Hyppää sisältöön

Pelastustoimi kohtaa haasteita hyvinvointialueille siirryttäessä – Kainuun pelastusjohtaja listaa kolme suurta huolenaihetta

Rahoituksen ja henkilöstön riittävyys sekä palveluverkon turvaaminen huolestuttavat pelastustoimea, kun sen palvelut siirtyvät hyvinvointialueille 1.1.2023.

Rahoituksen ja henkilöstön riittävyys huolestuttavat pelastusalalla
Rahoituksen ja henkilöstön riittävyys huolestuttavat pelastusalalla

Aluevaaleissa valittavat päättäjät vastaavat tulevaisuudessa myös pelastustoimen palveluiden tasosta, riittävistä henkilöresursseista ja taloudesta. Kainuussa rahoitusvajeen ja henkilöstöpulan lisäksi huolestuttaa palveluverkon turvaaminen.

Henkilöstöpula on Kainuussa kaksinkertainen huoli, sillä maakunta kärsii jo valmiiksi työvoimapulasta. Palvelutason ylläpito tulevaisuudessa vaatii Kainuun pelastusjohtajan mukaan muutoksia ajattelussa ja toiminnassa.

– Suuri huolenaihe on se, mistä saadaan osaavaa henkilöstöä kaikkiin toimipisteisiin päätoimisen henkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten osalta, kertoo Kainuun pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Anssi Parviainen.

Toinen huolenaihe on rahan riittävyys. Pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023.

– Pelastustoimen rahoitus tulevalle hyvinvointialueelle määräytyy valtion laskennallisella rahoitusperusteella. Se on yleiskatteellista rahaa eli tuleva aluevaltuusto viime kädessä päättää, mihin raha kohdennetaan, Parviainen kertoo.

Parviaisen mukaan hyvinvointialueille siirryttäessä Kainuun pelastuslaitoksen talous on hallinnassa, mutta rahoitushuolia on näköpiirissä lähitulevaisuudessa.

– Sitä, konkretisoituvatko nämä huolet, ei kukaan osaa sanoa, sillä rahoituslaskelmat tulevat vielä muuttumaan, Parviainen toteaa.

Huolenaiheena on myös se, miten palveluverkko säilyy maakunnassa.

– Kainuu on yksi iäkkäistä maakunnista, ja palvelutarve tulee kasvamaan. Samaan aikaan väestö vähenee, joten palvelun tuottaminen on entistä haastavampaa, toteaa Parviainen.

Siihen, miten palvelutaso tulevaisuudessa toteutuu rahoitus- ja henkilöstöhaasteet huomioiden, ei ole suoraa vastausta.

– Lyhyellä aikavälillä me pärjäämme, mutta ajattelutapaan tarvitsee tehdä suuria muutoksia. Olen sanonut, että ei ole tärkeintä, kuka tulee. Pääasia, että joku tulee silloin kun apua tarvitaan, Parviainen kiteyttää.

Hän arvelee, että tulevaisuudessa palvelujen turvaaminen tulee olemaan yhä enemmän eri turvallisuusviranomaisten, hyvinvointialueen henkilöstön ja kuntien yhteistyötä.

Kuuntele sopimuspalokuntien edustaja Jari Junkkarin ja pelastusjohtaja Anssi Parviaisen ajatuksia siitä, millaisia näkymiä pelastustoimella on uusilla hyvinvointialueilla