Sairaalakouluissa nuorten pahoinvointi näkyy joka päivä – Ylen vaalitelttojen keskusteluissa nousi esiin muun muassa nuorten walk in -terapia

Monella opiskelijalla on esimerkiksi ADHD tai mielenterveysongelmia. Sairaalaopetuksen yksiköillä on paljon osaamista, joka halutaan nyt jalkauttaa muidenkin koulujen käyttöön.

Ahvenistonharjun koulun erityisopettaja Terhi Pihlajamäki (vas.) ja rehtori Kati Hirvonen ovat iloisia siitä, että koulu on pystynyt palkkaamaan kolmannen erityisopettajan. Se mahdollistaa neuvoa antavan tuen Kanta-Hämeen muille kouluille. Kuva: Tiina Kokko / Yle

Tänään torstaina kello 12 Ylen vaaliteltoilla keskustellaan nuorten pahoinvoinnista.

Koulunkäynti on tärkeää myös niille lapsille ja nuorille, jotka ovat hoidossa tai tutkimuksissa lasten- ja nuorisopsykiatrisella osastolla. Koulu edustaa heille tavallisuutta.

Elokuussa käynnistyi kehitystyö, jonka tarkoituksena on tarjota kouluille lisää tietoa ja tukea oireilevien lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn. Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut sairaalakouluhanketta lähes 3,5 miljoonalla eurolla

Hämeenlinnan Ahvenistonharjun koulun koulussa oppilaat opiskelevat arkipäivisin keskussairaalan tontilla sijaitsevassa koulussa. Vaihtuvuus oppilaissa on melko suurta, sanoo koulun rehtori Kati Hirvonen. Sairaalaopetuksen kesto riippuu oppilaan hoitojaksosta.

Koulun oppilailla on monenlaisia haasteita. Niiden lisääntyminen näkyy myös sairaalakouluissa.

– Osalla on diagnooseja: nepsy (neuropsykiatriset vaikeudet) tai ADHD. On haasteita empatiataidon kanssa. Osa käyttäytyy ryhmässä ja aikuisia kohtaan väkivaltaisesti. On masentuneisuutta ja itsetuhoisuutta, Hirvonen luettelee.

Ahvenistonharjun koululla on paljon osaamista, jota se voi nyt myös tarjota muille kunnille.

Rinnalla kulkemiseen erityisrahoitusta

Suurin osa sairaalaopetuksen oppilasta tulee opetukseen psykiatrisen hoidon tai tutkimusten kautta. Oppilasmäärä on nousussa, ja tarve sairaalaopetukselle on kasvanut.

Ahvenistonharjun koululla on vain muutamia avopaikkoja, vaikka avohoidosta tulevien lasten ja nuorten osuus on yleisesti lisääntynyt sairaalaopetuksessa valtakunnallisella tasolla. Kaksi kolmasosaa oppilaista on avo-opetuksessa.

Sairaalaopetuksen yksiköiden osaamista on jalkautettu entistä enemmän kentälle syksyllä alkaneen hankkeen myötä. Konsultatiivisen eli neuvoa antavan tuen tarve näkyy kentällä, hankepäällikkö Niina Ekqvist sanoo.

– Tuen tarvitsijoita on paljon omissa lähikouluissa. Toisaalta lähikouluperiaatteen toteutumisen kautta on tärkeää, että saadaan osaamista kentälle ja omiin kouluihin. Ja oppilaille mahdollisuus käydä sitä lähellä olevaa omaa koulua.

Ekqvist korostaa, että osaamisen taso on kentällä hyvä.

– Ajattelen kuitenkin, että konsultatiivisen työn tärkeä tehtävä on rinnalla kulkeminen ja osaamisen esille nostaminen. Tietysti myös sen kokemuksen vieminen kentälle, mitä sairaalaopetuksen toteuttamisesta on syntynyt vuosien varrella meille sairaalakoulussa työskenteleville.

Työntekijöitä on palkattu jo lisää

Yksi hankkeen ensimmäisistä tehtävistä oli palkata lisää työntekijöitä sairaalakouluihin, jotta kouluille voidaan antaa neuvoa ja tukea. Niina Ekqvist kiittelee, että tämä on myös onnistunut.

– Ihan muutamilla alueilla oli alussa rekrytointiongelmia. Nyt työntekijät on saatu rekrytoitua kaikissa sairaalaopetusyksiköissä, jotka ovat saaneet rahoitusta.

Ahvenistonharjun koulun rekrytoinnissa oli viivästyksiä, joten erityisopettaja Terhi Pihlajamäki (vas.) aloitti työnsä vasta marraskuussa. Muualla päästiin liikkeelle aiemmin. Pihlajamäki ja rehtori Kati Hirvonen odottavat jo koulujen yhteydenottoja.

Työntekijöitä on palkattu kaikkiaan 42. Näiden ammattilaisten avulla töitä voidaan jakaa sairaalaopetuksessa niin, että konsultatiivinen työ ei vie resursseja sairaalakoulujen muilta tehtäviltä. Kentälle saadaan myös heitä, joilla on vankka osaaminen sairaalaopetuksesta.

Yksi uusista työntekijöistä on konsultoiva erityisopettaja Terhi Pihlajamäki, joka aloitti marraskuussa Ahvenistonharjun sairaalakoulussa. Hän näkee neuvoa antavan työn erittäin tärkeänä.

– Me tuomme tärkeää apua siihen hetkeen, kun koulun keinot on käytetty ja erityissairaanhoidon piiriin on pitkät jonot. Siinä on välitila, jolloin tarvitaan jotain lisätukea, mutta sitä ei välttämättä ole saatavilla.

Chatissä etsitään keinoja nuorten auttamiseen

Tänään torstaina kello 12 Ylen vaaliteltoilla keskustellaan nuorten pahoinvoinnista. Moni nuori voi huonosti, mitä tälle voidaan tehdä?

Miten nuoret avuntarvitsijat yleensäkin tulisi kohdata, siitä kertovat seuraavassa nuoret itse.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sekasin-chattiin tuli taas viime vuonna 170 000 yhteydenottoa ja Sekasin Gaming-serverillä Discordissa ylittyi 20 000 jäsenen raja. Haastattelussa on kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana. Forssalainen Jennariina Koski, 17, ja oululainen Frans Härkönen, 20, kertovat tarinansa lisäksi sen, miten nuoret avuntarvitsijat tulisi kohdata. Toimittajana Jani Aarnio.