Hyppää sisältöön

Neljänsiä koronarokotuksia jaetaan nyt vakavasti immuunivajavaisille – Hanna Nohynekin mukaan omikron voi ratkaista sen, tarvitaanko nelosannos muillekin

Neljänsiä koronarokoteannoksia jaetaan nyt vakavasti immuunivajavaisille eli esimerkiksi syöpä- ja elinsiirtopotilaille. THL:n Nohynekin mukaan väestön tarve tehosteannoksille tulee selviämään muun muassa omikronin leviämisen mittaan.

Helsingin Jätkäsaaren rokotuspisteellä alettiin tällä viikolla jakaa 4. koronarokoteannoksia. Lännen terveysaseman ylilääkäri Timo Carpénin mukaan tällä viikolla 300 henkilöä on varannut 4. rokotuksen heidän toimipaikallaan. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Ensimmäisten koronarokotteiden antamisesta Suomessa tuli joulukuussa kuluneeksi vuosi. WHO:n ja ECDC:n tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) koronarokotteet estivät kuluneen vuoden aikana noin puolen miljoonan yli 60-vuotiaan eurooppalaisen kuoleman. Vertaansa vailla olevalla lääketieteellisellä voimannäytöllä kehitetyt rokotteet eivät ole kuitenkaan tuoneet rajoitustoimiin välitöntä helpotusta. Nyt jaetaan jo neljänsiä annoksia.

Neljännen rokoteannoksen piirissä ovat tällä hetkellä vakavasti immuunivajavaiset henkilöt. Näihin kuuluu esimerkiksi syöpäsairauteen sytostaattihoitoa saavat tai juuri elinsiirron saaneet potilaat. Elinsiirron läpikäyneet lääkitään immuunivastetta heikentävästi, jotta elimistö ei hylkisi uutta elintä. Tässä tilassa koronatartunta voisi olla katastrofi.

– Immuunivajavaisille 4. annos on ikään kuin normaalin immuniteetin omaavan ihmisen 3. annos, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo.

Neljännellä annoksella pyritään nostamaan immuniteetti valmiiksi kohtaamaan esimerkiksi kulovalkean lailla leviävä omikronvariantti. Isosta porukasta ei ole kyse: neljänteen piikkiin oikeutettuja on Nohynekin mukaan parikymmentätuhatta henkeä.

Anni Ahtola sai neljännen koronavirusrokotteensa sairaanhoitaja Sirkku Ahlstedtilta. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Ovatko rokotteet todella näin yksinkertaisia? Eli mitä enemmän suoneen pumpataan, niin sitä parempi?

– Jos immuunivajavuus on tarpeeksi vakava, niin ei tällainenkaan piiskaminen riitä, Nohynek sanoo.

Erilaisia rokotteita ja rokotusstrategioita

Ihmisen immuunijärjestelmän kohdatessa vieraan aineen, antigeenin, solut alkavat muodostamaan vasta-ainetta. Tästä kohtaamisesta syntyy muistia, jonka perusteella keho osaa jatkossakin saman antigeenin kohdatessaan ryhtyä toimiin. Useamman kerran rokottaminen nojaa siihen, että muisti aktivoituu uudelleen, kypsyy ja vasta-aineita syntyy enemmän.

– Mitä tiheämmin välein rokotusannoksia annetaan, sitä vähemmän vasta-aineita syntyy suhteessa pidempiin annosväleihin, mutta saavutettu suoja kuitenkin paranee edes jonkin verran, Nohynek sanoo.

Perinteinen influenssarokote sisältää heikennettyä tai inaktivoitua virusta. Koronarokotteiden uusi, 20 vuoden kehitystyön lopputulos eli RNA-teknologia toimii niin, että ihmiseen ruiskutetaan koodia jolla elimistö muodostaa itse antigeenin joka käynnistää vasta-ainetuotannon.

– Voi olla, että RNA-rokotteet ovat kuten perinteiset inaktivoidut rokotteet, eli pitkäaikainen suoja vaatii useita annoksia, Nohynek sanoo.

Helsingin Jätkäsaaressa aurinko siunasi koronarokotteen jonottajia. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Paljon on kiinni myös annosten aikaväleistä. Nohynek, joka toimii myös WHO:n koronarokoteryhmässä, seuraa koronarokotuksista kerääntyvää tutkimustietoa silmä kovana. Nyt kiikareissa on Israel, jossa kaikkia yli 60-vuotiaita rokotetaan neljännellä annoksella. Kaikki tiedeyhteisössä eivät usko uusien tiheästi annettujen tehosterokotteiden masssajakeluun.

– Tällaisen hyporesponssiteorian mukaan on mahdollista, että jos rokotetaan liian tiheään samanlaisella rokotteella, niin ei välttämättä saada toivottua vastetta immuunijärjestelmän väsyessä, Nohynek kertoo.

Jos tämä pitäisi paikkansa, voisi rokottaminen olla tehokkaampaa pitkillä annosväleillä ja vaihtelemalla rokotteita annosten välillä. Tämä on tutkimusaluetta, jota seurataan jatkuvasti niin THL:ssä kuin WHO:ssa.

Sinänsä Israelista saatavaa dataa ei voi suoraan verrata Suomeen, missä kahden ensimmäisen koronarokoteannoksen väli oli pidempi. Nohynekin mukaan on miltei selvää, että suomalaisten pidempi annosväli on ainakin lyhyellä ajalla tarkasteltuna johtanut parempaan suojaan esimerkiksi israelilaisiin verrattuna.

Vastaako sairastettu omikron yhtä rokoteannosta?

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että lähiaikoina merkittävä osa suomalaisista tulee kohtaamaan tai sairastamaan koronaviruksen omikronvariantin aiheuttaman taudin. Tuoko tämä kuinka vahvan immuniteetin isossa kuvassa?

– Kuinka kauan omikronin aiheuttama tartunta tai antaa suojaa? Vastaisiko sairastettu omikronvariantti yhtä rokoteannosta? Näitä pohdimme eri tutkimusryhmien kanssa, Nohynek sanoo.

Rokotetyössä isoin haaste on viive. Esimerkiksi omikronvarianttia varten voi olla turha tehdä räätälöityä rokotetta, jos se ehtii vyöryä koko maailman yli ennen kuin rokotteen jaosta on puhettakaan. Uuden RNA-rokotteen matka kehittelystä kliinisiin tutkimuksiin on noin 100 päivää.

– Olemme aina yhden askeleen jäljessä. Sama kuin influenssan kanssa: päätökset influenssarokotteen virusten sisällöstä on tehtävä helmikuun loppuun mennessä, jotta valmistus ehtii syksyyn.

Tällöin virusten valtasuhteet voivat olla jo muuttuneet, ja tästä johtuen harvoin päästään ideaalitilanteeseen rokotteiden ja virusten suhteen.

Nohynekin mukaan hyvä uutinen on se, että nykyiset Wuhanin viruskantaa vastaan tehdyt rokotteet toimivat omikronia vastaan varsin hyvin. Suojateho on 75 prosenttia kolmen rokotteen jälkeen, eli kolme neljäsosaa lievistäkin taudeista on estettävissä nykyrokotteella. Vakavankin taudin suhteen tilanne vaikuttaa toivokkaalta.

– Englannista tuore tutkimus kertoo, että suoja vakavaa sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan on 88 prosenttia, Nohynek sanoo.

Jos Covid-19 jää pysyvästi kiertämään maapalloa, saattaa se päästä myös osaksi jokasyksyistä rokotejakoa.

– Rokotevalmistajat tekevät paljon tutkivaa kliinistä työtä RNA-rokotteilla, siellä on influenssa-, RS-, metapneumo- ja muita viruksia työn alla, Nohynek kertoo.

Yksi tulevaisuuden skenaario onkin kaikkien respiratoristen virusten rokotecocktail.

– Tämähän olisi ideaali: mahdollisimman universaali rokote, jossa olisi yleispätevästi suojaa kaikkia edellämainittuja vastaan. Voisi riittää harvemminkin annettuna, Nohynek maalailee.

Lue lisää:

.
.