Eläkeputkiuudistus kohtelee pienituloista huonommin kuin isopalkkaista, sanoo STTK – kokosimme mielipiteet puolesta ja vastaan

Hallitus hakee eläkeputken lakiuudistuksella keinoja nostaa 55 vuotta täyttäneiden työllisyysastetta. Lisäpäivät on määrä poistaa asteittain. Lakimuutos on tarkoitus saada voimaan vuoden 2023 alusta.

Eläkeputken lakiuudistuksella haetaan keinoja nostaa 55 vuotta täyttäneiden työllisyysastetta. Esitys saa työmarkkinajärjestöiltä niin kritiikkiä, kuin kiitostakin. Kuva: Kari Saastamoinen / Yle

Hallituksen ehdotus ns. eläkeputken poistamiseksi saa kokonaisuutena suhteellisen ymmärtäväisen palautteen juuri päättyneellä lausuntokierroksella. Moni hoksasi ehdotuksesta paljonkin huomautettavaa, mutta katsoo uudistuksen – puutteistaan huolimatta – lähtökohtaisesti aiheelliseksi toteuttaa.

Reilu neljäsosa suhtautuu ehdotukseen kokonaisuutena kriittisesti, yli kolmasosa suopeasti ja sama osuus neutraalisti. Yksi uudistuksen vankoista tukijoista on Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

– Mielestämme hallitus on lakiuudistuksessa oikealla asialla. Keinot ja tavoitteet ovat erittäin hyviä. Muutaman korjattavan seikan kirjasimme lausuntoomme, kertoo johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari EK:sta.

Peruna polttelee

Lakiluonnoksen kuuma peruna, esitys ns. lisäpäivien poistosta on selvästi herkkä kysymys: lähes 60 prosenttia lausunnonjättäneistä ei joko lausunut asiasta mitään tai suhtautui siihen neutraalisti. Odotetusti kriittisimmin siihen suhtautuivat ammattiliitot ja työttömät.

– Lisäpäivien poisto voi johtaa entistä useamman ikääntyvän työttömän putoamista ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta työmarkkinatuelle. Tämä tarkoittaa käytännössä sekä työmarkkinatuen että mahdollisen asumistuen ja toimeentulotuen tarpeen kasvua, toteaa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK lausunnossaan.

– Monet työttömät ovat kertoneet, että ilman lisäpäiväoikeutta heidän tilanteensa olisi vielä heikompi, koska aktiivisesta työnhausta huolimatta töitä ei löydy yli 55-vuotiaille työttömille, todetaan Työttömien keskusjärjestön lausunnossa.

Toisaalta työttömien järjestö toteaa, että kun ikäperusteisia, irtisanomista helpottavia kannustimia heikennetään, se kohdistaa tasapuolisemmin irtisanomispainetta henkilöstöön iästä riippumatta.

  • Lisäpäivät poistuvat asteittain
  • Nykyisin perus- ja ansiopäivärahan maksua voidaan jatkaa enimmäisajan päätyttyä ns. lisäpäivinä (eläkeputki) eläkkeelle saakka.
  • Lakiluonnoksen mukaisesti lisäpäivät poistuvat kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä.
  • Vuonna 1963 syntyneillä lisäpäiville pääsyn alaikäraja nousisi 63 vuoteen ja vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen.
  • Muutos ei vaikuta jo lisäpäivillä oleviin eikä vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneisiin.

Suomen Yrittäjät kannattaa uudistusta varauksetta. Yrittäjäjärjestön mielestä lakiehdotuksen positiiviset työllisyysvaikutukset tulevat käytännössä kokonaan lisäpäiväoikeuden poistamisesta.

– Lisäpäivien poisto on esityksen keskeisin muutos. Tämä muutos pelkästään parantaa yli 55-vuotiaiden työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla ja vahvistaa kohderyhmän työllisyyttä, yrittäjäjärjestö toteaa.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä noin 8 300 työllisellä vuoden 2029 loppuun mennessä.

Hämeen TE-toimisto toteaa, että lisäpäiväoikeuden asteittaisella poistamisella voidaan kannustaa työllistymistä, mutta samalla heikennetään niiden tilannetta, jotka eivät pysty uudelleen työllistymään.

Suomen Kuntaliiton mukaan uudistuksen seurauksena kuntien kustannukset kasvavat merkittävästi toimeentulotuen perusosan rahoituksen ja velvoitetyöllistämisen kautta.

Isopalkkainen saa kalliimpaa koulutusta

Lisäpäiväpoiston negatiivisia vaikutuksia paikkaa lakiluonnokseen rakennettu uusi muutosturvapaketti, jonka tavoitteena on nopeuttaa irtisanotun yli 55-vuotiaan työntekijän uudelleentyöllistymistä muutosturvarahalla ja -koulutuksella.

Kelan maksama muutosturvaraha olisi irtisanotun kuukausipalkan suuruinen. Muutosturvakoulutuksen arvo vastaisi irtisanotun kahden kuukauden palkkaa enintään. Kohderyhmän kooksi on arvioitu noin 3 400 henkeä.

Palkansaajajärjestö STTK kannattaa niitä, vaikka löytää esityksestä palkansaajat eriarvoiseen asemaan vieviä tekijöitä. Myös moni muu lausunnon jättänyt kiinnitti huomiota samaan seikkaan.

– Muutosturvakoulutuksen arvon sitominen irtisanotun palkkatasoon tarkoittaa, että pienipalkkaiset irtisanotut työntekijät saavat lähtökohtaisesti halvempaa tai vähemmän koulutusta kuin suurempipalkkaiset. Esitys on kyseenlainen irtisanottujen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Miksi suuripalkkaisessa työssä olleen työntekijän on perusteltua saada muita laadukkaampaa koulutusta, STTK kysyy.

Hämeen ELY-keskus puolestaan listaa mallin puutteeksi sen, että tuki koskee ainoastaan tuotannollis-taloudellisista (tuta) syistä irtisanottuja eikä esimerkiksi konkurssi- ja saneeraustilanteita.

– Oikeus muutosturvakoulutukseen voisi ulottua myös näihin rinnastettaviin tilanteisiin. ELY-keskus huomauttaa.

Ikärasismi voi lisääntyä

Uusi muutosturva on tarkoitus rahoittaa muutosturvamaksulla, jota peritään niin irtisanovilta työnantajilta kuin muiltakin työnantajilta.

– Lienee loogista, että kulujen minimoimiseksi irtisanotaan ennemmin henkilö, joka ei uuden muutosturvan ehtoja täytä, arvioi Suomen Yrittäjät lakiuudistuksen seurauksia.

Kainuun TE-toimisto näkee vaaraksi sen, että lakiehdotukseen kirjatut työnantajavelvoitteet kääntyvät työllistymistavoitetta vastaan.

– Työnantajat eivät palkkaa +55 -ikäisiä työntekijöitä lisäkulujen ja -vastuiden pelossa. Uudistus tuo todellisen uhan ikärasmismin lisääntymiseen ja pahentaa rekrytointivaikeuksia, Kainuu huomauttaa.

Lopulta Pohjois-Karjalan ELY-keskus tiivistää lausunnossaan monen tunnot:

– Yhteen vetäen muutosturvakoulutusta koskevat ehdotukset ovat raskaita ja monimutkaisia toteuttaa, kustannustehottomia ja vaikutukseltaan kyseenalaisia eivätkä lisää irtisanottujen yhdenvertaisuutta.

– Haitat ovat saatuihin hyötyihin nähden suuret. Esitys toimineekin enemmän ehkäisevänä tekijänä ja hintana työnantajalle irtisanomisesta. Irtisanomisen sakkomaksun voisi toteuttaa yksinkertaisemminkin, Pohjois-Karjalan ely-keskus toteaa.

Rinnastetaan osatyökykyiseen

STTK tarttuu lausunnossaan vielä esitysluonnoksessa käytettyyn ilmaukseen 'ikääntyvä työntekijä' tai 'ikääntyvät' viittaamaan yli 55 vuotta täyttäneisiin työntekijöihin.

– Heistä ei ole syytä käyttää nimitystä ikääntyvä työntekijä, vaan tulisi käyttää neutraalimpaa ilmaisua. Esitysluonnoksessa yli 55-vuotiaista kirjoitetaan myös usein samassa lauseessa osatyökykyisten henkilöiden kanssa. Tämä luo tarpeettomasti virheellistä kuvaa siitä, että yli 55-vuotiaiden työkyvyssä olisi iästä johtuvia puutteita, STTK huomauttaa.

Lakimuutos on tarkoitus saada voimaan vuoden 2023 alusta.

Voit keskustella aiheesta 14.1. klo 23 saakka.

Lue lisää: