Isot energiayhtiöt lopettavat turpeen polton paljon ennakoitua nopeammin – WWF: "Mitä aiemmin turpeen käyttö loppuu, sitä enemmän luontoa säästyy"

Suomen suurimmat turpeen käyttäjät luovat uusia hiilipolkuja tulevaisuuteen, eikä turve kuulu suunnitelmiin kuin korkeintaan hädässä auttavana matkakumppanina. Esimerkiksi Oulu, Seinäjoki ja Tampere aikaistavat turpeesta luopumistaan useilla vuosilla.

Oulun Energian Toppilan voimalaitos on ollut Suomen suurimpia turpeen käyttäjiä, mutta nyt Toppilan vähentynyttä tuotantoa korvataan vuonna 2020 valmistuneessa Laanilan biovoimalassa. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Yksi Suomen suurimmista turpeen käyttäjistä Oulun Energia irtautuu kalliiksi käyneestä polttoaineesta selvästi suunniteltua nopeammin.

Yhtiö on asettanut tavoitteeksi turpeen polton lopettamisen vuonna 2024, kun aiemmin on tähdätty vuoteen 2030. Jo aiemmin tällä viikolla Tampereen Sähkölaitos teki vastaavan ilmoituksen ja aikoo irtautua turpeesta ensi vuoden aikana.

Oulun seudun lisäksi turpeen ydinmaita Suomessa ovat Etelä-Pohjanmaa ja Seinäjoen seutu. Vauhti kiihtyy sielläkin, kun Seinäjoen Energian iso voimalainvestointi valmistuu ensi syksynä, ja iso osa turpeen käytöstä loppuu.

Turvetta korvataan nyt etenkin lämmön tuotannossa puuhakkeella, hukkalämmöllä ja esimerkiksi Oulussa kierrätykseen kelpaamattoman jätteen poltolla uudessa voimalaitoksessa.

Oulun Energian liiketoimintajohtaja Pertti Vanhalan mukaan yhtiöissä eri puolilla Suomea tehdään nyt uusia turvelinjauksia tuleville vuosille.

– Kaikki turpeen käyttäjät miettivät varmasti nyt uusia ratkaisuja omista ja alueensa lähtökohdista käsin.

Turpeen poltto ei enää kannata

Energiayhtiöiden nopeutettujen ratkaisujen taustalla ovat yleiset ja yhtiöiden omatkin ilmastotavoitteet, mutta ennen kaikkea turpeen polttokustannusten raju nousu.

Turvealan etua ajavan Bioenergia-yhdistyksen toimialapäällikkö Hannu Salon mukaan hiilidioksiditonnin päästömaksu on nelinkertaistunut runsaassa vuodessa.

– Markkinaehtoisestihan tässä mennään, ja turpeen poltto on nyt voimalaitoksissa paljon kalliimpaa kuin aiemmin.

Salon mukaan enegiayhtiöiden ratkaisut ovat odotettuja, kun turpeen tulevaisuuden näkymät ovat kaventuneet viime vuosina paljon suunniteltua nopeammin.

Ympäristö- ja luontopuolella energiayhtiöiden nopeutettu turpeesta luopuminen otetaan tyytyväisenä vastaan, mutta yllätys se ei enää ole, arvioi WWF Suomen neuvonantaja Jussi Nikula.

– Päästökauppamekanismi osoittaa nyt toimivuuttaan: kun päästöillä on riittävä hinta, energiantuotantoa muokataan sen mukaan.

Luontojärjestöt: jätteenpoltostakin päästävä eroon

WWF:n Jussi Nikula ei kommentoi yksittäisten yhtiöiden ratkaisujen ilmastovaikutuksia, mutta nopeutetuilla aikatauluilla tulee olemaan myönteisiä ympäristövaikutuksia.

– Mitä nopeammin turpeen käyttö loppuu, sitä enemmän luontoa ja ilmastoa säästyy.

WWF:n mukaan turpeen korvaavia vaihtoehtoja ja polttotaloutta muutoinkin pitäisi miettiä uudella tavoin. Nikulan mukaan Suomessa mietitään liian usein ja helposti mitä seuraavaksi poltetaan.

Turvetta korvataan jo puuhakkeella ja jätteellä. Nikulan mukaan puuraaka-aineen polttaminenkaan ei ole kestävä ratkaisu, eikä jätettäkään pitäisi tulla nykyisiä määriä poltettavaksi varsinkaan tulevaisuudessa.

– Suomessa puhutaan paljon kiertotaloudesta, ja jos se saadaan toimimaan suunnitellusti, jätettä ei kannata polttaa. EU:n jätepolitiikankin mukaan jätteiden polttaminen on viimesijainen vaihtoehto hyötykäytölle, Nikula muistuttaa.

Suomen Luonnonsuojeluliiton va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola nostaa esille myös sähköistämisen merkityksen energiayhtiöiden toiminnassa ja lämmöntuotannossa. Uusiutuvasta energiasta saatavaa sähköä voidaan käyttää esimerkiksi isoissa lämpöpumpuissa ja -varastoissa.

Oulun Energian liiketoimintajohtaja Pertti Vanhalan mukaan polttoon perustuvia laitoksia tarvitaan etenkin siirtymävaiheessa ennen uusia lämpö- ja energiaratkaisuja, jotka tulevat vähentämään polttoa.

Turveyrittäjien ahdinko syvenee

Turvetuotannon alasajo alkoi vauhdittua vuonna 2019, kun nykyisessä hallitusohjelmassa yhdeksi ilmastotavoitteeksi otettiin energiaturpeen käytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.

Muutoksen vauhti on ollut paljon nopeampaa, eivätkä päättäjät ja turveala yrittäjineen välttämättä ole pysyneet kyydissä mukana. Esimerkiksi Oulun Energia on jo parissa vuodessa puolittanut turpeen polton ja ilmoittaa nyt siis lopettavansa turpeen käytön viimeistään vuonna 2024.

Tänä talvena turvetta on kuitenkin tarvittu Oulussa ja monin paikoin muuallakin Suomessa reilusti suunniteltua enemmän. Kyseessä voi kuitenkin olla monen turvetta varastoineen yrittäjän joutsenlaulu, arvioi Bioenergia-yhdistyksen toimia-alapäällikkö Hannu Salo.

– Kylmän talven toimitukset helpottavat väliaikaisesti tilannetta, mutta kun uusia tuotantonäkymiä ei juuri ole, niin kyllähän tässä nyt viimeisiä pesästä viedään.

Tämän vahvistaa myös turveyrittäjä Hannu Isokääntä Pohjois-Pohjanmaalla Merijärvellä toimivasta Megaturve-yhtiöstä, joka ei enää viime kesänä polttoturvetta nostanut. Talven turveralli on kuitenkin ollut poikkeuksellisen vilkasta.

– Varastoja olemme nyt myyneet, ja turvetta on mennyt mahdotonta vauhtia. Hyvä, että saamme varastot nyt tyhjennettyä.

Jatkossakaan Megaturve ei aio nostaa energiaturvetta varastoon omalla riskillä, mutta ennakkomyynti ja aumavarastointi energiayhtiöille on mahdollista.

Isokääntä on harmissaan tilanteesta, jossa energiayhtiöt toisaalla kertovat turpeen käytön lopettamisesta, mutta hädän hetkellä turvaudutaan tuttuun turpeeseen.

– Eihän se hyvältä tunnu, kun ensin lopetetaan tilaukset äkillisesti ja sitten pyydetään apuun kun hätä on kädessä.

Keskustelu aiheesta on auki 14. tammikuuta kello 23:een asti.