Hyppää sisältöön

Ylen kysely suurimmille sähköyhtiöille: Siirtohinnat laskevat monessa kaupungissa, mutta maaseudulla maakaapelointi pitää hintoja korkealla

Valtaosa keskisuurista ja suurista jakeluyhtiöistä pitää siirtomaksut ennallaan vuonna 2022. Jotkut empivät vielä, sillä muun muassa komponenttien hintojen nousu lisää kustannuksia. Kaupunkialueilla on jo varaa hintojen laskuun, sillä suurimmat investoinnit on tehty.

Kaikki sähkölinjat pitäisi saada säävarmaksi vuoteen 2036 mennessä. Kuva: Petri Lassheikki / Yle

Sähkömarkkinalain muutos näyttää pistävän sähkön siirtohintojen nousun kuriin ja kääntävän hintoja jopa laskuun. Varsinkin maaseudun jakeluyhtiöille laskevista hinnoista voi kuitenkin seurata hankalasti toteutettava yhtälö, sillä kallista maakaapelointia pitäisi joka tapauksessa jatkaa.

Kuluttajalle sähkön siirtohintojen tasaantuminen on hyvä uutinen, varsinkin kun varsinainen sähköenergian hinta on kallistunut tuntuvasti.

Yle kysyi marraskuun lopulla kaikilta yli 10 000 asiakkaan jakeluyhtiöltä, aikovatko ne nostaa tai laskea siirtohintaa vuoden sisällä. Yhtiöitä on yhteensä 46, joista kyselyyn vastasi 35.

Kyselyyn vastanneista verkkoyhtiöistä hintaa korottaa varmuudella vain Koillis-Satakunnan Sähkö. Korotus on 7-8 prosenttia. Joissakin yhtiöissä korotuksia voi silti vielä tulla tämän vuoden aikana, sillä ainakaan kuusi yhtiötä ei ole tehnyt päätöstä suuntaan tai toiseen.

Hintoja puolestaan laskevat ainakin Vantaan Energia Sähköverkot Oy, Oulun Energia Sähköverkko Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Lahti Energia Sähköverkko Oy ja Lappeenrannan Energiaverkot Oy. Caruna Espoo laski hintoja viime vuoden marraskuussa.

Pienistä, alle 10 000 asiakkaan yhtiöistä siirtohintaa korottaa Energiaviraston tietojen mukaan neljä yhtiötä: Vimpelin Voima, Iin Energia, Äänekosken Energia ja Okun Energia. Paneliankosken Voima laskee hintaa. Pienet yhtiöt eivät olleet mukana Ylen kyselyssä.

Säävarma verkko siirtyy

Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan elokuussa 2021, ja Energiavirasto muutti hinnoittelun valvontamenetelmää (siirryt toiseen palveluun)joulukuussa. Energiavirasto arvioi, että valvontamenetelmien muutos laskee aiempaan verrattuna sähkön jakeluverkkotoiminnan tuottoa noin 40 prosenttia vuonna 2022.

Maaseudulla toimivien yhtiöiden mielestä lain ja valvontamenetelmien muutokset voivat pahimmillaan halvaannuttaa verkon uudistamisen eli rahat eivät riitä maakaapelointiin säädetyssä ajassa.

Osalla jakeluyhtiöistä on runsaasti sähköverkkoa harvaan asutulla alueella. Näillä verkkoyhtiöillä siirtohinnat ovat usein myös maan korkeimpia.

– Meidän tapauksessa nämä muutokset ovat sillä tasolla, että emme pysty toteuttamaan säävarmaa verkkoa vuoteen 2036 mennessä, jos valvontamenetelmät pysyvät tällä tasolla pidempään, sanoo Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:n toimitusjohtaja Pertti Menonen.

Menosen mukaan Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto tarvitsee vuositasolla pelkästään verkkoinvestoinvestointeihin 30 miljoonaa euroa. Kaikkiaan koko verkon uusinta maksaa noin 700 miljoonaa euroa.

Samanaikaisesti valvontamenetelmien vuoksi yhtiön liikevaihto laskee 68 miljoonasta eurosta 55 miljoonaan, Menonen laskee. Hän arvioi, että investointeja pystytään jatkamaan enää pari vuotta, jos Energiaviraston vaatimukset pysyvät nykyisellään.

Menonen muistuttaa, että Suomessa on 77 jakeluyhtiötä, mutta valvontamenetelmät ovat kaikille samat.

– Toimintaympäristö verkkoyhtiöillä on hyvin erilainen. Toinen erottava tekijä on se, kuinka suuret sääverkon investoinnit kullakin yhtiöllä on.

Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto ei ole vielä päättänyt siirtomaksun suuruudesta tälle vuodelle. Yhtiö on viime vuosina nostanut siirtohintoja 3-4 prosentin vuosivauhtia.

Pohjois-Karjalan pääkaupunki Joensuu kuuluu puolestaan Caruna Espooseen, joka on juuri laskenut hintojaan – viime vuosikymmenen korotusrallin jälkeen.

Myös Keski-Pohjanmaalla toimivassa Verkko Korpelassa tuskaillaan tuottovaatimusten kanssa. Yhtiön toimitusjohtaja Joni Jääskeläinen muistuttaa, että kustannukset nousevat ilman lakimuutoksiakin.

– Komponenttien hinnat ovat nousseet osin jopa 50 prosenttia, hän sanoo.

Suomen toiseksi suurimmassa verkkoyhtiössä Eleniassa muutosta luonnehditaan radikaaliksi. Elenialla on yli 400 000 asiakasta Kanta-Hämeestä Pohjois-Pohjanmaalle.

– Olemme investoineet verkkoon yli miljardi euroa kymmenen vuoden aikana ja olemme luottaneet siihen, että kun nämä valvontamenetelmät on vahvistettu, ne pitää, sanoo Elenian toimitusjohtaja Tapani Liuhala.

Liuhalan mukaan suunnitelmat menevät nyt uusiksi, ja Elenia on jo päättänyt leikata investointeja vuoden 2022 osalta 40 miljoonaa.

– Joudumme perumaan suunniteltuja töitä, Liuhala sanoo.

Tuulivoiman lisärakentaminen vaatii myös uusia sähkölinjoja. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Lisäksi Liuhalan mukaan sähkömarkkinalain muutos tulee vaikeuttamaan vihreää siirtymää, koska jakeluverkko on siinä merkittävä tekijä.

– Verkkoon on investoitava, jotta tuulivoimaa voidaan siirtää. Toinen puoli on se, että verkolta vaaditaan joustoa tehon ja kulutuksen mukaan.

Elenia ei muuta hintojaan tänä vuonna. Myös toinen suuri toimija Caruna Oy pitää hinnat ennallaan, mutta aikoo käyttää mahdollisuuden investointiajan pidentämiseen.

Heikoin lenkki on edelleen heikoin

Yle kertoi lokakuussa 2020 että sähköverkkojen maakaapelointi selittääkin vain murto-osan viime vuosikymmenen rajuista hinnankorotuksista.

Viime vuosikymmenen rajut hinnannousut juontavat juurensa Energiaviraston tekemään valvontamallin muutokseen, jossa yhtiöt saivat luvan kerätä enemmän tuottoa sähköverkoistaan.

Niin myös tehtiin. Esimerksi Elenia ja Caruna saivat mahdollisuuden 40 - 50 prosentin hinnankototuksiin. Ylen vuonna 2020 tutkimien 13 verkkoyhtiön vuosien 2015–2018 välillä toteutunut liikevaihto kasvoi keskimäärin lähes 43 prosenttia.

Tuolloin myös kaupunkiyhtiöt saivat nostaa hintoja kymmeniä prosentteja, vaikka niiden verkot olivat pääosin valmiiksi säältä suojassa katujen alla.

Yksi valvontamallin ongelmista oli ja on edelleen se, että kaikkia verkkoyhtiöitä on kohdeltava kilpailulainsäädännön vuoksi samalla tavalla. Kaupunkiyhtiöt ja ne maaseudulla toimivat verkkoyhtiöt, jotka ehtivät vanhan mallin aikaan nostaa hintoja tuntuvasti, ovat nyt muita paremmassa asemassa.

– Järjestelmän uskottavuuden näkökulmasta on kyseenalaista, kuinka jo tehtyjen investointien sallittua tuottoa voidaan jälkikäteen pienentää, vastaa Vatajankosken Sähkön verkostopäällikkö Markku Salo.

Salo arvioi, että yhtiö joutuu nostamaan hintoja lähivuosina. Myös Savon Voimassa muutoksia pidetään epäoikeudenmukaisina.

– Valitettavasti vuonna 2022 ja seuraavana vuonna Energiavirasto arvostaa näitä toimitusvarmuuden hyväksi tehtäviä investointeja alle tasearvojen. Tämä on meille suuri epäkohta tehdyssä valvontamallin muutoksessa, vastaa henkilöstöstä, markkinoinnista ja viestinnästä vastaava johtaja Minna Vierimaa.

Vuonna 2020 kaikkiaan 17 verkkoyhtiötä nosti hintaa ja 3 laski, sanoo johtaja Veli-Pekka Saajo. Viime vuodelta ei ole vielä lopullista tilastoa, mutta Ylen vuosi sitten tekemän kyselyn mukaan korottajia vuonna 2021 oli toistakymmentä.

Lisää aiheesta: