Kouluissa ihmetellään oppilaiden kotitestaamista, mutta lapset on unohdettu keskustelusta – lapsiasiavaltuutettu: lapsia ei saa pakottaa

Etäopetus- ja kotitestauskeskustelussa on täysin unohtunut lasten näkökulma, kokee lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Myös kouluissa ollaan epätietoisia testikäytännöistä.

Lapsiasiavaltuutetun mukaan lapsiin kohdistuvien koronarajoitustoimien täytyy olla oikeasuhtaisia ja tarkkarajaisia, eikä valtakunnan tason linjauksia. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Haukiputaan yhtenäiskoulussa käy kuhina. Koulu alkoi maanantaina 10. tammikuuta ja lähes tuhat opiskelijaa ja toistasataa opetushenkilöä ovat palanneet lähiopetukseen.

Maskisuositus on voimassa ja niitä tilataan kouluun joka toinen viikko, jokaisella kerralla 20 000 kappaletta.

Jatkossa tilaukseen on todennäköisesti lisättävä myös koronan pikatestit. Niitä kertyisi tuhannen oppilaan koulussa kuukausittain 8 000.

Haukiputaan yhtenäiskoulun rehtori Ari Isomaa kertoo, että vuosi aloitetaan kuitenkin ilman testejä, jo pelkästään sen takia, ettei testejä ole.

– Meillä ei ole minkäänlaisia määriä testejä varastoissa. Valtakunnan tasolla ei ole mietitty, miten kotitestejä jaettaisiin. Ensinnäkin, mistä testejä saadaan, pohtii Isomaa.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toivoo, että lasten oikeuksien näkökulmasta punnittaisiin kokonaisuus eli muun muassa lasten oikeus koulutukseen, osallisuuteen, virkistymiseen ja terveyteen.

Näitä asioita punnitessa hän näkee koululaisten kotitestauksen mahdollisena alueilla, joissa on hyvin paljon tartuntoja, mutta testaamisen tulee tapahtua aina lasten ehdoilla, ei pakolla.

– Tässä keskustelussa on kokonaan unohdettu lasten näkökulma. Testien tulee olla vapaaehtoisia ja niitä tehdessä on myös otettava huomioon lapsen näkemykset ja kunnioitettava niitä. Lapsia ei saisi pakottaa lääketieteellisiin toimenpiteisiin vastoin heidän tahtoaan, sanoo Pekkarinen.

Keskustelusta unohtuu aikuisten vastuu ja testivaihtoehdot

Julkinen keskustelu etäkoulusta ja kotitestaamisesta on ollut lapsiasiavaltuutetun silmissä aikuisten puhetta lasten asioiden yli.

– On ollut tämän viikon aikana hyvin hämmentävää seurata, miten vähän on keskusteltu niistä toimenpiteistä, mitä aikuiset voisivat tehdä tartuntojen vähentämiseksi, sanoo Elina Pekkarinen.

Elina Pekkarinen toivoo, että päätöksenteossa kuultaisiin lapsia ja nuoria esimerkiksi järjestöjen tai nuorisovaltuustojen kautta. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Keskustelusta on unohtunut myös se, mitä keinoja testaamiseen on olemassa. Pekkarinen kuitenkin uskoo, että kun kotitestaamista selvitetään, siihen löytyy lopulta viisas ratkaisu.

– Muista maista on paljon kokemusta lasten testaamisesta, sitä voidaan tehdä myös lapsiystävällisesti. Meillähän on myös testejä, joissa näytettä ei oteta nenästä, on sylkitestejä ja niin edelleen. Aina sopii miettiä, että missä tilanteissa testaaminen olisi tarkoituksenmukaista.

Myös Haukiputaan yhtenäiskoulun rehtori Ari Isomaa on pohtinut tarkoituksenmukaisuutta.

– Näkisin tärkeämpänä sen, että lievissä oireissa tehtäisiin kotitestejä heti. Terveiden lasten ja nuorten testaaminen tuntuu hurjalta, sanoo Isomaa.

"Ei voida tehdä valtakunnan tason linjausta"

Isomaa on kiitollinen siitä, että arki jatkuu toistaiseksi lähiopetuksessa, vaikka Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) esitti koulujen siirtymistä etäopetukseen vielä 5. tammikuuta.

– Lähiopetus oli oikea ratkaisu. Aikataulullisesti olisi ollut liian tiukkaa siirtyä etäopetukseen, Isomaa toteaa.

Tavoitteena on jatkaa opetusta terveysturvallisesti. Totutuista hygienia- ja maskikäytännöistä huolimatta korona oli vieraana Haukiputaan yhtenäiskoululla jo ennen vuoden vaihdetta.

Tällöin koulun käytäntönä oli tiedottaa altistumisista, ei esimerkiksi asettaa koko luokkaa karanteeniin. Nyt tähänkin saattaa tulla muutos. Hallitus kertoi 7. tammikuuta, että koulujen karanteenikäytäntöjä kovennettaisiin jatkossa. Tämä tarkoittaisi sitä, että yksittäinenkin koronatapaus veisi koko luokan karanteeniin, ja sitä kautta etäopetukseen.

Ari Isomaa on nähnyt etäopetuksen negatiiviset vaikutukset työssään. Kuva: Päivi Seeskorpi / Yle

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ei ota kantaa siihen, onko viisasta laittaa koko luokka karanteeniin yhden oppilaan tartunnan takia, mutta tässäkin hän korostaa sitä, että kaikissa lapsiin kohdistuvissa toimissa on käytettävä alue- ja tilannekohtaista harkintaa.

– Jos lapsen perus- ja ihmisoikeuksia rajoittavia käytäntöjä tehdään, niiden täytyy olla välttämättömiä. Niiden täytyy olla oikeasuhtaisia ja niiden täytyy olla tarkkarajaisia. Eli ei voida tehdä valtakunnan tasoista linjausta, että kun tapahtuu näin, niin aina toimitaan näin, sanoo Pekkarinen.

Pandemian aikana Haukiputaan koulullakin on joskus laitettu kokonaisia luokkia karanteeniin. Rehtori Isomaa suosii kuitenkin lähiopetusta.

– Lähiopetus on aina parempaa kuin etäopetus ja etäopetus on ollut monelle vaikeaa. Koulu on voitu nähdä vapaaehtoisena ja pitkät koulussakäymättömyysjaksot ovat lisääntyneet, rehtori kertoo.

Elina Pekkarinen ei vastusta etäopetukseen siirtymistä, jos koronatilanne on jollain tietyllä alueella vaikea ja paikalliset viranomaiset asian niin tulkitsevat.

Lapsiasiavaltuutettu on pandemian aikana antanut lausuntoja kaikkiin lapsia sivuaviin lainsäädännöllisiin muutoksiin ja ollut myös mukana useissa keskusteluissa eri ministeriöiden kanssa. Joulun jälkeen ryöpsähtänyttä etäopetuskeskustelun kiivautta hän pitää harmillisena.

– Pidän valitettavana sitä, että ei ole kyetty viestimään johdonmukaisesti perheille, vaan on aiheutettu hämmennystä ja on aiheutettu erityisen paljon hämmennystä lapsille ja nuorille. On todella ikävää, jos he kokevat, että he eivät voi turvallisin mielin palata kouluun.

Mitä mieltä olet lasten testaamisesta? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 12. tammikuuta kello 23:een asti.