Hyppää sisältöön

Etelä-Karjalan aluevaaliehdokkaat antaisivat sopimuspalokunnille lisää rahaa ja vastuuta – lue tästä, mitä sopimuspalokunnat tekevät

Sopimuspalokunnat voivat pelastusjohtajan mukaan osallistua nykyistä enemmän esimerkiksi turvallisuusviestintään ja monialaiseen yhteistyöhön.

Etelä-Karjalassa on noin 120 vakituista pelastuslaitoksen työntekijää ja noin 650 sopimuspalokuntalaista. Arkistokuva. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Etelä-Karjalan aluevaaliehdokkaat haluaisivat antaa sopimuspalokunnille enemmän vastuuta ja enemmän rahaa.

Ylen vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 80 prosenttia oli ajatuksesta samaa tai melkein samaa mieltä. Mutta mitä sopimuspalokunta oikeastaan tarkoittaa?

Pelastusjohtaja Erkki Hokkanen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo, että termin alle mahtuu erilaisia palokuntia.

– Sopimuspalokunta voi olla vapaaehtoinen palokunta eli rekisteröity yhdistys. Se voi olla henkilökohtaisen sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa tehneitä henkilöitä tai esimerkiksi tehdaspalokunta, Hokkanen kertoo.

Ero erilaisten sopimuspalokuntien välillä on käytännössä siinä, kenelle hälytystehtävistä, koulutuksista ja harjoituksista maksetaan rahallinen korvaus: palokuntayhdistykselle vai sopimuspalokuntalaiselle itselleen.

Iso osa maakunnasta sopimuspalokuntien aluetta

Etelä-Karjalassa on yhteensä 26 sopimuspalokuntaa ja niissä noin 650 palokuntalaista. Vertailun vuoksi: vakituisia työntekijöitä on pelastuslaitoksella noin 120.

Jos palokuntaa tarvitaan muualla kuin Lappeenrannassa, Joutsenossa tai Imatralla, hälytystehtävälle lähtee usein ensimmäisenä sopimuspalokunta.

– Sopimuspalokunnat ovat erittäin tärkeä osa meidän organisaatiota etenkin harva-alueilla, mutta myös kaupunkialueella. He osallistuvat pelastustehtäviin samalla tavalla kuin päätoiminen henkilöstö, Hokkanen kertoo.

Pelastustehtävien lisäksi sopimuspalokunnilla on tärkeä rooli esimerkiksi nuorisotoiminnassa, sillä nuoriso-osastoissa kasvaa uusia sopimuspalokuntalaisia hälytysosastoihin.

Viestintää ja yhteistyötä sote-ammattilaisten kanssa?

Mutta haluaisivatko sopimuspalokunnat itselleen lisää vastuuta ja rahaa, joiden antamiselle ehdokkaat olivat vaalikonevastauksissaan suopeita?

– Rahantarvetta on tietysti aina, sanoo pelastusjohtaja Hokkanen.

Hänen mukaansa esimerkiksi raskaat pelastusajoneuvot alkavat olla vanhoja, ja niitä on tarpeen uusia.

– Tällä hetkellä olemme voineet investoida keskimäärin yhteen paloautoon vuodessa, ja lähivuosina tarve on kahdelle autolle. Tällä pystytään turvaamaan myös sopimuspalokuntien riittävä suorituskyky ja teknisesti toimintavarma pelastuskalusto, Hokkanen sanoo.

Hänen mukaansa sopimuspalokunnat voisivat osallistua nykyistä enemmän esimerkiksi turvallisuusviestintään. Sopimuspalokuntien rinnalla voisi myös toimia niin sanottuja moniammatillisia yksiköitä eli pelastustoimen ja sote-alan ammattilaisten muodostamia yksiköitä.

Moniammatillisten yksiköiden perustaminen voi tulla ajankohtaiseksi etenkin harvaan asutuilla alueilla, kun pelastustoimen ja sote-palvelujen yhteistyö tiivistyy.

Etelä-Karjala voi hävitä rahanjaossa

Iso osa vaalikoneeseen vastanneista aluevaaliehdokkaista katsoo myös, että pelastustoimen täytyisi olla hyvinvointialueella erillinen toimiala ja sille pitäisi osoittaa oma rahoitus. Asiasta oli samaa tai täysin samaa mieltä lähes neljä viidestä vastaajasta Etelä-Karjalassa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että uusi hyvinvointialue saa yhden rahapotin sekä sote-palvelujen että pelastustoimen järjestämiseen.

Kun pelastustoimen rahoitusperusteita tarkastellaan valtakunnallisesti uudelleen, Etelä-Karjala voi pelastusjohtaja Erkki Hokkasen mukaan olla yksi suurimmista häviäjistä. Rahoituksesta voi pudota pois yli kymmenesosa.

Syynä on se, etteivät tällä hetkellä suunnitellut rahanjakoperusteet huomioi nykyiseen tapaan maakunnan erityispiirteitä. Näistä ovat esimerkiksi teollisuus ja Saimaan kanavan vuokra-alue, jotka vaativat pelastajilta erityisosaamista.

Toisaalta Eksoten toimitusjohtaja Timo Saksela on arvioinut, että hyvinvointialueella on käytettävissään suunnilleen yhtä paljon rahaa kuin Eksotella ja pelastuslaitoksella nykyään.

Pelastuslaitoksen Hokkanen uskoo, että pelastuspalveluille löytyy resurssit myös sote-uudistuksen siirtymäajan jälkeen.

– Uskon, että palvelutaso turvataan täällä tulevaisuudessakin, vaikka rahoituslaskelmat näyttävät nyt tuollaista muutosta, Hokkanen pohtii.

Juttua muokattu 13.1. klo 5.52: Sopimuspalokuntalaiset voisivat työskennellä yhdessä moniammatillisten yksiköiden kanssa, eivät moniammatillisissa yksiköissä.

Lue myös: