattelen, että Nato-jäsenyys olisi tie varmistaa Suomen itsenäisyys ja vahvistaa rauhaa Itämerellä. Tällä hetkellä puolustusbudjettimme täyttää jo Naton tavoitteet. Suomen kannattaa neuvotella Norjan tapaan Nato-sopimukseen omat ehtonsa, Alametsä tiedotti maanantaina iltapäivällä.

Alviina Alametsä perustelee Nato-jäsenyyden ajankohtaistumista Venäjällä.

– Venäjän ja [presidentti Vladimir] Putinin aggressiivinen toiminta on lisääntynyt, eikä muutosta parempaan ole näköpiirissä. Emme voi jättää ratkaisua Nato-jäsenyydestä tilanteeseen, jossa Suomi on jo mukana konfliktissa. Se on tehtävä ennen sitä, Alametsä kirjoittaa.

Ville Niinistö: Suomen on aloitettava harkinta Nato-jäsenyydestä

Vihreiden entisen puheenjohtajan ja nykyisen europarlamentaarikko Ville Niinistön mielestä Suomessa pitäisi aloittaa Nato-jäsenyyden harkinta.

– Oma harkintani on kääntynyt siihen, että näytän Nato-jäsenyydelle keltaista valoa, Niinistö kirjoittaa blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

Niinistön mukaan Suomen ei ole tarve juuri nyt kiirehtiä Naton jäseneksi, mutta mahdollisen jäsenyyden hyötyjä ja haittoja sekä ajankohtaa olisi avoimesti käsiteltävä.

– Kysymys ei ole viikoista tai kuukausista, mutta pidän mahdollisena että Suomi voisi halutessaan pyrkiä Naton jäseneksi jo seuraavan viiden vuoden kuluessa, Ville Niinistö arvioi.

Ville Niinistö pohtii, että kannattaisiko Suomen edistää omia arvojaan myös Naton jäsenenä, koska Suomi on jo sitoutunut yhteistyöhön Naton kanssa ja Suomi on syvällä puolustusyhteistyössä Nato-maiden kanssa.

Suomela miettii, kannattaako Suomen lähteä Nato-keskusteluun

Vihreiden sijaispuheenjohtaja, kansanedustaja Iiris Suomela olettaa, että vihreiden puoluekokous käsittelee toukokuussa myös puolueen Nato-kantaa poliittisen tavoiteohjelman yhteydessä. Suomela ei itse ota vielä suoraan kantaa Suomen Natoon liittymisen puolesta tai vastaan.

– Vielä en ole valmis sanomaan, kannattaako keskustelua Nato-jäsenyydestä lähteä käymään, Suomela sanoo Ylelle.

– Puolueen nykyinen linja on hyvä, että painotetaan tilanteen seuraamista. Puheenjohtajan sijaisena pidän tärkeänä, että saadaan puolueelle yhteinen Nato-kanta. Keskustelu on nyt käynnistynyt aktiivisesti.

Iiris Suomela on aiemmin puntaroinut Suomen Nato-suhdetta Yhdysvaltojen toiminnan kautta ja esimerkiksi maan aiemman presidentin Donald Trumpin arvaamattomuuteen peilaten. Lisäksi Suomelaa on mietityttänyt Nato-maa Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin toiminta.

– Suhteessa Natoon kannattaa olla varovainen ja kiinnittää huomiota ihmisoikeuksien toteutumiseen. Pidän tärkeänä ihmisoikeuksien puolustamista, Suomela perustelee.

Harjanne: Milloin jäsenyys muuttuu ajankohtaiseksi, jos ei nyt

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne on kirjoitti viime torstaina blogissaan (siirryt toiseen palveluun), että "se kuuluisa Nato-optio olisikin syytä lunastaa viipymättä".

Harjanne on jo aiemmin viime keväänä kannattanut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Harjanteen mukaan "oma kysymykseni ajankohtaisuuspohdintaan liittyen on, että milloin Nato-jäsenyys muuttuu ajankohtaiseksi, jos ei nyt".

Harjanne viittasi blogissaan Venäjän joukkojen keskittämiseen Ukrainan rajalle sekä Venäjän vaatimukseen Naton laajenemisen pysäyttämisestä ja Naton toiminnan rajoittamisesta.

Presidentti uudenvuodenpuheessaan: Suomella mahdollisuus hakea Natoon

Presidentti Sauli Niinistö muistutti uudenvuodenpuheessaan, että Suomella on halutessaan mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä.

Sauli Niinistö korosti Suomen liikkumatilaa turvallisuuspolitiikassa ja viittasi jäsenyysmahdollisuuteen Naton avoimien ovien politiikalla, "jonka jatkuminen on Suomelle toistuvasti julkisestikin vahvistettu".

Hallituksen kaksi suurinta puoluetta ovat Nato-jäsenyyttä vastaan

Suurista eduskuntapuolueista oppositiossa oleva kokoomus on Naton selväsanaisin kannattaja. Myös hallituspuolue RKP puhuu Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi uudenvuoden tervehdyksessään, että Suomi pitää kiinni mahdollisuudestaan hakea Nato-jäsenyyttä. Pääministeripuolue SDP kuitenkin liputtaa sotilaallisen liittoutumattomuuden puolesta.

Marin viittasikin niin kutsuttuun Nato-optioon, joka on toistettu myös nykyisen hallituksen ohjelmassa. Optiolla Suomi pitää mahdollisena hakea Naton jäsenyyttä.

Keskusta ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta haluaa silti pitää voimassa mahdollisuuden hakea sitä. Puolueen kanta on tuore, sillä se julkaisi ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjauksen joulukuun alussa.

Perussuomalaiset on määritellyt itsensä Nato-kriittiseksi. Etusijalle puolue asettaa kansallisen puolustuksen.

Eduskuntapuolueista suorasanaisimmin jäsenyyttä vastustaa vasemmistoliitto, joka lisäksi periaateohjelmassaan tavoittelee sotilasliittojen purkamista.

Voit keskustella Suomen Nato-jäsenyydestä tämän jutun keskustelualueella tiistaihin 4.1.2022 kello 23:een asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää: