Lapin kuntien opetuksesta vastaavat pitävät etäopetukseen siirtymisen kynnystä korkealla

Kunnissa odotetaan, mitä koronaministeriryhmä linjaa mahdollisesta etäopetuksesta. Opetuksesta vastaavat suhtautuvat etäopetukseen varovaisen kielteisesti.

Palataanko joululomalta kouluun vai ei? Arkistokuva. Kuva: Matti Myller / Yle

Lapin kunnissa ei suuremmin kannateta etäopetukseen siirtymistä heti joululoman jälkeen, ensi viikolla. Näin siitäkin huolimatta, että koronatartuntojen määrä on maakunnassa edelleen korkea tai jopa kasvussa.

Lapin sairaanhoitopiirn alueella on neljän viime päivän aikana todettu yli 900 tartuntaa, ja sairaalahoidon tarpeen ennustetaan kasvavan. Myös Meri-Lapin alueella koronatartuntojen määrä on pysynyt korkealla, tällä viikolla Länsi-Pohjassa on todettu 190 tartuntaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt koulujen siirtymistä osin etäopetukseen. Koronaministerit käyvät neuvotteluita perjantai-iltapäivällä.

Suurimmasta osasta Lapin kuntia poiketen Inarin kunnassa peruskoulut ovat jo aloittaneet kevätlukukautensa maanantaina 3. tammikuuta. Lukiolaisten osalta on päätetty tilannearvion perusteella kahden viikon etäopetuksesta maanantaista lähtien.

Kunnan sivistysjohtaja Ilkka Korhosen mukaan etäopetuksen hyödyt ja haitat pitää punnita alueellisesti tai kunnassa.

– Etäopetuksessa on aina korkeampi kynnys kysyä ja saada apua, mikäli sitä tarvitsee. Toisaalta opettajan on haastavampaa seurata oppimista, kun suorat reaktiot eivät ole nähtävillä, Korhonen sanoo.

Korhosen mukaan etäkouluun siirtymisessä eniten aikaa vie ruokahuolto.

– Siirtyminen vie noin viikon, perusopetuksen ylemmät luokat pystytään siirtämään muutamassa päivässä.

Etäopetuksessa monta haittavaikutusta

Rovaniemen koulutuspalveluiden päällikkö Kai Väistö sanoo, että Rovaniemen kouluilla on valmius siirtyä etäopetukseen tarvittaessa hyvin nopeasti, 1-2 päivässä, mutta opettajille tulee varata muutokseen riittävä valmisteluaika.

– Siksi olisi tärkeää, että valtakunnalliset päätökset tehtäisiin tämäkin huomioiden, Väistö sanoo.

Väistö sanoo pitävänsä etäopetukseen siirtymistä viimeisenä vaihtoehtona, vaikka siirtyminen voitaisiinkin tehdä nopeasti.

– Etäopetukseen voidaan tarvittaessa siirtyä myös yksittäisten koulujen osalta, mikäli tilanne sitä vaatii. Etäopetuksella on varmasti vaikutusta epidemian leviämiseen, mutta myös selkeitä haittavaikutuksia lasten oppimiseen ja hyvinvointiin, perheiden tilanteeseen ja muun muassa hoitohenkilökunnan mahdollisuuteen käydä töissä, Väistö pohtii.

Rovaniemellä kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä arvioi tilannetta ja tekee päätöksensä yhteistyössä tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Tartunnat levinneet myös lomalla

Sodankylän sivistysjohtaja Jouni Oikarinen pitää etäopetukseen siirtymistä äärimmäisen epätodennäköisenä.

– Vastustus ja epäily etäopetukseen siirtymisen avulla saavutettavasta hyödystä on valtakunnallisesti niin voimakasta. Totta on toki se, että tartunnat näyttävät nyt leviävän erityisesti nuorten keskuudessa, mutta niin näyttää tapahtuvan vaikka koulut eivät joululoman aikana ole olleet toiminnassa, Oikarinen sanoo.

Sodankylässä etäopetus pystytään tarvittaessa käynnistämään hyvinkin lyhyellä varoitusajalla.

– Tätä on jo harjoiteltu ja valmis toimintamalli on olemassa. Kun oppilaille saadaan jaettua kirjat ja päätelaitteet, voitaisiin etäopetus käynnistää. Samalla täytyisi tietysti organisoida etäopetuksessa opiskelevien kouluruokailun järjestäminen, mutta sekin onnistuu varmasti parissa päivässä, Oikarinen vakuuttaa.

Oikarinen on huolissaan koulujen henkilöstön sairastumisesta tai karanteeniin joutumisesta.

– Sijaisten saaminen on ollut jo nykytilanteessa erittäin haastavaa, eikä ryhmien yhdistäminen ole järkevä tapa toimia, kun pyritään rajoittamaan sosiaalisia kontakteja.

Tauti on lievä kouluikäisillä

Tornion sivistystoimenjohtaja Ilkka Halmkrona ei myöskään kannata peruskoululaisten tai lukiolaisten jäämistä joululomalta etäkouluun.

– Asiantuntijoidenkin, niin lääketieteen kuin opetusalankin, mukaan hyötyä taudin leviämisen estämiseksi ei saada, ja etäopetus tuo suuria ongelmia liian monelle oppilaalle. Tauti on lievä kouluikäisten joukossa ja opettajat on rokotettu ja rokotekattavuus myös oppilaiden joukossa etenee.

Halmkronan mukaan etäkoulu saadaan kuitenkin tarvittaessa toimimaan Torniossa parissa päivässä.

Kemijärven hyvinvointipalveluiden palvelualuejohtaja Juha Narkilahti sanoo, että kaupunki odottaa ministerityöryhmän esitystä asiasta. Kaupungissa ei kuitenkaan nähdä nyt tarvetta sille.

– Etäopetukseen siirtymisestä päättää kuitenkin koulutuksen järjestäjä ja tällä hetkellä emme näe Kemijärvellä tarvetta siirtyä etäopetukseen, Narkilahti sanoo.

Kemijärven tilannekuva pohjautuu Lapin sairaanhoitopiirin koronakoordinaatioryhmän tilannekatsaukseen ja keskusteluun. Jos etäopetukseen mennään, se järjestyy Narkilahden mukaan Kemijärvellä jopa yhden vuorokauden aikataululla.

– Viimeistään toisena päivänä päätöksestä, Narkilahti sanoo.

Turvataan mahdollisimman häiriötön koulunkäynti

Kemin johtava rehtori ja tulosaluepäällikkö Piia Hulkkonen kertoo kaupungin odottavan koronaministerityöryhmän linjauksia. Näillä näkymin koulutyö aloitetaan lähiopetuksena.

– Alueellinen koronakoordinaatioryhmä on linjannut 5. tammikuuta, että kokonaisten luokkien karanteeneja pyritään välttämään ja toimenpiteiden tavoitteena on turvata lasten ja nuorten mahdollisimman häiriötön koulunkäynti. Etäopetuksesta aiheutuvat haitat lapsille ja nuorille on todettu suuriksi, Hulkkonen sanoo.

Kaikilla kouluilla on valmius tarvittaessa parantaa koronaturvallisuutta, jos etäopetukseen ei mennä.

Kemijärvi porrastaisi ruokailuja ja välitunteja nykyistä enemmän, ja joitakin opetusryhmiä pystytään jakamaan.

– Mahdollisuuksien mukaan oppilasryhmien pitäminen erillään, eli sosiaalisten kontaktien rajaaminen ja erilaiset aikatauluihin liittyvät ratkaisut, joilla pyritään tähän samaan (ruokailut, välitunnit, lukujärjestystekniset ratkaisut). Realiteetti on kuitenkin se, että tältä osin keinot ovat rajallisia, Sodankylän sivistysjohtaja Jouni Oikarinen sanoo.

Kemin johtava rehtori Piia Hulkkonen sanoo myös, että oppilasryhmien välisiä lähikontakteja minimoidaan.

– Opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan lähistöllä olevia ulkotiloja sekä luontoympäristöjä. Kaikki luokka-asteet viettävät välituntinsa sovituilla paikoilla. Koko koulun yhteisiä tilaisuuksia ei järjestetä.