Venäjä pakottaa länttä myönnytyksiin "ase ohimolla" – lue, miksi tärkeät neuvottelut Genevessä voivat koskea myös Suomea ja Ruotsia

Ylen haastatteleman asiantuntijan mielestä Venäjä ei edes halua vakaata ja ennustettavaa suhdetta lännen kanssa. Lännen ei kuitenkaan pitäisi taipua Venäjän kiristykseen.

Suomalaissotilas kuvattiin Nato-maiden johtamassa Baltops-sotaharjoituksessa Ruotsin Ravlundassa kesäkuussa 2015. Venäjä voisi painostaa yhteisten harjoitusten lopettamiseen. Kuva: AOP

Kun Yhdysvallat neuvottelee maanantaista alkaen Venäjän kanssa Euroopan turvallisuudesta, Suomi ja Ruotsi istuvat kaukana katsomossa.

Neuvottelupaikka on Geneve ja mukana tapaamisissa on myös Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato.

Ulkomaisten turvallisuuspolitiikan tutkijoiden mukaan se on ongelma: Naton ulkopuolella emme ole mukana päättämässä omasta turvallisuudestamme.

– Suomen ja Ruotsin kannalta on erittäin paha tilanne, jos Yhdysvallat ja Venäjä tekevät päätöksiä meidän päämme yli, sanoo ruotsalainen tutkija Anna Wieslander Ylen puhelinhaastattelussa.

Wieslander työskentelee yhdysvaltalaisen Atlantic Council -tutkimuslaitoksen Pohjois-Euroopan johtajana Tukholmassa.

Venäjä vaatii länneltä turvatakuita itselleen. Joulukuun puolivälissä julkaisemansa sopimusluonnoksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Venäjä haluaa estää uusien maiden liittymisen Natoon ja rajoittaa Naton toimintaa Venäjän lähialueilla.

Vaatimukset ovat erityisen kova uhka Suomen ja Ruotsin kaltaisille maille. Ne eivät kuulu Natoon, mutta haluavat jatkossakin ylläpitää mahdollisuuden päästä Naton jäseniksi.

Jos Venäjä onnistuisi kylmän sodan aikaisen etupiirin tavoittelussa, Suomen ja Ruotsin yhteistyö Naton kanssa vaikeutuisi ja mahdollisuus päästä Naton jäseneksi heikentyisi.

Ruotsalaisen tutkijan Anna Wieslanderin mielestä länsimaat välttelevät liikaa kriisejä eivätkä varaudu tarpeeksi Venäjän voimankäyttöön. Kuva: Eino Örnfeldt

Venäjä pakottaa neuvotteluihin ase ohimolla

Wieslander kuvaa tilannetta vakavaksi.

– On epämukava tilanne, että länsi neuvottelee (Venäjän) ase ohimolla, hän sanoo.

Uusien etupiirivaatimusten lisäksi Venäjä uhkaa uudella Ukrainan sodalla. Venäjä on koonnut Ukrainan vastaisen rajan tuntumaan yli 100 000 sotilaan joukot ja runsaasti raskasta aseistusta.

Asetelma altistaa lännen myönnytyksille, Wieslander sanoo.

– Lännen on aika ryhdistäytyä. Miksei keskustella aseavusta Ukrainalle?

Wieslanderin mielestä nyt olisi korkea aika sekä auttaa Ukrainaa että neuvotella länsimaiden kesken yhteisestä linjasta Venäjän vastaisten pakotteiden kiristämiseksi – siltä varalta, että Venäjän joukot hyökkäisivät taas Ukrainaan.

Itämeren rantavaltioiden sotilaita Naton johtamassa Baltops-sotaharjoituksessa Puolassa kesäkuussa 2017. Kuva: Martin Bielecki / EPA

Vakauden tavoittelu on lännen heikkous

Yhdysvalloissa sekä virkamiehet että turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ovat tuominneet (siirryt toiseen palveluun) Venäjän vaatimukset mahdottomiksi, koska ne rikkoisivat itsenäisten maiden oikeutta päättää omista asioistaan.

Siitä huolimatta länsi haluaa neuvotella ja tyynnytellä Venäjää. Se on on Wieslanderin mielestä riski.

– Ajatus siitä, että tämä (kriisi) pitäisi hoitaa pois päiväjärjestyksestä, on lännen heikkous, Wieslander sanoo.

Hän muistuttaa, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on halunnut luoda "vakaat ja ennustettavat (siirryt toiseen palveluun)" suhteet Venäjään.

Wieslanderin mukaan Venäjä ei kuitenkaan halua sellaista suhdetta, päinvastoin.

– Venäjä haluaa olla hyökkäävä, vaikeasti ennustettava ja vaikeasti tulkittava, sanoo Wieslander.

Myös monet amerikkalaistutkijat (siirryt toiseen palveluun) ovat pitäneet vakauden tavoittelua toiveajatteluna. Arvaamattomuus ja aggressiivisuus ovat Venäjälle tärkeimpiä vallankäytön välineitä.

Taloudellisesti ja poliittisesti Venäjä ei ole enää suurvalta, mutta se voi aina yrittää määräillä naapureitaan sotilaallisin keinoin.

Tutkija Linas Kojalan mielestä lännen on tehtävät Venäjälle selväksi, että se joutuisi maksamaan kovan taloudellisen ja sotilaallisen hinnan Ukrainan kriisin syventämisestä. Kuva: EESC

Lännen on suoristettava rivinsä

Yhdysvaltain ja Venäjän neuvottelut Genevessä käydään alkuviikosta varaulkoministerien johtamien valtuuskuntien kesken. Suomi on keskustellut tilanteesta (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltain kanssa, koska Suomen tärkein vaikutuskanava EU ei ole mukana.

Neuvotteluasetelma on erikoinen: toisella puolella on yksi maa, Venäjä, ja toisella puolella vuoropäivinä Yhdysvallat, Nato sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj.

Lännen kannalta olisi tärkeää esiintyä mahdollisimman yhtenäisenä Venäjän suuntaan, korostaa tutkija Linas Kojala.

Kojala työskentelee Eastern Europe Studies Centre -tutkimuslaitoksen johtajana Liettuan pääkaupungissa Vilnassa. Yle haastatteli häntä sekä puhelimitse että sähköpostitse.

Tiedon tasaaminen ja yhteisen linjan löytäminen vievät Kojalan mukaan paljon aikaa. Siksi nopeita tuloksia ei voida saada, vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putin vaatiikin pikaista ratkaisua.

Ruotsalaistutkija Wieslander ihmettelee EU:n toimettomuutta kriisin keskellä. EU:ssa on vuosia keskusteltu niin sanotusta strategisesta kompassista (siirryt toiseen palveluun), jonka pitäisi kehittää EU-maiden puolustusyhteistyötä, mutta nyt akuutin kriisin aikana se ei ole ollut esillä.

Toisaalta useimmilla EU-mailla ei ole siihen tarvetta, koska Naton jäsenmaina ne ovat jo järjestäneet yhteisen puolustuksen ja ovat Naton kautta mukana Venäjä-neuvotteluissa.

Neuvotteluiden tuloksena laiha sopu tai lihava riita

Kojala ei usko, että neuvotteluissa Yhdysvaltain ja Venäjän varaulkoministerien kesken (siirryt toiseen palveluun) päästään mihinkään merkittävään tulokseen. Joko länsi ja Venäjä päättävät jatkaa neuvotteluita tai katkaisevat ne kokonaan.

– Jälkimmäinen skenaario osoittaisi, että neuvottelut olivat Venäjälle vain tyhjää puhetta, jonka tarkoituksena oli antaa vaikutelma siitä, ettei länsi kuuntele Venäjän vaatimuksia, Kojala arvioi.

Kojalan mielestä on silti mahdollista, että Venäjän etupiirivaatimusten sijaan päästään neuvottelemaan Venäjän perimmäisistä turvallisuushuolista, joita voitaisiin lievittää jollakin uudella keinolla. Käytännössä se saattaisi liittyä esimerkiksi Naton jäsenmaiden joukkojen tai asejärjestelmien sijoitteluun.

Wieslander puolestaan uskoo, että länsimaat haluavat pitkittää neuvotteluita. Näin uhkaa uudesta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan saataisiin edes lykättyä.

Hänen mukaansa on mahdollista sopia esimerkiksi yhteydenpidosta tai sotilaskoneiden käyttäytymisestä, mutta sellaiset pikkuseikat eivät riitä Venäjälle.

Jos Venäjä lisäksi haluaisi jatkaa neuvotteluita, se kertoisi siitä, että Venäjä uskoisi saavansa joitakin myönnytyksiä.

Se puolestaan olisi Wieslanderin mielestä pahaenteistä.

– Mitkä tahansa myönnytykset Venäjälle kertovat siitä, että länsi pelkäisi Venäjää, ja se olisi huono tilanne Suomelle ja Ruotsille, Wieslander sanoo.

Pahimmassa tapauksessa Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittinen liikkumatila vähenisi. Käytännössä esimerkiksi Suomen ja Ruotsin sotaharjoitukset Naton kanssa voisivat loppua.

Wieslander ei usko, että Nato sulkisi kokonaan ovensa uusilta jäsenehdokkailta.

– Sen sijaan voin kuvitella tilanteen, ettei Nato-mailla enää olisi halukkuutta ottaa uusia jäseniä, kuten EU:lle on käynyt, Wieslander sanoo.

Wieslanderin mukaan Suomella ja Ruotsilla on nyt siis pelissä paljon.

Videoanalyysi: Miksi Ukrainassa on kriisi, jääkö Ukraina idän ja lännen väliin?

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 9. tammikuuta kello 23 asti.

Lue lisää: