Merien lämpeneminen löi ennätykset – tutkijat pohtivat, kuinka paljon meret voivat ottaa enää vastaan lämpöenergiaa

Meriin varastoitui viime vuonna lämpöenergiaa määrä, joka vastaa maailman vuotuista sähköntuotantoa yli satakertaisesti.

Recifen kaupungin ranta Brasiliassa. Recife on aloittanut toimet merenpinnan nousun ja eroosion vaikutusten hillitsemiseksi.

Valtamerten lämpeneminen kiihtyi viime vuonna samalla kun ilmaston lämpeneminenkin pomppasi uusiin lukemiin. Valtamerissä vuosi 2021 oli kuudes peräkkäinen, kun merten keskilämpötila nousi uuteen ennätykseen.

Asiasta kertoo kansainvälinen tutkimus, joka on julkaistu Advances in Athmosperic Sciences (siirryt toiseen palveluun)-tiedelehdessä.

Merten lämpeneminen johtuu ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. Merten vaikutuksesta ilmasto on lämmennyt suhteellisen hitaasti, koska meret voivat imeä itseensä valtavan määrän lämpöenergiaa.

Tutkijoiden mukaan valtamerten 2 000 metriä syvä pintakerros, jossa lämpeneminen pääasiallisesti tapahtuu, imi viime vuonna itseensä uutta lämpöenergiaa 14 tsettajoulea. Tämä energiamäärä vastaa 145-kertaisesti koko maailman sähköntuotantoa, kertoo tutkimuksesta uutisoiva The Guardian -lehti. (siirryt toiseen palveluun)

Merien lämpeneminen voimistaa myrskyjä ja rankkasateita. Se myös lisää eroosiota rantavaltioissa ja heikentää koralleja.

Meret imevät itseensä paitsi lämpöä, myös ilmakehän hiilidioksidia. Tämä johtaa meriveden kemialliseen muuttumiseen, vesi happamoituu.

Happamoituminen on turmiollista merielöille, joilla on suojanaan kuori, kuten planktonilla. Happamoituva vesi heikentää kuorta. Planktonit ovat ratkaisevan tärkeä osa merten ekosysteemiä ja ravintoketjua. Niiden häviäminen merkitsisi loppua myös kalakannoille.

Lämpeneminen on ollut voimakkainta Atlantilla ja eteläisillä merialueilla. Viime vuonna myös Välimeri lämpeni rajusti.

– Lämpeneminen jatkuu ja merten lämpösisältö kasvaa aina siihen saakka, kunnes ilmastopäästöt on saatu loppumaan. Parempi tietämys merten olosuhteista on olennainen osa ilmaston uutoksen vastustamista, sanoi The Guardianin haastattelema Penn State -yliopiston tutkija Michael Mann.

Lue lisää: