Hyppää sisältöön

Väkivallan uhriksi joutunut ikäihminen kärsii fyysisistä vammoista usein loppuelämänsä: kaikki eivät toivu rikoksesta myöskään henkisesti

Häpeä ja riippuvuus toisten avusta voivat johtaa siihen, että ikäihminen ei tee kohtaamastaan väkivallasta rikosilmoitusta.

Sosiaalityöntekijöiden kokemuksen mukaan väkivallan takana ovat hyvin usein ikäihmisen omat lapset tai lapsenlapset. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Tänään tiistaina kello 11 Ylen vaaliteltoilla keskustellaan siitä, miten pidetään huolta kaikkein heikoimmista.

Ikäihmisen kohtaama väkivalta voi pilata uhrin koko loppuelämän.

– Kaltoinkohtelun uhri voi lukkiutua täysin. Hänen luottamuksensa kaikkiin ihmisiin voi mennä. Se on ehkä se surullisin vaihtoehto, sanoo omaistoiminnan ohjaaja Erja Räty Tampereen omaishoitajien yhdistyksestä.

Pysyviä fyysisiä vammoja jää iäkkäälle herkemmin kuin nuorille. Väkivallanteon fyysiset ja henkiset seuraukset voivat jopa pakottaa uhrin muuttamaan kotoa laitoshoitoon.

Esimerkiksi Tampereella sosiaalityöntekijät kohtaavat iäkkäitä väkivallan uhreja useammin kuin ennen.

Tampereella yli 65-vuotiaista tehtyjen huoli-ilmoitusten (siirryt toiseen palveluun) määrä on muutamassa vuodessa kasvanut selvästi. Vuonna 2021 niitä tehtiin noin 600. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, miten moni niistä koskee väkivaltaa.

Huoli-ilmoituksen voi tehdä henkilöstä, jonka hyvinvoinnista on huolissaan ja jonka ei usko pystyvän itse hankkimaan apua.

Läheisen väkivalta aiheuttaa häpeää

Jokainen tamperelainen sosiaalityöntekijä tapaa vähintään kuukausittain työssään väkivaltaa kohdanneita ikäihmisiä. Tekijät ovat hyvin usein ikäihmisen omia lapsia tai lapsenlapsia.

– Näihin tilanteisiin liittyy hyvin usein häpeää, koska tekijä lähes poikkeuksetta on lähipiiristä. Tämä voi herättää kysymyksiä, että onko itse toiminut jotenkin väärin ja onko jotenkin ansainnut väkivallan omilla aiemmilla toimillaan, sanoo sosiaalityöntekijä Nanna Gisselberg ikäihmisten sosiaalityöstä.

Alkoholin ja huumeiden käyttö voivat kiihdyttää väkivallan kierrettä.

– Sitten on puhtaasti mielenterveysongelmia, joiden hoitamattomuus saattaa näkyä väkivaltaisena käytöksenä iäkästä vanhempaa kohtaan, sanoo lähisuhdeväkivaltatyön sosiaalityöntekijä Katja Tiippana-Pohjonen.

.

Lähisuhdeväkivaltatyön sosiaalityöntekijä Katja Tiippana-Pohjonen (vas.) ja sosiaalityöntekijä Nanna Gisselberg ikäihmisten sosiaalityöstä korostavat, että hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut ehkäisevät iäkkäiden kohtaamaa väkivaltaa. Kuva: Marko Melto / Yle

Avoin puhe tunteista auttaa

Omaishoitajan ja hoidettavan välillä riski väkivaltaan voi kasvaa väsymyksen ja turhautumisen vuoksi. Riskiä voi madaltaa puhumalla avoimesti kielteisistä tunteista.

– Välillä tunteet lyövät yli. Tämä on ihan ok, mutta miten sitten käsittelet omia vaikeita tunteitasi, mihin purat sen turhautumisen ja ahdistumisen, omaistoiminnan ohjaaja Erja Räty sanoo.

Omaishoitajien yhdistys auttaa ihmisiä löytämään väyliä ja pieniäkin arjen konsteja, joilla tunteita voi purkaa.

Vakavissa tapauksissa tarvitaan suurempaa apua. Joskus omaishoitajuus on pakko lopettaa.

Omaistoiminnan ohjaaja Erja Räty pitää tärkeinä vertaistukiryhmiä, joissa väkivaltaisesti käyttäytyneet henkilöt voivat puhua avoimesti tunteistaan. Kuva: Marko Melto / Yle

Uhri jättää usein rikosilmoituksen tekemättä

Ikääntyneiden parisuhdeväkivallasta tehdään poliisille vuosittain keskimäärin 200 rikosilmoitusta, mutta tämä on vain jäävuoren huippu.

Väkivaltarikoksen uhri ei välttämättä ilmoita asiasta poliisille, varsinkaan jos rikoksesta epäilty on puoliso tai muu läheinen.

Monet ikäihmiset ovat riippuvaisia toisten avusta, mikä voi vaikeuttaa ulkopuolisen avun hakemista. Tähän voi johtaa myös tilanteen vuoksi koettu häpeä.

Koska uhrit usein vaikenevat lähisuhdeväkivallasta, väkivalta voi usein jatkua pitkään, jopa vuosikymmeniä.

Voit osallistua Ylen vaaliteltoilla tänään tiistaina 18.1. kello 11.00 keskusteluun siitä, miten pidetään huolta kaikkein heikoimmista.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Artikkelin lähteenä käytetty myös Rikosuhripäivystyksen nettisivua "Ikäihmiset rikosten uhreina (siirryt toiseen palveluun)"

Lue lisää: