Hyppää sisältöön

Etäopetuksen haitat ja lähiopetuksen turvallisuus punnitaan nyt – STM:n ehdotus jakaa mielipiteet

Opetusalan Ammattijärjestö kannattaa etäopetukseen siirtymistä, kun taas Lukiolaisten liitto ei halua sitä. Etäopetuksesta aiheutuu kuormitusta lapsille ja nuorille, mutta myös heidän vanhemmilleen.

Näin etäopetusta kommentoitiin Helsingissä
Näin etäopetusta kommentoitiin Helsingissä

Sosiaali- ja terveysministeriön ehdotus koulujen siirtämisestä etäopetukseen on kirvoittanut kommentteja puolesta ja vastaan.

Monet oppilaat ja opiskelijat ovat joutuneet viettämään pitkiäkin aikoja etäopetuksessa koronaepidemian aikana. Osa on kokenut jääneensä oman onnensa nojaan opiskelun kanssa, ja moni on ikävöinyt ystäviä ja lähiopetuksen tuomaa rutiinia arkeen.

– Kun etäopetukseen mentiin ensimmäistä kertaa, se herätti tietyssä mielessä ehkä innostustakin. Nyt valtaosa lukiolaisista on jo aivan kyllästyneitä siihen ja toivovat, että pääsevät normaaliin, kertoo Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Lukas Virtala.

Liitto ei kannata etäopetukseen siirtymistä. Virtalan mukaan etäopetuksesta on jo nyt koitunut haittaa, jonka jäljet näkyvät vielä pitkään.

– Sosiaaliset kanssakäymiset tuovat arkipäiväisessä elämässä voimavaroja. Kun ne riisuu pois, opiskelusta tulee paljon haastavampaa.

Virtala toteaa, että koronatilanne on nyt huono ja toimia ymmärrettävästi vaaditaan.

– Kuitenkin opiskelijat voisivat käyttää tehokkaampia FFP2-maskeja. Käsitykseni mukaan myös pikatestaus on toimiva konsepti.

Virtala painottaa, että jos rajoituksia tulee, niiden pitäisi olla loogisia.

– Välillä tuntuu, että rajoitetaan sieltä sun täältä. Toivottavasti ei tule sellaista tilannetta, jossa opiskelija ei voi mennä kouluun, mutta voi mennä baariin.

Keskiviikkona ja torstaina Ylen tavoittamat opetusministeri Li Andersson (vas.), valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp.) eivät hekään lämmenneet STM:n ehdotukselle. Niin ikään ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) arvostelee etäkouluideaa.

Myös THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen mielestä lähiopetuksessa jatkaminen olisi tärkeää, vaikka se todennäköisesti pahentaakin tautitilannetta.

OAJ:n puheenjohtaja: Lähiopetus on terveysuhka

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ puolestaan kannattaa STM:n ehdotusta, vaikkakin puheenjohtaja Olli Luukkaisen mielestä etäopetukseen siirtymisen tulisi olla viimeisiä keinoja koronan vastaisessa taistelussa.

– Tautitilanteen kehitys näyttää kuitenkin sellaiselta, että virus leivää voimakkaasti ja noin 40 prosenttia tartunnoista on alle 19-vuotiailla. Lukuvuoden aloittaminen lähiopetuksessa on todellinen terveysuhka, Luukkainen sanoo.

STM:n kansiapäällikkö Kirsi Varhila kertoi torstaina Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun), että ministeriö ei esitä esikoulun eikä 1.–3. luokkien siirtymistä etäopetukseen. Varhila sanoo, että laki turvaa niin esikoulun kuin alakoulun ensimmäisten luokkien lähiopetuksen.

OAJ kuitenkin katsoo että kaikki oppilaat, mukaan lukien luokat 1–3 ja erityisopetus, tulisi siirtää etäopetukseen ainakin tammikuun loppuun saakka.

– Tauti leviää samalla tavalla kaikissa lapsissa, joten rajaus kolmannen ja neljännen luokan välillä ei ratkaise asiaa. Uhkana on että koulut kaatuvat, kun opettajat ovat sairaana tai hoitavat sairaita lapsiaan. Sama koskee muita yhteiskunnan ammatteja ja toimintoja.

Luukkaisen mukaan etäopetusta ei pidä ajatella muita keinoja korvaavana toimenpiteenä.

Hän peräänkuuluttaa muun muassa ilmanvaihdon tehostamista, ryhmien erillä pitämistä, maskien käyttöön ottamista ja pikatestien systemaattista hyödyntämistä valmisteltavaksi nyt, jotta toimintamallit olisivat valmiina, kun lähiopetukseen palattaisiin.

Etäopetus kuormittaa oppilaita, mutta myös myös vanhempia

Suomen Vanhempainliiton johtokunnan jäsen ja Helsingin vanhemmat HELVARY ry:n varapuheenjohtaja Sanna Valtonen on Virtalan kanssa yhtä mieltä siitä, ettei esimerkiksi baareja tulisi pitää auki lähikoulun kustannuksella.

– Jos asiantuntijat ajattelevat että etäkoulua tarvitaan, niin sitten siihen mennään. Etäkoulun pitäisi kuitenkin olla osa kokonaisratkaisua, eikä niin, että jätetään joitakin paikkoja auki, mutta suljetaan koulut, hän sanoo.

Valtonen on erityisen huolissaan haavoittuvaisimmista ryhmistä, kuten erityistä tukea tarvitsevista oppilaista, maahanmuuttajista, alakoululaisista ja mielenterveysongelmista kärsivistä.

– Näille ryhmille pitäisi voida järjestää joko lähiopetusta tai edes jonkinlaista ylimääräistä sosiaalista seuraamista, kuten pienryhmätapaamisia. Lisäksi oppilaille tulisi turvata kouluruokailu myös etäkoulun aikana.

Valtonen huomauttaa, että etäkouluun siirtyminen vaikuttaa myös lasten vanhempiin.

– Vanhempien aika kuluu kokkaamiseen, verkkoyhteyksissä neuvomiseen ja tehtävien valvomiseen. Se tuo omaan työtehoon haasteita ja on työnantajan pussista pois, mutta sille ei mahda mitään.

"Eiköhän siitä selvitä", tuumi 5.-luokkalaisen äiti mahdollisesta etäkoulusta

Pasilan kauppakeskus Triplassa torstaina iltapäivällä Ylen haastattelemat äiti ja tytär Anni ja Marissa Sallinen ovat sitä mieltä, että lähikoulu on etäkoulua mukavampaa.

– En haluaisi etäopetukseen, vaan haluaisin mieluummin olla koulussa. Siellä on kavereita ja helpompi opiskella, viidettä luokkaa käyvä Marissa kertoo.

Järvenpääläiset Marissa (vasemmalla) ja Anni Sallinen ovat lähiopetuksen kannalla. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Anni Sallinen ymmärtää, että taudin leviämistä pitää nyt pyrkiä hidastamaan. Hän kertoo kuitenkin hieman yllättyneensä, että etäkouluun siirtyminen nousi nyt tapetille.

– Hyvin koulu on kotonakin sujunut, mutta mielestäni lapsen kannalta lähikoulu on parempi. Sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Mutta eiköhän siitä selvitä, kävi miten kävi.

7.-luokkalaiselle Haochen Zengille ei ole juuri väliä, alkaako lukukausi lähi- vai etäopetuksessa.

– Minulle etäopetus oli helppoa, ei tarvinnut nousta niin aikaisin. Mutta tiedän ihmisiä, jotka jäivät vähän perään koulusta, koska opettaja ei ollut vieressä katsomassa, hän sanoo.

Helsinkiläinen Haochen Zeng kertoo pärjänneensä etäopetuksessa hyvin. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Oppimisvajeen purkamiseen panostettava, painottaa OAJ

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on myös sitä mieltä, että etäopetuksella on varjopuolensa.

– Kaikkia tavoitteita ei aina pystytä saavuttamaan ja uhkana on, että joku putoaa kyydistä. Nyt on kuitenkin priorisoitava taudin leviämisen rajaamista ja valittava kahdesta pahasta pienempi, eli etäopetus.

Hän on sitä mieltä, että päätös asiasta olisi jo pitänyt tehdä. Hän uskoo, että valmius nopeisiin toimiin kuitenkin on, vaikka se tuottaakin hänen mukaansa kohtuutonta lisätyötä koulun henkilöstölle.

– Digiopetukseen mentiin keväällä 2020 nopeasti. Se on jälleen mahdollista.

Jatkossa Luukkainen toivoo päätöksenteon olevan selkeämpää ja myös eteenpäin katsovaa.

– Korona vaikuttaa väistämättä oppimistuloksiin ja osaamis- ja hyvinvointivajetta syntyy. Tarvitsemme paikkaavaa rahaa. Tästä on keskusteltava jo tässä vaiheessa, hän sanoo.

Lue seuraavaksi: