Hyppää sisältöön

Uudet koronalääkkeet Suomeen ehkä jo helmi-maaliskuussa – rokotuksia lääkkeet eivät kuitenkaan korvaa

Euroopan lääkevirastossa on parhaillaan myyntilupakäsittelyssä kaksi suun kautta otettavaa koronalääkettä, joiden tarkoitus on estää viruksen leviämistä elimistössä. Toistaiseksi koronalääkkeitä ei ole Suomessa saatavilla.

Koronalääke Paxlovidia valmistetaan Saksan Freiburgissa. Kuva: AFP

Maailmalla on kehitteillä satoja koronaviruslääkkeitä, joiden tarkoitus on estää koronataudin kehittymistä vakavaksi. Toistaiseksi koronalääkkeitä on käytössä kuitenkin vain vähän.

Euroopassa on hyväksytty hätäkäyttöön kaksi koronalääkettä, Pfizerin Paxlovid ja MSD:n Lagevrio (molnupiraviiri vaikuttavana aineena), mutta Suomessa lääkkeitä ei ole saatavilla.

Fimean kliinis-farmakologisen yksikön päällikkö ja lääketieteen tohtori Jukka Sallinen arvioi, että Euroopan lääkeviraston EMAn ratkaisu myyntiluvasta ratkeaa lähikuukausina. Lääkettä tullaan mahdollisesti saamaan Suomeen jo helmi-maaliskuun aikana riippuen myyntiluvan ajankohdasta ja hankintasopimusneuvottelujen tuloksista.

Uudet lääkkeet eivät kuitenkaan tule poistamaan vaikeaa koronatautia tai siihen sairastumisriskiä kokonaan. Mutkia matkaan tuovat lääkkeiden heikko saatavuus, niiden kallis hinta ja käytännön haasteet, kuten eniten lääkkeestä hyötyvien potilaiden seulonta.

– Saatavuus tulee olemaan alkuvaiheessa rajallinen. Vielä niitä ei ole tulossa apteekkeihin saataville edes reseptillä. Mahdolliset hankinnat tehdään kansallisena tai EU:n laajuisena yhteishankintana, arvioi Sallinen.

Antibioottikuurin tapaan annettavat uudet koronalääkkeet otetaan taudin alkuvaiheessa, viimeistään viisi päivää oireiden alkamisesta. Myöhemmin otettuna lääkkeen teho saattaa laskea. Molemmat lääkevalmisteet ovat viiden päivän kuureja ja niiden vaikutustapa on samankaltainen: kumpikin estää viruksen lisääntymistä elimistössä.

– Mitä aikaisemmin lääke pystytään aloittamaan, sitä paremmin taudin paheneminen pystytään estämään, Sallinen sanoo.

Vaikeampi kysymys on se, kenelle lääkettä tulisi jatkossa antaa. Tämä edellyttää vielä lisätietoja ja kansallista terveydenhuollon viranomaisten ja sairaanhoitopiirien asiantuntijoiden pohdintaa.

Tutkimuksissa on osoitettu, että lääkkeet estävät koronataudin pahenemista ja myös sairaalahoitoon joutumisen riskiä. Aiemmat tutkimukset on tehty pääasiassa rokottamattomilla henkilöillä, joilla on ollut monia erilaisia riskitekijöitä, kuten ylipainoa, kroonisia keuhkosairauksia, sydämen vajaatoimintaa tai vaikeahoitoista astmaa.

Sallisen mukaan kaikille potilasryhmille lääkettä ei tule todennäköisesti riittämään.

– Immuunipuutteiset henkilöt eli ne, joille rokote ei anna merkittävää tai riittävää immuunivastetta, saattaisivat olla yksi järkevä rajallinen ryhmä, ehdottaa Sallinen.

Lääkkeet eivät korvaa rokotteita

Arvioiden mukaan esimerkiksi Lagevrio-kuurin hinta on Yhdysvalloissa noin 700 euroa. Suomessa lääkekuurin hinnaksi tulisi ehkä satoja euroja, arvioi Sallinen. Tartuntatautilain mukaisesti Suomessa potilaat eivät kuitenkaan joutuisi maksamaan lääkettä itse, vaan ne maksettaisiin verovaroista.

Potilaiden tai potilasryhmien seulomisesta ei vielä ole tehty päätöksiä. Parhaimmassakin tapauksessa koronalääkkeet ovat Sallisen mukaan täydentämässä rokotteiden suojaa, vaikka lääkkeiden saatavuus jatkossa paranisikin.

– Lääkkeet vain täydentävät rokotteista saatavaa hyötyä ja rokote on ensisijainen. Kaikkien kohdalla rokotteilla ei saada riittävää vastetta, jos tauti on päässyt puhkeamaan rokotteen läpi. Siinä tapauksessa lääkettä voisi käyttää lähinnä suuren riskin potilailla.

Toistaiseksi koronalääkkeille on haettu myyntilupaa vain taudin hoitoon ja vakavan taudin estämiseen oireiden ilmetessä. Molemmat lääkkeet soveltuisivat kuitenkin Sallisen mukaan myös periaatteessa taudin estämiseen. Estolääkekäyttöön Pfizerin Paxlovid ja MSD:n Lagevriolle ei ole vielä haettu myyntilupaa, mutta tutkimukset molemmilla lääkevalmisteilla ovat käynnissä.

– Periaatteessa niitä voitaisiin käyttää ennaltaehkäisevästikin, mutta ehkä käytännössä niitä tullaan käyttämään jo saadun taudin pahenemisen estoon.

Maailmalla koronaviruslääkkeitä on kehitteillä satoja. Suomessa lääkeaineita tutkitaan ja etsitään myös useassa eri tutkimushankkeessa. Toistaiseksi lääkkeitä on käytössä vasta vähän, ja esimerkiksi tartuntoja estävää lääkettä ei vielä ole käytössä.

Lue lisää: