Hyppää sisältöön

Laajat sairaspoissaolot voisivat tuoda aukkoja leipä- tai pihvilaareihin, mutta ruoka ei lopu – "Työläitä tuotteita hetkeksi jäähylle, jos tarpeen"

Tarvittaessa tuotannosta leikattaisiin ensimmäisenä työvoimavaltaisimpia rönsyjä. Myös yhteistyötä kilpailijoiden kanssa on opeteltu tekemään, sillä raaka-aineet on saatava jalostettua.

Pulla-Pirtti valmistaa tuotteita kakuista ruislimppuihin, ja tärkeimpiä ovat rieskat, sämpylät ja hillomunkit. Jos tuotantoa jouduttaisiin supistamaan hetkellisesti, suurimenekkisistä tuotteista ja kausileivonnaisista pidettäisiin kiinni viimeiseen asti. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Koronaviruksen omikron-variantin nopea leviäminen on uhka myös elintarvikealalla.

Sairastumisista, altistumisista ja karanteeneista johtuviin poissaoloihin vastataan ensi kädessä sisäisillä siirroilla ja sijaistyövoimalla. Valikoimat voivat silti kaventua tilapäisesti niin maito-, leipä- kuin lihatuotteissa, jos työntekijöitä tipahtaa rivistä suuria määriä.

– Kyllähän se kauhukuva on, että jos virus pääsee valloilleen, niin mitä tehdään, sanoo maitotuotteita valmistavan keskipohjalaisen Maitokolmion toimitusjohtaja Juha Murto-Koivisto.

Keväällä 2020 julkaistun selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan lihanleikkaajat, leipurit ja meijerityöntekijät ovat sijalla 20, kun vertaillaan ammattiryhmien riskiä saada koronatartuna.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä muistuttaa, että poikkeustilannetta on eletty pian kaksi vuotta, eikä ruoka ole kaupoista loppunut.

– Ketju on toiminut alkutuotannosta kuluttajille asti, ja täytyy katsoa positiivisesti: se on pystytty tekemään tähän asti ja siihen pystytään jatkossakin, sanoo Käkelä.

Pienet katkokset ovat Käkelänkin mukaan mahdollisia; niihin voi ajaa niin hetkellinen pula yksittäisestä raaka-aineesta kuin vaikkapa ongelma logistiikassa. Yrityksillä on kuitenkin hänen mukaansa hyvät valmiudet selvitä poikkeustilanteista.

Suosikkituotteet pysyvät leipähyllyllä joka tapauksessa

Oululaisessa Pulla-Pirtissä tuotantovarmuus on saatu pidettyä korkealla kaikissa tuotteissa rytmittämällä työvuoroja ja huolehtimalla perusasioista. Suunnitelma on kuitenkin senkin varalta, että tilanne muuttuu.

Jos poissaoloja tulisi paljon, tuotantoa siirrettäisiin ja tasoitettaisiin yhtiön kahden leipomon välillä.

Suuresta tuotejoukosta karsintaa tehtäisiin kategorioiden sisällä, mutta kovamenekkisimmistä tuotteista ja kausileivonnaisista ei tingitä esimerkiksi laskiaisen ja runebergintorttujen sesongin lähestyessä.

– Kausituotteet ovat todella tärkeitä leipomoalalla ja niistä yritetään pitää kiinni loppuun asti, sanoo Pulla-Pirtin tekninen kehityspäällikkö** Teemu Räinä**.

Koronatilanne on vaikuttanut myös tavarantoimittajien toimitusaikoihin ja -varmuuteen: pakkausmateriaalien toimitusajat ovat venyneet, ja tuotanto pitää osata suunnitella pitkällä kaulalla. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Muutkin leipomot ovat varautuneet siihen, että henkilökuntapulan takia voidaan joutua keskittymään suosikkituotteisiin.

– Vaikka koko valikoimaa ei pystyttäisikään leipomaan, niin suurimpia tuotteita pystytään valmistamaan joka tapauksessa, sanoo Fazer Leipomoiden toimitusjohtaja Marko Bergholm.

Myös Vaasan Oy on valmis supistamaan valikoimaa ja keskittymään suuren volyymin tuotteisiin, jos tilanne sitä vaatii.

– Näin varmistamme mahdollisimman tehokkaan leiväntuotannon. Tuoreen leivän riittävyydestä ei ole syytä olla huolissaan, sanoo liiketoimintajohtaja Minna Cousins.

Elintarviketeollisuusliitto onkin enemmän huolissaan valtakunnallisista toimista pandemian hoidossa. Se toivoo lisätehoa testaukseen, jäljitykseen ja rokotuksiin sekä selkeämpiä valtakunnallisia ohjeita toimimisesta esimerkiksi altistumistilanteessa. Niillä estettäisiin toimitusjohtaja Mikko Käkelän mukaan paremmin myös työntekijäkatoa.

Rahkat ja vanukkaat ensimmäisenä liipasimella

Meijeriosuuskunta Maitokolmio Keski-Pohjanmaan Toholammilla ja Juustoportti Etelä-Pohjanmaan Jalasjärvellä vastaanottavat kumpikin päivittäin noin 150 000 litraa maitoa, jota ei voi seisottaa tankeissa.

– Jos kriisi tulee, mietitään mitä pystytään tekemään. Lopulta tehtäisiin se, missä pienimmällä väkimäärällä saa aikaan mahdollisimman paljon tuotetta. Maitoa ei saa purkkiin etänä, sanoo Murto-Koivisto.

Juustoportissa tai Maitokolmiossa koronatilanne ei ole vielä tuonut haasteita tuotantoon. Poissaolojen paikkaamisessa ensisijaisia keinoja ovat työntekijöiden siirrot, ylityöt ja sijaisten käyttö.

– Jalasjärveltä on saatavissa sijaistyövoimaa jonkin verran, mutta jos tauti riehuu jollain alueella voimakkaasti, varmasti tarvetta on joka suuntaan, eli sen varaan ei voi laskea, sanoo Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari.

Maidon tuotannossa raaka-aine saadaan käyttöön parhaalla hyötysuhteella. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Runsaan 3 000 asukkaan Toholammilla reservi ei ole valtava.

– Tarvittaessa työvoimaa löytyy vanhoista kesätyöntekijöistä, mutta jossain määrin työvoimapula näkyy jo normaalissa arjessa, puhumattakaan poikkeustilanteesta, sanoo Maitokolmion Juha Murto-Koivisto.

Viime kädessä ratkaisuksi jäisi tuotannon karsiminen.

– Silloin priorisoidaan: työläitä pieniä tuotteita pannaan hetkeksi jäähylle, jos tarpeen, sanoo Juustoportin Timo Keski-Kasari.

Esimerkiksi Maitokolmiolla se tarkoittaisi karsimista rahkoista ja vanukkaista, joissa työllistävät mittaus, punnitus ja pakkaaminen. Tehokkaimmin raaka-aine saadaan käytettyä perustuotteisiin eli maitoihin, piimään ja rasvoihin.

Myös lihatalo Snellmanilla on olemassa suunnitelma siitä, mitä tuotettaisiin, jos tilanne vaatisi supistamista. Ensimmäisenä karsittaisiin eniten käsityötä vaativia tuotteita, esimerkiksi sisäfilepihvit.

– Toiminnassa pidettäisiin suurten volyymien linjat kuten jauhelihat, suikaleet ja makkaratuotteet, sanoo Snellmanin lihanjalostuksen toimialajohtaja Roland Snellman.

Teurastamo ja leikkaamo ovat Snellmanilla haavoittuvimmat osastot, sillä työ vaatii erikoisosaamista. Arkistokuva. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Yhteistyötä tarvittaessa kilpailijoiden kesken

Pietarsaarelainen lihatalo Snellmanilla pandemia aiheutti jo viime syksynä parin viikon poikkeustilan, kun jopa satakunta työntekijää tippui vahvuudesta tartuntojen, altistumisten ja karanteenien takia.

Pahin ongelma oli teurastamossa ja leikkaamossa. Sijaisista ja siirroista huolimatta tuotantoa jouduttiin supistamaan ja eläimiä lähetettiin teurastettavaksi ja lihaa leikattavaksi Atrialle ja HK-Scanille.

Lihanjalostuksen toimialajohtaja Roland Snellman on yhä kiitollinen siitä, että hätätilanteessa apua löytyi kilpailijoilta. Lihatalot ovat sopineet, että apua annetaan jatkossakin mahdollisuuksien mukaan.

– Ei ole helppoa ottaa lisävolyymiä, mutta silloin se onnistui. Tässä tulee myös eläinsuojelulaki vastaan, sillä eläimet kasvavat ja tuotannon pitää pyöriä., sanoo Snellman.

Yhteistyö on tuttua myös meijerialalla esimerkiksi konerikkojen tai muiden yllätysten sattuessa.

– Historiassa on ollut tapauksia, joissa mekin olemme auttaneet ja saaneet apua kavereilta poikkeustilanteissa, joten sellaisiakin keinoja tarvittaessa löytyy, sanoo Maitokolmion toimitusjohtaja Juha Murto-Koivisto.

– Harvoin halutaan toisen vahingolla rikastua, sillä tarve voi olla edessä itse kullakin jossain vaiheessa. Jos maan sisällä on eri tilanteita, voi kaverille kilauttaa ja auttaa toinen toistaan, sanoo Juustoportin Timo Keski-Kasari.

.
.