Hyppää sisältöön

Pieneläinrautoja vastustavan kansalaisaloitteen laatija uskoo sen läpimenoon – Metsästäjäliiton mielestä kyseessä on väärinkäsitys

Metsästysrautojen täyskieltoa ajava kansalaisaloite keräsi tarvittavan äänimäärän. Metsästäjäliitto on huolissaan Suomen paisuvista näätäkannoista.

Suomen metsästäjäliiton hankevastaava Petri Passila nojaa puiseen ansalaatikkoon metsässä.
Suomen Metsästäjäliiton hankevastaava Petri Passila puolustaa minkkien pyytämistä muun luonnon suojelemisella. Aloitteen alullepanija Minna Mikkonen ei hyväksy kärsimyksen tuottamista eläimille. Video: toimittaja Kai Pohjanen, kuvaaja Marjut Suomi

Metsästysrautojen kieltämistä vaativa kansalaisaloite ylitti eilen tiistaina 50 000 kannatusilmoituksen rajan ja etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.

Viime heinäkuussa käynnistetyssä kansalaisaloitteessa vaaditaan kaikkien metsästysrautojen, esimerkiksi pienpetorautojen kieltämistä lailla.

Näätä houkutellaan loukkuun syötillä. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Perusteluissa kerrotaan, että rautoihin astuu myös muita eläimiä, kuten karhuja. Suomessa uutisoitiin viime vuonna näyttävästi rautoja riesakseen saaneista karhuista. Tiettävästi kolme pienpetorautaan astunutta karhua lopetettiin viime vuonna.

Aloitteen taustalla vaikuttava tamperelainen Minna Mikkonen sai viime kesänä tarpeekseen raudoista.

– Tuli mitta täyteen, kun näin uutisia niistä karhuista. Mietin, että jonkun on tehtävä jotain ja miksi se joku en voisi olla minä, Mikkonen sanoo.

Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla -kansalaisaloitteen laatija Minna Mikkonen kertoo saaneensa aloitteen tiimoilta törkypostia. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Eläimille tarpeetonta tuskaa

Mikkosen mukaan raudat aiheuttavat tarpeetonta tuskaa eläimille.

–Vaikka sanotaan, että ovat hetitappavia, niin sitä ne eivät kuitenkaan oikeasti ole. Onhan se sellainen kidutuslaite.

Luontoliitto ja Suomen eläinsuojeluyhdistys antoi tukensa Mikkoselle nimien keräykseen.

– Yhdessä vaiheessa nimien karttuminen pysähtyi. Mietin, että eikö saadakaan kerättyä riittävästi nimiä.

Tahti lopulta kuitenkin kiihtyi ja tämän viikon alussa tarvittavat 50 000 nimeä tuli täyteen.

Metsästäjäliitto: rautapyynti on arvokasta riistanhoitotyötä

Metsästäjäliitto pelkää, että aloitteen myötä menee lapsi pesuveden mukana. Sen mukaan tehokkaalla rautapyynnillä pystytään tarjoamaan paremmat edellytykset eri lintulajien onnistuneille pesinnöille.

Nykyään esimerkiksi villiminkkiä saa pyytää ilman metsästyskorttia hetitappavilla raudoilla, kunhan maanomistajalta on siihen lupa. Metsästäjäliitolla on parhaillaan käynnissä Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke (siirryt toiseen palveluun), joka ohjeistaa myös kesämökkiläisiä minkinpyyntiin.

Hankkeen vetäjä Petri Passilan mukaan aloitteen taustalla kysymys on väärinkäsitysten summasta. Hän kertoo lain velvoittavan suojaamaan raudat niin, ettei loukkuun päädy sinne kuulumattomia varpaita.

Metsästäjäliiton mukaan kaikki pyyntiraudat tulee aina suojata kokonaan kotelolla, jonka suuaukosta vain kohdelaji mahtuu sisään. Avokotelossa olevat raudat eivät vastaa lain vaatimuksia. Petri Passinen esittelee oikeaoppista näätäloukkua. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Hän sanoo viime kesäisissä karhukuvissa todennäköisesti olleen kysymys väärin asennetuista raudoista.

– Mikäli raudat viritetään oikein, ei mikään eläin pääse sinne käpäläänsä työntämään. Tässä on kysymys väärin annetuista raudoista, Passila toteaa.

Hänen mukaansa karhujen tassuihin kiinni jääneet raudat ovat luultavasti olleet näädän pyynnissä käytetyt vanhanmalliset tai huonosti koteloidut raudat.

Asetuksen mukaisen suojakotelon joutuessa esimerkiksi karhun käsittelyyn, tulisi raudan laueta itsestään ja muuttua vaarattomaksi karhulle.

Saaristonäätä virtsaa vintille

Näädän metsästysaika alkaa 1. elokuuta ja jatkuu aina maaliskuun loppuun asti. Huolimatta tästä Metsästäjäliitto suosittelee aloittamaan näädän rautapyynnin vasta marraskuussa.

– Tällöin karhut ovat talviunilla ja näädän turkis parhaimmillaan. Samalla minimoidaan näätäpyynnissä karhuille aiheutuvat pienetkin riskit ja pyyntiaika on tarkoituksenmukainen, kirjoittaa Metsästäjäliitto tiedotteessaan.

Hetitappavan loukun satimeen jäänyt eläin säilyy talvella pilaantumattomana toista viikkoa. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Passisen mukaan elokuinen aloitusaika johtuu saaristoihin pesityineistä näätäkannoista. Siellä näädät voivat asettua talojen vinteille ja aiheuttaa käynnistään erilaisia haittoja; rakenne- ja eristevikoja, virtsa- ja ulostejätöksiä sekä mätänevien ravintoraatojen hajuja. Lintujen pesintäaikaan näätä metsästää munia ja lintupoikueita.

Lottovoitto minkkikannoille

Metsästäjäliiton mukaan Suomen näätäkanta on elinvoimainen ja kannan nousu sekä leviäminen on ollut nopeaa.

Passinen sanoo pieneläinrautojen täyskiellon olevan minkkikannoille lottovoitto. Ne kasvaisivat ja sen myötä vesilintukannat Suomessa vähenisivät.

Hän huomauttaa, ettei näätäeläinten pyyntiin ole muuta keinoa.

– Harvassa on näätää haukkuvat pystykorvat.

Hän povaa aiheen ympärille vilkasta keskustelua eduskunnassa.

Minna Mikkonen on tyytyväinen, että aloite etenee eduskuntaan.

– Uskon vahvasti, että aloite menee eduskunnassa läpi. Tuntuu hyvältä, että tein jotain sellaista joka voi olla mahdollista. Kehoitan kaikkia puuttumaan vääryyksiin.

Voit keskustella aiheesta 6. tammikuuta klo 23 asti.

Lue aiheesta lisää: