Hyppää sisältöön

Eron keskellä olevat miehet hakevat apua someryhmistä – eniten puhuttavat ero lapsista, isyys, huoltajuus ja elatusapukysymykset

Yhteishuoltajuus on usein sitä, että isä näkee lapsiaan vain viikonloppuisin ja lomilla. Etenkin nuoremmat miehet haluavat olla kiinteämpi osa perhettä, ja isyydellä on isot myönteiset terveysvaikutukset.

Tuomo Kasanen toivoo miesten puhuvan ongelmista avoimesti. Kuva: Elina Rantalainen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Helsinkiläinen 23-vuotias Muhtedi Al-mehsen tuli isäksi 19-vuotiaana ja hänellä on yksi lapsi. 31-vuotias Otto Hyttinen puolestaan on Helsingissä asuva neljän lapsen isä ja hän sai ensimmäisen lapsensa 21-vuotiaana. Miehet analysoivat isyyttään ja kertovat millaista on ollut keskivertoa nuoremman isän elämä. Toimittajana Jani Nivala.

– Moni mies vietti ensimmäistä joulua ilman lapsia, niin kyllä se oli aika rankkaa luettavaa välillä, sanoo suositun Miestenhuone- ryhmän ylläpitäjä ja somevaikuttaja Tuomo Kasanen.

Ero lapsista, isyys, huoltajuus ja elatusapukysymykset ovat someryhmän arkea. Juhlapyhät ovat tiukkoja. Yleisin keskustelunaloittaja huoltajuuskysymyksissä on 25-40-vuotias mies.

Lahtelainen Tuomo Kasanen kertoo miesten hakevan ryhmästä mittakaavaa omalle tilanteelle.

“Mitä tässä voi tehdä” tai “miten muilla on tämä asia mennyt” ovat Kasasen mukaan yleisimmät aloitukset. Miestenhuoneessa on 43 000 jäsentä, ja päivittäin uusia keskustelunaloituksia on kymmeniä. Miksi miehet suuntaavat someryhmään virallisten apukanavien ohi?

– Ryhmään on helppo samaistua. Huolia on helpompi purkaa samasta maailmasta tuleville. Keskustelijat ovat tuttuja, eikä sinne tarvitse tulla tappelemaan tai vääntämään ns. ”vastapuolen” kanssa, listaa Tuomo Kasanen.

Perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä Jyväskylän yliopistosta sanoo syyksi myös miehille tarjotun avun pirstaleisuuden. Vakiintuneita avun tarjoajia on vähän. Monet hankkeet ja projektit loppuvat muutaman vuoden jälkeen. Apu ei löydä perille, sanoo Johanna Terävä.

– Joskus miehen voi olla vaikea asettua avuntarvitsijan rooliin, ja siksi keskusteluryhmät eivät aina ole miehille paras keino hakea apua, pohtii Terävä.

Perhe on miehen terveysasia

Isyydellä on mieheen isot myönteiset terveysvaikutukset. Vastuu seuraavasta sukupolvesta ja lapsen hoitaminen muuttavat identiteettiä. Lapsen puolesta iloitseminen ja rakkaus lapseen antaa elämään tärkeää sisältöä.

Dosentti Johanna Terävän mielestä perheen tuomista terveysvaikutuksista miehille puhutaan liian vähän.

– Vanhemmuus muuttaa miehenkin biologiaa. Aivot mukautuvat ja sopeutuvat, testosteronin määrä laskee, vastuunotto kasvaa. Mies ikään kuin laskeutuu ja mukautuu lapsen hoitamiseen. Perhekeskeinen ajattelu lisääntyy, Terävä luettelee.

Johanna Terävä on tehnyt isyystutkimusta pitkään, mutta löytää isyydestä jatkuvasti uusia näkökulmia. Kuva: Martti Minkkinen / Jyväskylän yliopisto

Miestenhuoneella perheen merkitys näkyy. Lasten olemassaolo on monille tärkein syy lähteä aamulla töihin. Ei ole enää niin arvostettavaa antaa kaikkea panosta töihin tai harrastuksiin, vaan omasta isyydestä halutaan pitää kiinni.

– Mies ei halua enää olla pelkkä elättäjä, vaan osa perhettä, sanoo Tuomo Kasanen.

Tämä kuvaa hänen mukaansa erityisesti nuorten miesten tuntemuksia.

– Ei ole arvostettavaa, että häipyy paikalta, kun lapset ovat kuvioissa. Isä-itsetunto on niin sanotusti noussut.

Erossa miehen identiteetti murentuu

Perheen hajoaminen, sen uhka ja erosta selviäminen ovat miehille hyvin kivuliaita vaiheita. Dosentti Johanna Terävä sanoo, että erossa miehuuden normit murtuvat ja kasvojen menetys voi pelottaa ja hävettää. Molemmat tunteet ovat hyvin voimakkaita.

– Kuka minusta tulee sen jälkeen, kun en ole enää ydinperheen isä, enkä kenenkään aviomies. On myös suuri pelko siitä, että menettää yhteyden omaan lapseen, kertoo Terävä.

Kipu näkyy Miestenhuoneella.

Tuomo Kasasen mukaan some toimii paineiden purkuventtiilinä. Jos ryyppääminen houkuttaa, muut miehet torppaavat aikeet.

– Miehelle surun tunteminen voi olla pelottava asia, sitä yritetään paeta monin keinoin. Miehet kysyvät usein toisiltaan: “mitä olet viime aikoina tehnyt”. Sen muuttaisin useammin kysymykseen “mitä sinulle kuuluu”, pohtii Kasanen.

Johanna Terävä puhuu isyyden ohenemisesta. Yhteishuoltajuus käytännössä tarkoittaa usein sitä, että isä näkee lapsiaan vain viikonloppuisin ja loma-aikoina.

– Suhtautuminen lapseen, entiseen puolisoon, työhön, entiseen kotiin ja uuteen kotiin on rakennettava uudestaan. Jos ero on hyvin riitainen, mies voi ottaa etäisyyttä myös lapsiin sen toivossa, että tilanne siten hieman rauhoittuisi.

Erosta voi syntyä parempaa isyyttä

Ero voi antaa isyydelle myös uuden mahdollisuuden. Suhde lapsiin voi syventyä ja tiivistyä, ja perheen merkitys nousee esimerkiksi työelämän saavutusten ohi, sanoo Johanna Terävä.

– Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että lapset oppivat isiltä erityisesti ongelmanratkaisukykyä, sillä isät eivät anna valmiita ratkaisuja niin helposti. He opettavat ja neuvovat kuinka toimia.

Terävä kertoo, että miehen läsnäolon on huomattu vähentävän lasten ahdistusta. Teini-iässä vahva isäsuhde esimerkiksi vähentää riskiä rikoskierteeseen.

Tuomo Kasanen toivoo, että miesten konepellin alle kurkistetaan useammin.

– Miehillä on halua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja läsnäoloon perheissä. Avoimeen suhtautumiseen vastuuttaisin myös miehiä itseään, hän sanoo.

Johanna Terävä puolestaan toivoo miehiltä rohkeutta toteuttaa omaa isyyttään.

– Kun mies tulee isäksi, paineita isän rooliin asettavat yhteiskunta, naiset ja miehet itse. Vastuu tuntuu hartioilla. Isyyden roolin voi opetella itse ja se kannattaa.