Hyppää sisältöön

Maatiloilla on selvitty varautumissuunnitelmien voimin, mutta varovaisuus jo näkyy jaksamisessa – MTK kannustaa pitämään lomaa ja huilaamaan ennen tulevaa kasvukautta

Lomittajien saanti sairastapauksissa voi olla vaikeaa, ja tiloja onkin jo alusta asti neuvottu miettimään, löytyykö apukäsiä tarvittaessa myös omasta takaa.

Jokainen tila on erilainen, ja esimerkiksi lypsyrobottien käytön hallitsevia lomittajia ei välttämättä aina löydy tarvittaessa. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Maatiloilla on varauduttu koronan tuomiin sairastapauksiin jo toissa keväänä tehdyillä suunnitelmilla. Ne ovat toistaiseksi toimineet hyvin, mutta uhkana on lomituspalvelujen riittävyys ja myös tilallisten jaksaminen.

Heti epidemian puhjettua lähes kaksi vuotta sitten viljelijöille tehtiin selviytyssuunnitelmia, jotka nojasivat kahteen pääohjeeseen, kertoo MTK Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi.

Ensimmäinen ohje oli pyrkimys välttää sairastumista ja altistumisia kaikissa tilanteissa, esimerkiksi huoltomiesten käydessä tilalle.

Toinen ohje oli laatia tilakohtainen suunnitelma siitä, miten toimitaan jos töitä ei voi tehdä oman perheen voimin.

– Tehtiin sapluunoita ja tärppilistoja, miten voi valmistautua ja ohjeistaa aputyövoimaa tilan töihin niin että joku vieraskin niistä selviytyy, sanoo Ojaniemi.

Kokemukset varautumisesta ovat hänen mukaansa hyviä ja ohjeet yhä päteviä.

Sopivan lomittajan löytyminen voi olla vaikeaa

MTK Keski-Pohjanmaan kenttäpäälikkö Niko Hyppönen vahvistaa, että tiloilla on opittu elämään koronan kanssa ja löydetty erilaisia tapoja tehdä töitä. Silti jokainen maatila on erilainen, ja sopivan lomittajan löytäminen voi olla iso haaste. Maatilat voivat myös olla eri asemassa, jos lomittajista on pulaa.

– Ei välttämättä löydy lypsyrobotin käyttöä tai erikoisruokintataitoa hallitsevaa lomittajaa, ja silloin jos tauti tulee, joutuu olemaan aika yksin ja etsimään muualta tuttavapiiristä apua, sanoo Hyppönen.

Toisaalta myös sijaistyöntekijöiden turvallisuudesta pitää huolehtia.

Koko Keski-Pohjanmaan lomituksesta vastaavan Toholammin kunnan lomituspalvelujohtaja Sanna Niemi myöntää, ettäomikronmuunnoksen nopea leviäminen huolestuttaa.

–Lomittajia on rajallinen määrä, eivätkä ne tule riittämään, jos useita yrittäjiä tai lomittajia sairastuu tai joutuu karanteeniin yhtä aikaa, sanoo Niemi.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla on noin 750 lomituspalveluihin oikeutettua maatalousyrittäjää ja 120–130 vakituista lomittajaa.

Sekä lomituspalvelujen että MTK:n viesti yrittäjille onkin koko korona-ajan ollut, että heiltä löytyisi mahdollisuuksien mukaan varahenkilöitä myös omasta takaa.

Esimerkiksi kevätkylvöjen aikaikkuna on pieni. Siksi esimerkiksi viljelysuunnitelmat ja tuotantopanos on kirjattu hyvin etukäteen siltä varalta, että esimerkiksi isäntä olisikin sairaalassa ja muun perheen pitäisi selviytyä ilman häntä, sanoo MTK Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi.

Kevätkylvöjen aika lähestyy, ja tarkkojen suunnitelmien on hyvä olla valmiina myös poikkeustilanteita varten. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Omaan metsään makkaranpaistoon

Huolta herättää myös tilallisten jaksaminen kevättöihin asti. MTK Keski-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Niko Hyppönen kuvaa yleiseksi ilmiöksi sitä, että viljelijät eivät uskalla koronatilanteen takia pitää lomia tai reissata.

– Kannustamme kyllä pitämään lomia, huilaamaan ja keräämään voimia tulevaan kasvukauteen, sanoo Hyppönen.

Koska koti on myös työpaikka, irrottautuminen vaatii usein matkustamista, jota harva nyt uskaltaa.

– Kun tilanne on mikä on, pitää osata lähteä vaikka sinne omaan metsään makkaranpaistoon sen sijaan, että menisi raivaussahan kanssa. Sekin taito on kyllä kehittynyt, koska kyseessä ei ole ensimmäinen kevät koronan kanssa.

Jaksamista heikentää myös se, etteivät tuottajien verkostot toimi normaalisti ja mahdollisuudet jakaa kokemuksia jäävät oman aktiivisuuden varaan.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 8.1. kello 23:een saakka.