Tilastot sen kertovat: Ilmastonmuutos on nostanut lämpötiloja Suomessa selvästi

Kahden 30-vuotisjakson vertailu näyttää talvikuukausien lämpötilojen nousseen joka puolella Suomea.

Helsingin rautatientorilla 24.01.2013 oli klo 13 -6,8 astetta pakkasta. Seitsemän vuotta ja kuusi päivää myöhemmin 30.1.2020 samalla paikalla oli samaan kellonaikaan +1,9 astetta lämmintä. Kamera on samalla paikalla, mutta kuvakulma on käännetty 180 astetta asemarakennuksesta Mikonkatua kohti. Kuvamuokkaus Ruuti Ylitalo / Yle. Kuva: Sakari Kiuru, Anne Pietarinen

Näkyykö ilmaston lämpeneminen ikkunasta katsomalla?

Mennyt joulukuu oli tavanomaista kylmempi. Ilmatieteen laitoksen mukaan muutamilla rannikkoasemilla kuukausi oli harvinaisen kylmä. Joulukuu on sellainen vain kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin.

Paukkupakkasten jälkeen Föhn-tuuli lämmitti puolestaan tammikuun toisella viikolla kinokset lätäköiksi. Ja viime kesäkuu oli poikkeuksellisen lämmin – Suomen pohjoisosissa keskilämpötilat nousivat laajalti mittaushistorian korkeimmiksi (siirryt toiseen palveluun).

Päivittäisistä säätiloista on ollut aika vaikea päätellä ilmaston muutoksesta mitään.

Mutta ilmaston muutoksia ei mitatakaan yksittäisten päivien tai kuukausien tai jopa vuosien perusteella. Maailman meteorologisen järjestön WMO:n ohjeistuksen mukaan ilmastotilastot tulee laskea 30 vuoden säätilastoista.

Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan, että tällaisen ajanjakson katsotaan olevan riittävän pitkä luontaisen vaihtelun kuvaamiseen. Yksittäisellä vuodella ole silloin liian suurta painoarvoa. Toisaalta 30 vuoden aikana ilmasto ei vielä ehdi muuttua paljoa.

Virallinen vertailukausi päivitetään 30 vuoden välein, ja uusin vertailukausi on 1991–2020.

Todella pitkien (siirryt toiseen palveluun) tilastojen mukaan Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1880-luvulta nykypäivään noin kaksi astetta.

Histogrammit näyttävät päivien lämmenneen

Ylen meteorologi Anne Borgström on kerännyt kahdelta viimeiseltä 30-vuotiskaudelta vertailuaineistoa Suomen talvilämpötiloista – ja tulokset ovat selvät. Viimeksi kulunut kausi 1991–2020 on ollut lämpimämpi kuin edeltänyt kausi 1961–1990.

Borgströmin materiaalissa talvikuukausien (joulu-, tammi- ja helmikuu) alimmat lämpötilat on kerätty histogrammeiksi. Histogrammien palkit kuvaavat tiettyä lämpötilaväliä ja palkin korkeus kertoo, kuinka monena päivänä 30 vuoden aikana alin lämpötila on osunut tähän väliin. Mitä korkeampi palkki, sitä useammin alin lämpötila on ollut juuri tässä välissä.

Helsingin kuvaaja alimmista lämpötiloista jaksolla 1961–1990 (turkoosit palkit) kertoo esimerkiksi, että 30 vuoden aikana sellaisia päiviä, joiden alin lämpötila on ollut -14...-12 astetta, on ollut yhteensä 192.

Kun aiemman kolmikymmenvuotisjakson päälle laitetaan seuraava jakso vuosilta 1991–2020 (oranssit palkit), nähdään selvä muutos: -14...-12 asteiden osumien määrä on romahtanut 103:een.

Karkeasti voidaan katsoa myös, että kun nollan tienoilla olleiden päivien määrä on aiemmin ollut reilut 300 kumpaankin suuntaan, jälkimmäisellä 30-vuotiskaudella niiden määrä on kasvanut huimasti yli 400:n nollan kummallakin puolella. Toisin sanoen lämpimien päivien määrä on huikeasti suurempi.

Vuosien 1961–90 lämpötilat näkyvät turkooseina pylväinä, vuosien 1991–2020 oransseina. Jokainen pylväs kertoo kuinka monena päivänä kyseisenä jaksona alin lämpötila on talvikuukausina ollut pylvään osoittamassa parin asteen vaihteluvälissä. Mitä korkeampi pylväs, sitä useampana päivänä on ollut näin kylmää. 30 vuoden ainestossa on noin 2 700 päivää, eli yhdessä kuvassa on tilastoituna yhteensä noin 5 400 päivän lämpötilat. Kuva: Anne Borgström / Yle Sää

Jyväskylässä näkyy samanlainen kehitys kuin Helsingissä. Siellä suojasäät ovat lisääntyneet roimasti. Nollan ja kahden lämpöasteen välille osuvien päivien määrä on kasvanut yli sadalla. Kun lumipallokelejä oli vuosina 1961–90 vain 77, seuraavalla 30-vuotisjaksolla niitä oli jo 182.

Talvikuukausien (tammi-,helmi- ja joulukuu) alin lämpötila 30-vuoden jaksoissa. Kuva: Anne Borgström / Yle Sää

Oulussa histogrammit näyttävät, että pakkanen on paukkunut reippaasti kaudella 1961–90. Kun pakkasta on ollut 26:sta 24:ään, tilasto-osumia kertyi 136. Uusimmalla vertailujaksolla näin riuskoja lämpötiloja on ollut enää 68:na päivänä.

Talvikuukausien (tammi-,helmi- ja joulukuu) alin lämpötila 30-vuoden jaksoissa. Kuva: Anne Borgström / Yle Sää

Sodankylässä, missä talveen kuuluvat kovat pakkassäät, eniten osumia kerää lämpötilaväli -8 ja -6, jota voi jo kutsua "pikkupakkaseksi" näillä leveysasteilla. Pikkupakkasten väli on kerännyt osumillaan korkeimman palkin ja näin leutojen päivien määrä on noussut 134:stä 227:ään.

Talvikuukausien (tammi-,helmi- ja joulukuu) alin lämpötila 30-vuoden jaksoissa. Kuva: Anne Borgström / Yle Sää

Mielenkiintoiset havainnot Sodankylän uusimmasta vertailuaineistosta löytyvät kohdista -48...-46 astetta (vain yksi havainto) ja -50...-48 astetta (kaksi havaintoa). Aiemmassa materiaalissa vuosilta 1961–90 näin kovista pakkasista ei ole merkintöjä.

Ehkä se ei ole ihme, kerrotaanhan ilmastonmuutoksen tuovan yhä enemmän ääri-ilmiöitä mukanaan.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 16.1. kello 23:een saakka.