Vaasaan akkuteollisuutta kaavailevan yhtiön luontoarvot kiistan kohteena Itä-Suomessa – ei vaikuta Pohjanmaan hankkeeseen, vakuuttavat yritys ja kaupunki

Grafintec Oy:n Heinäveden malminetsintähankkeen luontoarvokiistaan odotetaan ratkaisua hallinto-oikeudesta. Yhtiö kertoo valinneensa Vaasan tehdaspaikaksi osin juuri ympäristöarvojen takia.

Vaasan kaupunginjohtaja vastaa huoliin, joita on esitetty yhden akkutehdastoimijan hankkeita kohtaan
Vaasan kaupunginjohtaja vastaa huoliin, joita on esitetty yhden akkutehdastoimijan hankkeita kohtaan

Vaasa markkinoi GigaVaasa-teollisuusaluettaan ympäristöarvoiltaan ainutlaatuisena. Yritykset, jotka sinne sijoittuvat, sitoutuvat alueen pelisääntöihin.

Tiistaina brittiläis-ruotsalainen kaivosyhtiö Beowulf Mining plc:n omistama suomalainen Grafintec Oy ja intialainen Epsilon Advanced Materials julkistivat Vaasan kanssa tehdyn aiesopimuksen akkuanodimateriaalitehtaan rakentamisesta Vaasaan.

Grafintec Oy:lla on Itä-Suomessa käynnissä malminetsintäprojekti, jonka luontoarvoista syntyneeseen kiistaan odotetaan ratkaisua hallinto-oikeudesta.

Sekä Vaasan kaupungin että yrityksen edustajat vakuuttavat, että kiistalla ei ole suoraan vaikutusta Vaasan tehdashankkeeseen ja ympäristöarvot ovat projektille tärkeitä.

Suomalainen malminetsintäyhtiö

Grafintec Oy on vuonna 2012 perustettu malminetsintäyhtiö. Aiemmin yhtiö toimi nimellä Oy Fennoscandian Resources Ab.

Yhtiöllä on nettisivujensa mukaan malminetsintäprojekteja Heinävedellä, Tuusniemellä, Lapualla ja Ylitorniolla. Näistä viime syksynä julkisuudessa oli Heinäveden Aitolammen hanke.

Grafintecillä on Heinävedellä malminetsintälupa alueella, josta osa jäi jälkikäteen perustetun yhdeksän hehtaarin kokoisen luonnonsuojelualueen alle.

Yhtiö hakee hallinto-oikeuden kautta päätöstä tuon luonnonsuojelualuepäätöksen purkamiseksi, koska se katsoo muun muassa, että luonnonsuojelualueen perustaminen malminetsintäalueen päälle rikkoo yhtiön perustuslain mukaista omaisuudensuojaa.

Malminetsintälupa Lapualle

Myös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) viime syksynä Grafintec Oy:lle myöntämä malminetsintälupa Lapualle Etelä-Pohjanmaalle on herättänyt vastustusta.

Yhtiön aikomus on etsiä grafiittia Lapualta Simpsiön alueelta. Simpsiö on Natura-alue ja valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohde.

Asiasta on jätetty Ylen tietojen mukaan kolme valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen.

Yksi valittajista on Lapuan kaupunki, joka haluaa, että malminetsintälupa kumotaan vajaan 140 hehtaarin alueelta, jolle Lapualla on vireillä osayleiskaava.

Lapua ilmoittaa valituksessaan myös haluavansa suojella kaupungin arvokkaita lähimetsiä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja luonnon monipuolisuuden säilyttämiseksi eli valituksen mukaan malminetsintälupa on kokonaisuudessaan ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.

Vaasa ei kytköksissä muihin

Sekä Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry että Grafintec Oy:n toimitusjohtaja Rasmus Blomqvist toteavat, että Vaasaan kaavailtu hanke ja yhtiön muut hankkeet eivät liity suoraan toisiinsa.

– Meidän saamamme tiedon mukaan hankkeet eivät ole kytköksissä ja Vaasan projekti on toteutettavissa, vaikka Lapua tai Heinävesi ei toteutuisi, Häyry sanoo.

– Vaasan tehdashanke ei liity suoraan Lapuaan. Raaka-aineita voidaan saada useista lähteistä. Suomalainen raaka-ainetarjonta on Suomelle mahdollisuus lisätä omavaraisuuttaan kriittisissä raaka-aineissa, Blomqvist vastaa Ylelle sähköpostitse.

Blomqvistin mukaan Lapualle saatu malminetsintälupa ei ole saanut vielä lainvoimaa ja Heinäveden osalta hallinto-oikeuden päätöstä yhä odotellaan.

Arvoihin sitouduttava

Häyry muistuttaa, että GigaVaasa-alueelle tulevat yritykset sitoutuvat noudattamaan alueelle määriteltyjä arvoja.

– On ollut meille äärimmäisen tärkeätä, että Grafintec Oy ja Epsilon Advanced Materials ovat sitoutuneet niihin eettisiin arvoihin ja kestävyysvaatimuksiin mitä meillä on.

Blomqvist toteaa puolestaan, että ympäristöarvot ovat osa yhtiön päätöstä sijoittua Vaasaan.

– GigaVaasan alue mahdollistaa uusiutuvan energian ja vihreän energiajärjestelmän vaihtoehtojen hyödyntämisen, mikä on merkittävä kilpailuetu.

Myös Häyry kehaisee, että alueelle määritellyissä kestävyysvaatimuksissa ei ole kyse vain sanahelinästä vaan toimintatavasta. Ihan oikeaa "vihreyttä" odottavat luonnollisesti myös tuotteiden loppukäyttäjät, joten markkinavoimatkin ajavat yritysten toimintaa kestävyyden suuntaan.

– Meillä on mahdollisuus varmistaa että se [akkujen ja akkumateriaalien valmistus] tehdään mahdollisimman eettisesti ja kestävästi, jos se tehdään Suomen lainsäädännön piirissä, Häyry sanoo.

Grafintecin toimitusjohtaja Rasmus Blomqvistin mukaan Vaasaan kaavailtu tehdas voi hyödyntää raaka-aineena sekä synteettistä että luonnon grafiittia. Yhtiö tutkii myös mahdollisuuksia hyödyntää kierrätettyä grafiittia ja teollisuuden sivutuotteita anodien raaka-aineeksi, hän kertoo.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 14. tammikuuta kello 23 asti.