Kunniaan liittyvän väkivallan hoidossa apua saavat myös tekijät – keskustelemalla yritetään katkaista ylisukupolvinen kierre

Kunniaväkivalta on Suomessa usein perheenjäsenen itsemääräämisoikeuden rikkomista. Puolison tai lapsen kulkemista rajoitetaan ja kontrolloidaan. 

Kunniaksi-hankkeen projektityöntekijä Doaa Al-Shmes Setlementti Tampere ry:stä nojaa kaiteeseen Tammerkosken rannalla.
Kunniaksi-hankkeen projektityöntekijä Doaa Al-Shmes yrittää auttaa asiakkaita sekä pitämään omista arvoista kiinni että kunnioittamaan suomalaista kulttuuria ja lainsäädäntöä. Video: Jarkko Vuolle ja Mari Vesanummi / Yle

Vaimo lähtee kauppaan ja laittaa siitä miehelleen viestin. Kauppareissulla hän tapaa ystävän, jonka kanssa hän haluaisi mennä kahville. Puoliso vaatii vaimoa ilmoittamaan kaikki menonsa hänelle. Niinpä hän soittaa miehelleen kysyäkseen luvan. Vaimoa ahdistaa.

Kunniaan liittyvän väkivallan hoito Suomessa on keskittynyt toistaiseksi uhreihin, mutta nyt apua saavat myös tekijät. Ylisukupolvinen tapa kunniaväkivallasta jatkuu, jos tekijöitä ei tavoiteta.

Viime vuoden maaliskuussa alkanut Setlementti Tampere ry:n vetämä Kunniaksi-hanke (siirryt toiseen palveluun) pyrkii nyt ennaltaehkäisemään naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä tunnistamaan kunniaväkivaltaan liittyviä tekijöitä.

Hanke tarjoaa keskusteluapua kunniaväkivaltaa jo tehneille. Tukea tarjotaan myös sellaisille maahanmuuttaja- ja romanitaustaisille henkilöille, joilla on kohonnut riski käyttää kunniaan liittyvää kontrollia tai väkivaltaa. Kunniaksi -hanketta rahoittaa oikeusministeriö.

Projektikoordinaattori Merja Kankare ja projektityöntekijä Doaa Al-Shmes työskentelevät DIDAR:ssa, joka on osa Setlementti Tampere ry:n Väkivalta- ja kriisityön yksikköä. DIDAR työskentelee niiden Suomessa asuvien maahanmuuttajayhteisöjen ja henkilöiden kanssa, jotka voivat kohdata kunniaan liittyviä haitallisia perinteitä. Uuden hankkeen tarkoituksena on syventää työtä aiheen parissa. Kuva: Jarkko Vuolle / Yle

Matalan kynnyksen palveluun voi hakeutua itse, mutta toistaiseksi asiakkaat ohjataan avun piiriin esimerkiksi lastensuojelusta tai ensi- ja turvakodista. Projektikoordinaattori Merja Kankare kuvailee työn olevan kompromissien metsästämistä.

– Yleensä siellä taustalla on hyvä ajatus. Voi olla ajatus siitä, että suojellaan joltakin pahalta. Eikä ajatella, että toiminnassa olisi jotain poikkeavaa. Etteivät kaikki toimi tai ajattele samalla tavalla kuin sinä.

Perheellä voi olla sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan vielä kesken. Kunniaksi-hankkeen projektityöntekijä Doaa Al-Shmes yrittää auttaa asiakkaita sekä pitämään omista arvoista kiinni että kunnioittamaan suomalaista kulttuuria ja lainsäädäntöä.

– Kyllähän se on todella pelottava hetki kasvattajalle, äidille tai isälle, kun tulee niin erilaiseen kulttuuriin. Kaikki, mitä olet opettanut, onkin lähes eri tavalla. Sama voi olla myös puolisoiden välillä.

Uhkailua ja kontrollointia

Kunniaan liittyvään väkivaltaan liittyy vahvasti kontrolli ja painostus. Puoliso voi esimerkiksi vaatia vaimoaan ilmoittamaan koko ajan missä hän on. Vanhempi voi rajoittaa nuoren elämänpiiriä.

– Hän on omassa mielessään ajatellut, että se on huolehtimista ja välittämistä. Ja kun sitä kontrollin tunnetta on puhuttu auki hänelle, niin sitten saattaakin havahtua sen haitallisuuteen, Kankare kuvailee.

Doaa Al-Shmes on huomannut surukseen, ettei moni uhri edes tunnista kokevansa kunniaan liittyvää väkivaltaa. Varsinkin maahanmuuttajanuorten tilanne lähivuosina voi kärjistyä. Kuva: Jarkko Vuolle / Yle

Al-Shmesin mukaan uhri ei aina huomaa vallankäytön haitallisuutta.

– Se on niin ovelasti ajettu siihen jokapäiväiseen elämään ja omaan ajattelumaailmaan, ettei osata välttämättä kyseenalaistaa.

Kankareen mukaan fyysistäkin väkivaltaa kunnian puolesta Suomessa ilmenee, mutta yleisimmin se on kontrollointia. Kunniaväkivaltaa on esimerkiksi itsemäärämisoikeuteen kajoaminen.

Al-Shmes käyttää keskusteluissaan apuna helposti suomalaista lainsäädäntöä.

– Mä tykkään vedota lakiin. Ei vaan käy näin. Näin ei voi toimia Suomessa, Al-Shmes sanoo.

Aito kohtaaminen on tärkeää

Hankalissakin tilanteissa tärkeintä on se, että myös väärin tehneet ihmiset kohdataan ihmisinä.

– Kuulluksi tuleminen on tosi tärkeä juttu, Kankare toteaa.

Naiset tapaavat asiakkaita sekä yksin että kaksikkona. Äidinkielenään arabiaa puhuva Al-Shmes on kohdannut yksin myös monia arabiankielisiä asiakkaita. Kielimuurin poistuminen lisää luottamusta.

– Omalla äidinkielellä on suuri merkitys siinä. Se lisää sitä luottamusta aivan valtavasti.

Oli kieli mikä hyvänsä, dialogin luominen on paras työkalu. Al-Shmes painottaa, että keskustelu on kaiken a ja o, vaikka taustalla olisi asiakkaan tekemä väärä teko tai väkivalta.

– Tekijän kanssa keskustellaan kunnioittavasti, vaikka tiedetään, että hän on tehnyt väärin.

Mitä mieltä uutisesta? Keskustelu aiheesta on auki 16.1. klo 23 asti.

Lisää aiheesta: