Kirjastoon pääsee tunnusluvulla myös illalla ja viikonloppuisin Liperin Ylämyllyllä – omatoimikirjastot ovat pienten kuntien huippupalvelua

Suomessa on kaikkiaan yli 150 omatoimikirjastoa. Pohjois-Karjalassa niitä on avattu viime aikoina useita.

Ylämyllyn kirjastossa voi asioida, vaikka henkilökunta ei ole paikalla. Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Kirjastot ovat kaikille avoimia paikkoja, ja yhä useammin niitä eivät kahlitse henkilökunnan työajat. Ylämyllyn kirjasto Liperissä on ollut vuoden alusta joka päivä avoinna kello 7–21 niille, jotka ovat tehneet omatoimisopimuksen.

Kirjastokortilla ja tunnusluvulla pääsee sisälle, ja automaatilla hoituvat lainaukset ja palautukset. Omatoimiasiointiin pitää tehdä sopimus henkilökunnan ollessa paikalla.

– Reilun kuukauden aikana on tehty 174 omatoimisopimusta pelkästään Ylämyllyllä. Ja samalla sopimuksellahan voi sitten käyttää kaikkia Vaarakirjastojen omatoimikirjastoja. Kyllä tämä on kirjaston käyttäjille todella haluttu palvelu, kertoo alueinformaatikko Kirsi Nieminen.

Vaarakirjastot on Pohjois-Karjalan kirjastojen yhteenliittymä. Sen kirjastoista 16 toimii omatoimikirjastona laajoin aukioloajoin. Suomessa omatoimikirjastoja on yli 150. Käytännöt vaihtelevat hieman kirjastojen kesken, mutta perusperiaatteet ovat samat.

– Periaatteessa ja käytännössä omatoimiaikana saa käyttää kaikkia niitä palveluja kuin henkilökunnan läsnäollessakin, eli voi lainata ja palauttaa, noutaa varauksia, lukea lehtiä, vaikka tehdä etätöitä, opiskella, pelata lautapelejä ja niin edelleen, Nieminen selittää.

Henkilökuntaa ei vähennetä

Omatoimikirjastojen tiloissa on etävalvonta ja ilkivalta on pysynyt aisoissa.

– Ihmiset ymmärtävät, että yhteiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja ja laitteita käytetään nätisti ja muita kunnioittaen, arvioi Nieminen.

Omatoimikirjasto on ollut erittäin suosittu palvelu Pohjois-Karjalassa Kuva: Tanja Perkkiö / Yle

Mikko Kurunsaari teki asiointisopimuksen viime vuoden puolella ja on käynyt Ylämyllyn kirjastossa omatoimiajalla vuoden alussa jo kaksi kertaa.

–Tämäkin kirjasto oli viikonloppuisin yleensä kiinni. Nyt ei tarvitse suunnitella, milloin käy, voi vapaammin tulla hakemaan esimerkiksi varauksia. Tämä on hyvä ja odotettu palvelu.

Omatoimikirjastojen tarkoitus ei ole vähentää henkilökuntaa, vakuuttaa alueinformaatikko. Päinvastoin, sen avulla on voitu säilyttää ja jopa laajentaa kirjastopalvelua varsinkin pienillä paikkakunnilla.

Entä voisivatko kirjastot olla tulevaisuudessa auki kellon ympäri?

–Kyllä se varmasti on ihan mahdollista tulevaisuudessa, uskoo Kirsi Nieminen.

Omatoimipalvelut laajenevat Pohjois-Karjalassa jo tämän kevään aikana, kun Liperissä kirkonkylän kirjastossa omatoimiasiointi tulee mahdolliseksi.

Suomen ensimmäinen omatoimikirjasto avattiin 10 vuotta sitten Hämeenlinnassa.

Korjattu 13.1. klo 15.20: Poistettu maininta Lehmon kirjastosta, sillä toisin kuin uutisessa kerrottiin, Lehmon omatoimikirjaston toteuttamisesta ei ole suunnitelmaa tai aikataulua.

Aiheesta voi keskustella. 14.1. kello 23.00 saakka.

Lue myös: