Hyppää sisältöön

Leppävirralle suunnitteilla biokaasulaitos – mukaan halutaan saada myös satakunta paikallista viljelijää tuottamaan laitokselle rehua

Leppävirran Riikinnevalle suunnitteilla oleva biokaasulaitos voi hyödyttää myös maatalousyrittäjiä. Paikallinen maanviljelijä uskoo bioreaktorijätteen mahdollisuuksiin kuivikkeena.

Riku Kauhanen traktorissa yhdessä Rilla-koiran kanssa. Kauhanen pitää luomukarjatilaa Leppävirralla. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Leppävirralle suunnitellaan biokaasulaitosta. Tavoitteena on valmistaa nesteytettyä biokaasua, jota voi myös kuljettaa. Laitosta suunnittelee Riikinnevalle Wega Group.

Biokaasulaitoksen esiselvitys on valmistunut vuodenvaihteessa.

Suunnitteilla oleva biokaasulaitos voi hyödyttää myös maatalousyrittäjiä.

Kaasua valmistettaisiin laitoksessa myös biomassasta, jota paikalliset viljelijät voivat kasvattaa pelloillaan. Pelloilta tuleva biomassa voisi olla esimerkiksi säilörehua.

Alustavan arvion mukaan Riikinnevalle suunniteltu biokaasulaitos tarvitsee biomassan viljelyyn noin kahdesta kolmeen tuhatta hehtaaria maata.

– Jos kuvitellaan, että sellaiset parikymmentä hehtaaria tilaa kohti keskimäärin tarvittaisiin. Satakunta tilaa tarvittaisiin mukaan, kertoo Antti Tulila, Leppävirran kunnan elinkeinoasiamies.

Tulila vie hanketta eteenpäin Leppävirran kunnassa.

Maatalouden rakennemuutoksen myötä alueen karjatalous on vähentynyt, joten Leppävirralla ja lähikunnissa on peltoalaa, jolle etsitään uutta käyttöä.

Leppävirran kunnan elinkeinoasiamies Antti Tulila ja luomukarjatilaa pitävä Riku Kauhanen juttelevat Kauhasen tilan pihapiirissä. Kuva: Marianne Mattila / Yle

– Meidän täytyy keskustella viljelijöiden kanssa tästä ja saada laaja joukko mukaan. Tämä ei ole yhden tai kahden tilan hanke, kertoo MTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen.

Kauhasen mukaan työ on vasta alkumetreillä.

– Tarvitsemme urakointiketjut, tilojen sopimukset sekä koulutusta ja tiedotusta. Koko organisaatio täytyy rakentaa. Alkumetreillähän tässä vielä ollaan, Kauhanen pohtii.

Maanviljelijä uskoo bioreaktorijätteen mahdollisuuksiin kuivikkeena

Leppävirran kunnan maatalousyrittäjillä on halua kasvattaa ja myydä heinää laitoksen tarpeisiin, selviää kehitysyhtiö Savogrown tekemästä selvityksestä. (siirryt toiseen palveluun)

Maanviljelijät saisivat biokaasulaitokselta takaisin esimerkiksi kuiviketta.

Riku Kauhanen pitää luomukarjatilaa Leppävirralla. Hän uskoo, että bioreaktorijätteestä olisi kuivikkeeksi.

– Kiertokulkuna se tarkoittaisi meidän tilalla sitä, että sitä bioreaktorijätettä eli mädätejäännöstä tultaisiin separoimaan, ja sieltä saataisiin kuiviketta navettaan, Kauhanen tuumaa.

Tällä hetkellä Kauhasen tilan lehmien kuivikkeena on turvetta.

– Turvetuotanto on nyt murrostilassa ja turpeelle tarvittaisiin korvaaja. Mielenkiinnolla odotan, että voidaanko tätä nyt tulevaisuudessa käyttää meidän tilalla kuivikkeena, Kauhanen sanoo.

Kuivike puolestaan kompostoitaisiin lantalassa ja levitettäisiin sitten peltojen lannoitteeksi.

Kauhasen mukaan Leppävirrallakin eletään maatalouden murrosaikaa. Tiloille ei löydy välttämättä elinkeinon jatkajia, ja siinä tapauksessa peltoalaa jää mahdollisesti ilman käyttötarkoitusta.

– Tämä tuo yhden käyttömahdollisuuden näille peltoalueille, jos eläintaloutta supistetaan täällä, eikä tiloille löydy jatkajia, hän tiivistää.

Biotuotanto voi olla yksi käyttömahdollisuus pelloilla kotieläintalouden ja kasvinviljelyn rinnalla, pohtii Kauhanen.

Leppävirran elinkeinoasiamies Antti Tulilan mukaan hankkeeseen tarvittaisiin satakunta maatilaa. Hänen mukaansa logistiikka eli rehun kuljetus saattaa olla yksi isoimmista haasteista hankkeessa. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Investointipäätös myöhemmin

Leppävirran biokaasulaitosta suunnittelee Riikinnevalle Wega Group. Alueella toimii jo Riikinvoiman jätteenpolttolaitos.

Biokaasulaitoksen esiselvitys on valmistunut vuodenvaihteessa ja seuraavaksi yhtiö selvittää, millaisia rahoitusvaihtoehtoja sille on ja millaisia lupia laitokselle tarvitaan.

Wega Groupista arvioidaan, että investointipäätös tehdään aikaisintaan kahden vuoden kuluttua.

Lue lisää: