Selvitimme, kuka saa rahaa EU:n jättimäisestä elpymisrahastosta ja miten rahojen käyttöä valvotaan – lue kuusi kysymystä ja vastausta

Kansalais- ja etujärjestöt moittivat EU:ta hitaudesta ja huonosta tiedottamisesta rahojen jakamisessa. Koronapandemian jälleenrakennusrahasto on historian suurin EU-tukipaketti, jonka varojen käyttöä on vaikea seurata.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen (oik.) kävi Suomessa pääministeri Sanna Marinin (sd.) vieraana lokakuussa, kun Suomen elpymissuunnitelma sai komissiosta vihreää valoa. Elpymispaketin avulla modernisoidaan EU:n talous, von der Leyen sanoi. Kuva: Kimmo Brandt / EPA

EU-komissio jakaa tulevien kahden vuoden aikana satoja miljardeja euroja rahaa jäsenmaiden tileille. Kyse on yhteisestä elvytyksestä, josta jäsenmaat sopivat toissa vuonna.

Tämän niin kutsutun elpymis- ja palautumistukivälineen eli Next Generation EU -rahaston kooksi päätettiin 750 miljardia euroa vuoden 2018 hinnoin laskettuna. Nykyhinnoin elpymisrahaston (siirryt toiseen palveluun) loppusumma on jo 807 miljardia.

Jäsenmaat saavat summasta valtaosan tämän ja ensi vuoden aikana.

Miten varainkäyttöä valvotaan, kuka rahoista hyötyy, miten paketti ylipäätään vaikuttaa talouteen? Kokosimme vastaukset kuuteen olennaiseen kysymykseen.

Kuka rahat saa?

Tukisummat on laskettu monin kriteerein – muun muassa sen mukaan, paljonko jäsenmaan talous on kärsinyt pandemia-aikana, kuinka köyhä se on suhteessa muihin maihin tai kuinka pitkään työttömyys maassa on pysytellyt korkeana. Laskutapa suosii esimerkiksi Kreikkaa, Italiaa ja Puolaa.

Kun Irlantiin siirtyy Brysselistä rahaa 201 euroa per kansalainen ja Suomeen 380 euroa, kreikkalainen saa 1 160 ja kroatialainen 1 552 euroa.

Rahoitettavien investointien on edistettävä työllisyyttä, vähennettävä hiilidioksidipäästöjä tai edistettävä digitaloutta.

Kukin jäsenmaa on laatinut elvytyssuunnitelman, jonka muut maat ovat hyväksyneet. Suomi aikoo käyttää valtaosan potistaan vihreään siirtymään.

Yritykset, maanviljelijät, oppilaitokset ja järjestöt voivat hakea tukia julkisissa kilpailutuksissa. Suomessa niistä vastaavat eri ministeriöt. Noin puolet rahoituksesta kohdistuu työ- ja elinkeinomisteriön hallinnon alalle.

Suomalaiset voivat osallistua myös muissa EU-maissa järjestettäviin kilpailutuksiin, jolloin yrityksille syntyy vientimahdollisuuksia. Eri puolilla Eurooppaa haetaan elvytyshankkeille suunnittelijoita, materiaalien toimittajia, teknologiaa ja niin edelleen.

Miten rahankäytöstä saa tietoa?

Eri kansalais- ja etujärjestöt ovat arvostelleet (siirryt toiseen palveluun) viime kuukausina EU:ta siitä, että tietoa tukien käyttökohteista ja hankkeiden edistymisestä on hyvin hankala löytää.

– Kokonaisuudesta on vaikea saada käsitystä, koska eri maat julkaisevat tietoja hyvin eritasoisesti. Joistakin maista on saatavilla hyvin vähän tietoa, johtava EU-asiantuntija Christophe Jost kertoo Bankwatchista Brysselistä. Järjestö valvoo kansainvälistä julkisten varojen käyttöä.

Jostin mukaan ongelmia oli jo maakohtaisten ohjelmien valmistelussa: kun niitä kasattiin kiireellä viime vuoden alussa, oli vaikea pysyä kärryillä siitä, mitä oikein suunniteltiin.

Kun jäsenmaat sitten neuvottelivat komission kanssa suunnitelmiensa yksityiskohdista viime vuoden keväällä ja kesänä, minkäänlaista tietoa ei ollut saatavilla.

Yle haastatteli Bankwatchin EU-asiantuntijan, ranskalaisen Christopher Jostin videoyhteydellä. Hänen mukaansa on mahdotonta seurata, miten esimerkiksi elpymispaketille asetetut ilmastokriteerit toteutuvat. Kuva: Yle

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK kertoo ajaneensa yhdessä pohjoismaisten kollegajärjestöjensä kanssa sitä, että seurantaa varten pitäisi saada yksityiskohtainen tulostaulu.

Jäsenmaat joutuisivat ilmoittamaan tarkkaan, mitä on tulossa ja missä jälleenrakennustyössä mennään. Ulkopuolisilla pitäisi olla mahdollisuus seurata tulostaulua.

– Sellainen on tulossa komissiolta, mutta pelkona on, että sen sisältö on aika laihaa, EK:n johtava EU-asiantuntija Janica Ylikarjula sanoo.

– EK:n näkökulmasta tämä julkinen raportointi on paljon toivottua kevyempää ja vaatimattomampaa.

Nyt komission sivuilla (siirryt toiseen palveluun) on lähinnä tiedot siitä, paljonko kukin maa on hakenut ja paljonko saanut varoja. Sen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä eri hankkeiden onnistumisesta.

Etujärjestöt saavat ymmärrystä huolestumiselleen työ- ja elinkeinoministeriöstä TEM:istä.

– Tämä keskustelu on mielestäni ihan oikeutettua ja ymmärrettävää. Tässä on kuitenkin kyse poikkeuksellisen isosta rahankäytöstä suhteellisen lyhyessä ajassa, TEM:n johtaja Mikko Vähä-Sipilä sanoo.

Suomessa päätetyistä rahoituskohteista jaetaan Vähä-Sipilän mukaan avointa tietoa.

– Sitä mukaa kuin rahoituspäätöksiä tehdään, niistä myöskin julkistetaan tietoja. Meillä on tavoitteena, että saadaan myös kootusti jaetuksi tietoa.

Tuleeko tuki myöhässä?

Tuki on tarkoitettu koronapandemian jälleenrakennukseen. Jäsenmaat ovat sopineet sijoittavansa rahat investointeihin, jotka paitsi työllistävät myös edistävät ilmastopäästöjen vähentämistä ja digitaalisuuteen siirtymistä.

Käytännön toteutus ja päätöksenteko on kuitenkin ollut hidasta, EK:n Ylikarjula arvioi.

– Suurin osa, mitä nyt on maksettu, on ollut ennakkorahoitusta. Tänä vuonna vasta ne hankkeet pääsevät kunnolla vauhtiin, Ylikarjula sanoo.

Voikin olla, että elvytyksen tarve on vähentynyt alkuperäisestä, sillä taloudet olivat viime vuoden lopulla jo hyvällä toipumisen tiellä. Tosin omikron-virusmuunnos on jälleen pannut yhteiskuntia polvilleen.

Tukipaketin vaikutukset nähdäänkin vasta vuosien kuluttua, kun sen mahdollistamat hankkeet eri puolilla Eurooppaa etenevät.

Nuoret osoittivat mieltään Roomassa viime keväänä, koska heidän mielestään Italia ei ohjaa riittävästi EU-elvytysrahaa rahaa nuoriin. Mielenosoittajien mukaan vain kymmenen prosenttia Italian saamista tuista olisi menossa nuorten hyvinvointiin. Kuva: Andrea Ronchini / AOP

Miten rahojen käyttöä valvotaan?

Saadakseen tukia jäsenvaltiot ovat toimittaneet elvytysohjelmansa komissiolle. Kussakin suunnitelmassa on listattu vuoden 2026 loppuun mennessä toteutettavat uudistukset ja investoinnit.

Jokaisen ohjelman pitää edistää "vihreitä ja digitaalisia siirtymiä" ja tehdä maiden talouksista "kestävämpiä".

Elvytysrahaa saadakseen jäsenmaiden pitää osoittaa käyttäneensä rahat hyödyllisesti.

Jokainen jäsenmaa toimittaa kahdesti vuodessa komissioon raportin siitä, miten maa on saavuttanut sovittuja virstanpylväitä ja tavoitteita.

Vasta kun uudistuksista ja suunnitelmien mukaisista investoinneista on näyttöä, jäsenmaa voi saada seuraavan tukierän. Jos tavoitteet eivät ole täyttyneet, komissio voi evätä seuraavia tukieriä.

Kukin jäsenmaa nimeää itse valvojan tarkkailemaan rahojen käyttöä. Suomessa tehtävä on annettu valtiokonttorille.

EK:n Ylikarjulan mukaan vaarana on, että valvonta on liikaa jäsenmaiden itsensä käsissä ja poikkeaa jäsenmaittain.

– EU-tason toimia jäsenmaiden varojen käytön julkiseen raportointiin ja valvontaan pitäisi vahvistaa.

Kansalaisjärjestöt toivovat, että myös tukien valvonnasta saataisiin suunniteltua paremmin tietoa.

Neuvottelut jäsenmaiden välillä olivat hyvin vaikeat. Tämä on johtanut siihen, että komissiolla on tarve osoittaa nopeasti tukien toimivan.

Kiire voi kansalaisjärjestö Bankwatchin mielestä johtaa osittain "heikompilaatuisiin investointeihin".

– Avustuspaketti tehtiin kiireellä, eikä siihen liittyvä lainsäädäntö juurikaan velvoita avoimuuteen ja kansalaisten osallistamiseen, Bankwatchin Christophe Jost sanoo.

Miten paketti vaikuttaa Suomen talouteen?

Suomi on yksi vähiten paketista hyötyviä maita, koska sen talous on sukeltanut pandemiassa vain loivasti suhteessa muihin. Se on myös päässyt monta muuta maata nopeammin takaisin kasvun tielle.

Suomi maksaa pakettiin 6,6 miljardia euroa ja saa sieltä tällä tietoa noin kaksi miljardia euroa.

Kyse onkin Suomelle ennen kaikkea solidaarisuudesta, jolla pönkitetään Euroopan unionia ja sisämarkkinoita, jotka muodostavat valtaosan Suomen ulkomaankaupasta.

Komissio ottaa tukia varten lainaa markkinoilta. Suomen maksuosuus on kaikkien 30 lainavuoden aikana (lainat erääntyvät vuosina 2028–2058) yhteensä noin 1 200 euroa kansalaista kohden.

EU kehittelee parhaillaan uusia rahoitusmuotoja, joilla lainaa voitaisiin maksaa pois käymättä jäsenmaiden kukkaroilla.

Komissio laskee tuen synnyttävän Suomeen 8 000 uutta työpaikkaa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Kreikassa elvytysrahoilla aiotaan luoda 62 000 työpaikkaa.

Allaolevassa grafiikassa on kuvattu paketin vaikutuksia maittain.

Mitä jatkossa tapahtuu?

Jäsenmaat tekevät parhaillaan kilpailutuksia ja valitsevat avustuskohteita. Ensimmäiset erät on maksettu jo suurimmalle osalle jäsenmaista. Osa on jo hakenut jatkorahoitustakin.

Suomi saa ennakkomaksunsa joskus alkuvuoden aikana.

Joissakin maissa kuten Espanjassa (siirryt toiseen palveluun) on ollut ongelmana löytää käyttökohteita rahoille. Kun hallintojärjestelmät eivät ole aiemmin harjaantuneet näin isojen tukien käsittelyyn, niiden perillemeno on takellellut.

Vaikka elvytysrahojen oli tarkoitus käynnistää uusia investointeja, näin ei näytä käyvän. EU:ta seuraava ajatushautomo Center for European Policy Studies CEPS julkisti juuri alkuviikosta oman selvityksensä varojen käytöstä.

Tarkastelussa oli kuusi jäsenmaata. Raportin mukaan toistaiseksi jaetut tuet eivät ole juurikaan johtaneet uusiin investointeihin vaan niitä on käytetty lähinnä hankkeisiin, joiden aloittamisesta jäsenmaat ovat päättäneet jo aiemmin.

Iso riita käydään tänä vuonna Puolan ja Unkarin suunnitelmista, joita komissio ei ole (siirryt toiseen palveluun) vielä edes hyväksynyt. Elpymispaketissa komissio on tarkkaillut selvästi tiukemmin oikeusvaltioperiaatteen noudattamista jäsenmaissa kuin aiemmassa EU-rahanjaossa.

Voit keskustella aiheesta 14.1. klo 23 asti.

Aiheesta lisää: