Hyppää sisältöön

Rokotetun koronakaranteenia on lyhennetty 7 päivään Kymenlaaksossa – kaikille sitä ei ehditä enää virallisesti määrätä

Tartunnanjäljitys laahaa perässä Kymenlaaksossa. Yhteydenotto voi kestää pidempään kuin mitä karanteeni tai eristys kestäisi.

Karanteeniaika on lyhentynyt Kymenlaaksossa. Kuvituskuva. Kuva: Silja Viitala / Yle

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävä Kymsote on viikko sitten lyhentänyt määräämänsä koronakaranteenin ja eristyksen pituuden seitsemään päivään.

Karanteeniin asetetaan taudille altistuneita ihmisiä. Eristykseen sen sijaan määrätään tarttuvaa tautia sairastavat ihmiset. Rokottamattomien ihmisten osalta karanteenin tai eristyksen pituus on yhä kymmenen päivää.

Yhä harvemmalle etenkään karanteenia ehditään kuitenkaan virallisesti määrätä, sillä tartunnanjäljitys on pahasti ruuhkautunut. Terveysviranomaisten yhteydenotto voi viipyä jopa pidempään kuin mitä eristys tai karanteeni itsessään kestäisi, vaikka henkilökuntaa on jo lisätty.

Kymsoten infektioylilääkäri Risto Pietikäinen arvioi, että osasta jäljitystä on luovuttava kokonaan.

– Viive on pidempi kuin eristys ja karanteeni eli näin ei voi jatkua. Meidän on pakko luopua osasta jäljitystä, ja ehkä eristystäkin, ja siirtyä Helsingin ja Uudenmaan linjoille, Pietikäinen sanoo.

Uudellamaalla oma linja

Uudellamaalla useat kunnat ovat päättäneet luopua pääosin jäljittämisestä ja karanteenien asettamisesta. Myös THL kannattaa ajatusta.

Esimerkiksi koulussa, kotona ja työpaikoilla altistuneita ei enää jatkossa määrätä tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin eikä esimerkiksi lieväoireisen tule hakeutua laboratoriotestiin, jollei kuulu riskiryhmään.

Kunnat päättivät luopua toimista sillä perusteella, että omikronmuunnos leviää niin nopeasti, ettei tartuntojen jäljittämiseen kaikkialla enää pystytä. Kuntien mukaan koronavirustautiin sairastuneiden osalta tulisi siirtyä normaaleihin sairauspoissaolokäytäntöihin.

– Nämä asiat ovat valtakunnallisesti vielä liian kesken, eikä selkeitä ohjeita ole. Meidän nykyiset käytännöt tulevat muuttumaan, kun saamme valtakunnallisesti yhtenäisemmän linjan, Pietikäinen sanoo.

Jäljitys ei onnistu

Tartunnanjäljitys on hyvin kuormittunut myös Kymenlaakson alueella.

Tartunnanjäljitystä on yhä tehty, mutta sitä on jouduttu Kymsotessakin priorisoimaan niin, että tartunnansaaneiden joukosta seulotaan ensin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevät ja iäkkäät sekä perussairaat, jotka esimerkiksi asuvat hoivapalveluyksiköissä.

– Kapasiteetti ei ole kaikkeen riittänyt, Pietikäinen sanoo.

Myös johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaan mukaan tilanne on niin kuormittunut, että varsinaisesta tartunnanjäljityksestä ei ole voitu tällä hetkellä puhua suuren tartuntamäärän takia. Tartunnansaaneisiin ehditään ottaa yhteyttä 7-9 päivän viiveellä.

– Kouluissa olemme joutuneet kehottamaan vain oireseurantaan ja testiin, jos oireita on. Emme ole pystyneet tekemään jäljitystä. Sama koskee harrastuksia, infektioylilääkäri Risto Pietikäinen sanoo.

Sairaalassa yli 20 koronapotilasta

Myös koronan vuoksi sairaalaan joutuvien ihmisten määrä Kymenlaaksossa kasvaa tällä hetkellä.

Keskiviikkona sairaalahoidossa on 23 koronaviruspotilasta. Se on kaksi enemmän kuin tiistaina. Maanantaina potilaita kerrottiin olevan 15.

Uusia tartuntatapauksia kirjattiin Kymsoten tilastoihin keskiviikkona yli 300, mutta luvussa on mukana viivästyneitä tuloksia edelliseltä päivältä.

Katso tästä uusimmat koronavirukseen liittyvät tiedot Kymenlaaksosta.

Lisää Kymenlaakson uutisia myös Yle Areenassa: katsele, kuuntele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.