Ruotsissa ja Norjassa hoitajan tilille jää kuukaudessa 600–2 000 euroa enemmän, mutta pehmeä johtaminen voi olla jopa palkkaa tärkeämpi syy lähteä

Yhä useampi suomalainen ja Suomessa koulutuksensa saanut hoitaja lähtee töihin ulkomaille. Norjassa ja Ruotsissa työskentelevät ammattilaiset kertovat, että lännessä paremmin ovat palkkaus, työolot ja arvostus.

Leikkaussalihoitaja Sami Kinnunen arvostaa Pohjois-Norjassa paitsi palkkaa myös työoloja. Kuva: Sami Kinnusen oma albumi

Leikkaussalihoitaja Sami Kinnusen vuosipalkka on noussut 10 000 euroa seitsemässä vuodessa. Savolaislähtöinen hoitaja arvioi ansaitsevansa tällä hetkellä Norjassa noin 2 000 euroa enemmän kuukaudessa kuin vastaavasta työstä maksettaisiin Suomessa.

Palkka ei kuitenkaan ole ainoa syy, miksi Sami Kinnunen viihtyy niin hyvin työssään Tromssan yliopistollisessa sairaalassa Pohjois-Norjassa.

Hän pääsee vaikuttamaan työvuorojen laadintaan ja saa tarvittaessa vaihdettua helposti työvuoron kollegan kanssa.

– Meillä on täällä 12 viikon listat ja tiedän työvuorot jo puoleksi vuodeksi eteenpäin, kun taas Suomessa on kolmen viikon listat.

Myös työolot ovat paremmat. Vuoroissa on enemmän työntekijöitä kuin Suomessa, mikä parantaa työilmapiiriä ja rauhoittaa työtahtia. Lisäksi hänellä on paljon enemmän vapaa-aikaa kuin Suomessa olisi.

Vuorotyötä tekevällä Kinnusella on 11 viikkoa töitä, jota seuraa aina kymmenen päivän vapaaputki. Tämän lisäksi on viisi viikkoa vuosilomaa.

Lempeämpää johtamista ja parempi resurssointi

THL:n tilastojen mukaan ulkomaille ammatinharjoittamisoikeuden hakeneiden suomalaisten sairaanhoitajien määrä on yli tuplaantunut kymmenen vuoden aikana.

Kun vielä viime vuosikymmenen alussa työlupia ulkomaille oli noin 500 oli määrä vuosikymmenen lopussa jo 1 200:n tuntumassa. Kaikkiaan alle 65-vuotiaita suomalaisia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia työskentelee ulkomailla tuhansia.

Ammattijärjestö Tehyn mukaan eniten suomalaisia ovat houkutelleet Ruotsi ja Norja. Myös Iso-Britannia, Sveitsi, Saksa ja Yhdysvallat ovat suosittuja. Tutkimuspäällikkö Juha Kurtti kertoo, että työntekijöiden keskeisimpiä syitä siirtyä ulkomaille ovat palkkaus sekä työolot, mutta joukossa on myös yksilöllisiä syitä.

Markus Lyyra Pohjoiskalotin Rajaneuvonnasta kertoo, että monet heihin yhteyttä ottaneet Ruotsissa ja Norjassa työskentelevät hoitajat kertovat syyksi naapurimaassa työskentelyyn inhimillisemmät työolot.

– Moni mainitsee lempeämmän johtamisen, henkilökunnan paremman resurssoinnin sekä sen, että työntekijöitä ei polteta loppuun.

Sekä sairaanhoitajana että hoitajien esihenkilönä Ruotsissa työskennellyt Tiina Patokoski kertoo, että länsinaapurissa johtamistyyli on pehmeä. Tyyli on esillä jo koulutuksessakin.

– Kaikkien pitää saada tulla kuulluksi. Henkilökunta on voimavara, joka vaikuttaa siihen, miten hyvin työssä onnistutaan.

Kinnusen mukaan Norjassa lähimmät esimiehet pitävät enemmän henkilökunnan puolta, kun taas Suomessa lähimmät esimiehet pitivät koko sairaalan puolta. Kinnusen mukaan Norjassa ammattiliitto pystyy vaikuttamaan asioihin paremmin kuin Suomessa.

Ruotsissa johtajana työskentelevä Tiina Patokoski on saanut pehmeämpään johtamiseen ohjaavaa koulutusta Uumajan yliopistosta. Lisäksi kunta kouluttaa johtajia säännöllisesti. Kuva: Jenni Mehtonen / Yle

Yö- ja viikonloppuvuoroista voi kieltäytyä

Suomalaiset kiittelevät usein Norjassa ja Ruotsissa myös sitä, että omiin työvuoroihin on melko helppo vaikuttaa.

Nykyisin Ruotsissa Kalixin kunnassa sairaan- ja terveydenhoidon yksikössä yksikön johtajana työskentelevä Tiina Patokoski sanoo, että hänen yksikössään hoitajat voivat tehdä työvuorolistan pitkälti itse. Johtajan tehtävänä on vain hyväksyä lista ja varmistaa, että joka vuorossa on riittävästi porukkaa.

Norjassa myös työvuorojen mukauttaminen on mahdollista. Kinnusen mukaan hänenkin työpaikallaan on hoitajia, jotka eivät tee lainkaan viikonloppu- tai yövuoroja.

Norjassa on edelleen hoitajapulaa, mutta tuuraajia houkutellaan naapurimaista muun muuassa tuntuvilla korvauksilla. Kinnunen kertoo, että viime kesänä ylimääräisestä vuorosta maksettiin 80 euroa tunnilta, kun vuoroista puuttui porukkaa koronan vuoksi.

– Kyllähän se motivoi ihan eri tavalla tekemään ylitöitä ja tulemaan vapaapäivältä töihin, Kinnunen pohtii.

"Sairaanhoitaja tekee sairaanhoitajan töitä"

Patokosken johtamassa yksikössä työskentelee noin 30 hoitajaa, joista kuusi kulkee töissä Suomesta.

Patokosken mukaan Ruotsissa kuukausipalkka on keskimäärin 600–700 euroa parempi kuin Suomessa. Ruotsissa hoitajien palkkaus on yksilöllinen, kun taas Suomessa ovat käytössä pitkälti listapalkat.

Myös sairaanhoitajan arvostus on korkeammalla.

– Sairaanhoitaja tekee sairaanhoitajan töitä eli he eivät ole perushoidossa mukana. Se on aika merkittävä ero, Patokoski sanoo.

Norjassa elinkustannukset ovat korkeahkot, mutta Kinnusen mukaan palkasta jää silti enemmän käteen kuin Suomessa.

– Ruokahan täällä on vähän kalliimpaa, mutta joiltain osin eläminen on täällä jopa halvempaa kuin Suomessa, esimerkiksi salikortit tai leffaliput.

Kielitaidon rapautuminen vaikeuttaa ulkomaille lähtöä

Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan mukaan Suomesta töihin Ruotsiin pendelöi säännöllisesti satoja terveydenhuollon tekijöitä ja Norja rajan yli kymmeniä. Viime aikoina naapurimaihin töihin hakeutumista on kuitenkin hidastanut vaadittavan kielitaidon puute.

– Kun ruotsin kieli poistettiin ylioppilaskirjoitusten pakollisista aineista, se on heijastunut selkeästi työntekijöiden kielitaitoon, Markus Lyyra sanoo.

Pohjois-Norjan sairaalassa pärjää myös ruotsilla ja tanskalla, mutta englanti ei ole työkieli. Kuva: Sami Kinnusen oma albumi

Sami Kinnuselle kynnystä muuttaa Tromssaan madalsi Ruotsista Uppsalan yliopistollisesta sairaalasta hankittu kahden vuoden työkokemus. Tuolloin Kinnunen huomasi jo työhaastattelussaan pärjäävänsä kouluruotsilla.

– Huomasin, että tässä on jo kaksi ja puoli tuntia juteltu, että eihän tässä mitään hätää ole. Töissä ollessa meni jonkun aikaa, että kahvipöytäkeskusteluissa alkoi pysyä mukana, mutta töissä ja virastoissa asioita hoitaessa ei ollut mitään ongelmaa.

Norjassa työkieli on vaihtunut norjaksi.

– Välillä saattaa tulla muutamia ruotsin sanoja joukkoon, mutta se ei haittaa.

Suomen tilanteen kohentaminen pitkän tien takana

Muiden Pohjoismaiden korkeampi palkkataso ja paremmat työolot Suomen verrattuna johtuu Juha Kurtin mukaan osin alan arvostuksesta – tai pikemminkin sen puutteesta Suomessa.

– Gallupeissa kansalaiset ja päättäjät arvostavat alan ammattilaisia, mutta kun vaativasta työstä tarvittaisiin arvostuksen päälle asiaan kuuluva palkka, niin se on jo vaikeampi kysymys.

Tehyn tavoitteena on, että sote-työntekijöiden palkkausta ja työoloja parannettaisiin Suomessa pikaisesti. Niiden parantaminen on kuitenkin pitkä polku.

– Oletettavaa on, että napinpainalluksella ei päästä näihin kaikkiin tavoitteisiin, vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä. Tehy on maininnut palkkaohjelmasta, jolla sote-työntekijöiden palkkoja parannettaisiin pidemmällä aikavälillä pohjoismaiseen palkkatasoon.

Sami Kinnunen iloitsee siitä, että hänellä on paitsi vapaa-aikaa myös vapaa-ajanviettomahdollisuuksia Pohjois-Norjassa. Hän voi lähteä vapaalaskureissulle omalta terassilta. Kuva: Sami Kinnusen oma albumi

Kinnunen ei ole miettinyt Suomeen töihin palaamista, mutta kertoo korona-aikana pohtineensa mahdollisuutta asua Suomessa tehden työkeikkoja Ruotsiin tai Norjaan.

– Miinuspuoli siinä on, että sitten jäisivät kaikki harrastukset, kun täällä esimerkiksi pelaan harrastejääkiekkoa ja toimin joukkueen maalivahtina. Jos olisin vain keikkatöissä, niin en pääsisi vuorille ulkoilemaan samalla tavalla kuin nyt, hän miettii.

Lue myös:

Voit keskustella tästä aiheesta Yle Tunnuksella Ylen vaaliteltoilla tiistaina 11.1. klo 21 tai tämän artikkelin lopussa 12.1. kello 23 saakka.