Suomalaisissa suuryrityksissä iso käänne: Usko kasvuun ja Suomeen vahvoilla, mutta hallitus saa armottoman tuomion

Suuryritysten johtajat kiittelevät Suomen toimivaa liikenne- ja energiaverkkoa ja aikovat lisätä tuotantoa tänne enemmän kuin vuosiin. Sen sijaan hallituksen talouspolitiikkaa kuvataan enemmän uhaksi kuin mahdollisuudeksi.

Suuryritysten johtajat tähtäävät yhä enemmän yrityksen kasvattamiseen kuin kulujen viilaamiseen, selviää OP:n kyselystä. Kuva: Antti Eintola / Yle, Mauri Ratilainen / EPA, Kimmo Brandt / AOP

Suomalaisten suuryritysten kasvuhalukkuus on noussut ennätyssuureksi keskellä koronakriisiä.

OP:n teettämän kyselyn mukaan kasvua tavoittelee nyt yli kolmasosa yrityksistä, kun taas toiminnan tehostamista ja kulujensa leikkaamista pitää ensisijaisena tavoitteenaan enää 30 prosenttia.

Kasvua tavoittelevien yritysten osuus on kaksinkertaistunut vuodessa. Ennen pandemiaa kasvua tavoitteli enimmilläänkin alle kolmannes.

OP on teettänyt vuosittain kyselyn suuryritysten johdolle kymmenen vuoden ajan.

OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi arvelee, että talouspolitiikan arvostelun ytimessä on näkemys siitä, että julkinen velka on kulunut arkimenoihin eikä pidempiaikaiseen tulevaisuuden rakentamiseen. Kuva: Nina Kaverinen

– Laajentumishaluisten yritysten määrä on tuplaantunut vuodessa ja on historiallisen korkealla tasolla. Tämä on tutkimuksen suurin anti ja positiivinen asia, sanoo OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi.

Muutos kasvuhaluissa on suuri, sillä esimerkiksi vuodelle 2015 vain yksitoista prosenttia suuryrityksistä piti kasvua ensisijaisena tavoitteenaan.

– Kasvua tavoittelevien yhtiöiden osuus on silmiinpistävän suuri. Tehostajat ja säästäjät jäävät tällä kertaa katsomoon ihmettelemään naapureiden vauhtia, kirjoittaa tutkimustuloksesta työelämäprofessori Pekka Mattila.

OP:n suuryritystutkimukset on tehty Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa Mattilan johdolla.

Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum näkee kasvuhalukkuuden virkoamisessa kauaskantoisia vaikutuksia.

Hänen mukaansa juuri vähäinen investoiminen tuotantoon on ollut yksi syy siihen, että viime vuosikymmenellä talouskasvu Suomessa on jäänyt vaisuksi.

Viime vuosikymmenen nihkeän talouskasvun taustalla olivat vähäiset investoinnit. Nyt Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum uskoo, että tilanne on muuttumassa parempaan suuntaan. Kuva: Matti Myller / Yle

– On erittäin hyvä, jos nyt investoinneissa nähdään piristymistä. Se että investoidaan uuteen tuotantoon tarkoittaa kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa.

OP:n Keitaanniemi tulkitsee keskeltä pandemiakriisiä nousevan toiveikkuuden perustuvan myös koronarokotteen nopeaan jakamiseen.

– Näkymä tulevaan on nyt vakaampi, se luo uskoa tulevaan. Kun koronahaasteista on selvitty varsin hyvin ja lopulta pienillä vahingoilla, se on luonut uskoa omaan tekemiseen, kasvuun ja riskinottoon.

Obstbaum tulkitsee tilannetta samalla tavalla.

– Se, että tässäkin tilanteessa varsinkin teollisuudessa on pystytty toiminaan melko normaalisti luo näkymää siihen että tilanne pysyy vakaana myös jatkossa, Obstbaum sanoo.

OP:n kyselyyn saatiin vastaus 119 Suomen suurimmasta yrityksestä. Vastaajana on ollut johtoryhmän jäsen ja usein toimitusjohtaja tai varatoimitusjohtaja.

Kestävä kehitys tuli vauhdilla johtoryhmien kabinetteihin

Kasvuhakuisuuden lisäksi toinen suuri muutos kyselyssä liittyy suhtautumiseen kestävään kehitykseen.

Ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan eli ESG-kysymyksiin liittyvät näkökohdat ovat tulleet nopeasti mukaan suuryritysten johdon ajatteluun.

– Parin, kolmen vuoden aikana tässä asiassa kenttä on muuttunut valtavasti, Keitaanniemi sanoo.

Kymmenen vuotta sitten ESG-kysymyksiin suhtauduttiin pinnallisesti, mutta nyt ne ovat Keitaanniemen mukaan "jokaisen suuryrityksen arkea", joiden huomioimista vaativat niin sijoittajat kuin rahoittajatkin.

Vastaajista yhtä suuri osa, noin 40 prosenttia, arvioi yhtiönsä hyötyvän ja kärsivän ilmastonmuutoksesta.

Suuri enemmistö näkee kuitenkin vastuullisuuden kannattavana investointina. Se saattaa tarkoittaa käytännössä esimerkiksi henkilöstön kouluttamista tai alihankkijaverkoston uusimista.

– Voi olla, että hinta nousee, mutta silloin nähdään että se on järkevä investointi pitkässä juoksussa, Keitaanniemi tulkitsee.

Vastuullisuus on kasvanut jo niin ratkaisevaksi yhtiön tulevaisuutta rakentavaksi tekijäksi, että melkein 80 prosenttia on valmis panostamaan siihen, vaikka se heikentäisi tällä hetkellä yrityksen kannattavuutta.

Vastuullisuus alkaa näkyä myös ylimmän johdon palkitsemisessa. Näin sanoi 43 prosenttia vastaajista, kun vuosi sitten osuus oli noin 30 prosenttia.

Suomi kovassa nousussa johtajien silmissä

Suomen asema yritysjohdon silmissä on ottanut harppauksen parempaan suuntaan. Tosin tästä huolimatta Sanna Marinin (sd.) hallitus saa johtajilta armottoman tuomion.

Vastaajien selvä enemmistö, lähes 60 prosenttia on sitä mieltä, että hallituksen talouspolitiikka on yritykselle enemmän uhka kuin mahdollisuus. Hallituksen talouspolitiikkaa pitää mahdollisuutena vain viidesosa.

Surkeasta arvosanasta huolimatta se on selvästi parempi kuin vuosi sitten. Silloin talouspolitiikkaa piti uhkana peräti 70 ja mahdollisuutena vain 13 prosenttia vastaajista.

Talouspolitiikan ankarasta arvostelusta huolimatta entistä suurempi osa yrityksistä aikoo lisätä tuotantoaan Suomessa.

Vuosi sitten tuotannon lisäämiseen uskoi vajaa kolmasosa vastaajista, mutta nyt tuotannon lisäämiseen uskoi lähes 40 prosenttia. Sekä Kiinassa että Yhdysvalloissa tuotanto kasvaa noin 20 prosentin mukaan. Euroalueella tuotantoaan aikoo lisätä yhtä suuri osa vastaajista kuin vuosi sitten eli runsas kolmasosa.

Koronakriisin alkuvaiheissa käytiin vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö Suomen ja muidenkin teollisuusmaiden lyhentää tuotantoketjujaan ja vähentää riippuvuuttaan Kiinasta.

OP:n kyselyn perusteella näyttää siltä, että suurta globalisaation takapakkia ei ole heti tulossa. Mutta Suomen Pankin Obstbaum arvelee, että vielä ei ole nähty kaikkia pandemian vaikutuksia tuotantoketjuihin.

– Varmaankin jonkinlaista uudelleensijoittumista tulee tapahtumaan, mutta se on hidasta. Tuotantoketjuja ei hetkessä muuteta, Obstbaum arvioi.

Hyvää: infra – huonoa: velkaantuminen

Suomessa yritysjohtajat arvostavat ennen kaikkea infrastruktuurin, logistiikan ja energiatuotannon toimivuutta. Myös verotuksen ennakoitavuus saa kiitosta.

Sen sijaan julkisen talouden velkaantuminen nähdään suurena ongelmana investointihaluille.

Vaikka velalla on pidetty yllä kotimaista kysyntää, se ei ole yritysjohtajien mielestä rakentanut tulevaisuutta.

– Velkaantuminen ei ole kohdistunut investointeihin vaan arkimenoihin. Isossa kuvassa koetaan, että raju velkaantuminen ja talouden elvyttäminen on ollut väliaikainen etu. Velalla olisi pitänyt pystyä hakemaan pidempää perspektiiviä, Keitaanniemi tulkitsee vastauksia.

Keitaanniemen mukaan jälkeenpäin tehdyn seurannan mukaan kyselyssä annetut vastaukset näkyvät yritysten päätöksissä myös käytännössä.