Lukiolaista kalvaa huoli tulevasta – hänellä on tuleville sotepäättäjille selkeä toive

Ensi vuoden alusta alkaen oppilas- ja opiskelijahuollosta vastaavat hyvinvointialueet. Lukiolaisilla on toiveita tuleville päättäjille.

lukiolainen Julia Pullinen seisoo lukion kirjastossa, katsoo kameraa kohti
Julia Pullinen opiskelee Kouvolan yhteislyseossa toisella vuosikurssilla. Hän kertoo, että kaverit auttavat jaksamaan arjessa.

– Mielestäni se pitää paikkansa, aika paljonkin, vastaa Kouvolan yhteislyseon toisen vuosikurssin opiskelija Jussi Kukkurainen, kun häneltä kysytään lukiolaisten uupumuksesta.

Lukiolaisten lisääntyneestä uupumuksesta on puhuttu jo vuosia. Vuoden 2019 lukiolaisbarometrin mukaan iso osa lukiolaisista kokee opinnot henkisesti raskaana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyt (siirryt toiseen palveluun) osoittavat, että lukiolaisten sekä ammattikoululaisten ja yläkoululaisten kokemukset uupumuksesta ovat lisääntyneet usean vuoden ajan.

Jo pian kaksi vuotta kestänyt koronapandemia on entisestään lisännyt väsymystä.

– Etäopetuksen jälkeen oppilaat eivät enää välttämättä osaa opiskella oikealla tavalla, kun etäopetus sekoitti vapaa-aikaa ja oppimisaikaa, kertoo Kouvolan yhteislyseon toisen vuosikurssin opiskelija Julia Pullinen.

Oppilashuolto hyvinvointialueiden vastuulle

Sosiaali- ja terveyspalveluista tulevaisuudessa vastaavat hyvinvointialueet aloittavat virallisesti toimintansa ensi vuoden alussa.

lukiolainen Juliana Pohjola istuu läppärin ääressä ja katsoo kameraa kohti
Kouvolan yhteislyseon toisen vuosikurssin opiskelija Juliana Pohjola kertoo, että koeviikot tuntuvat monista raskailta. Etäopetus on myös vaikeuttanut jaksamista.

Hyvinvointialueiden vastuulle kuuluu jatkossa myös oppilas- ja opiskelijahuollon järjestäminen. Oppilas- ja opiskelijahuoltoon kuuluvat esimerkiksi koululääkärit ja -terveydenhoitajat sekä koulukuraattorit ja -psykologit.

Kymenlaaksossa koulupsykologi ja -kuraattoripalveluista vastaavat tällä hetkellä kunnat. Näin ollen heidän työnantajansa vaihtuu ensi vuonna kunnilta hyvinvointialueille. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta on vastannut puolestaan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kymsote.

Esimerkiksi Etelä-Karjalassa puolestaan koulupsykologi ja -kuraattoripalveluista vastaa tällä hetkellä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote.

– Jos ajatellaan koulukuraattori ja -psykologityötä veikkaan, että Kymenlaaksossa on kuntakohtaisia eroja. Uudistuksella saamme maakunnallisen resurssin paremmin natsaamaan opiskelija- ja koululaismääriin ja sitä kautta tasattua palvelun tarvetta ja siihen kohdistettavia palveluja, arvioi Kymsotesta psykososiaalisten ja kehityksellisten palveluiden palveluketjun johtaja Ismo Korhonen.

Oppilas- ja opiskelijahuollon ohjaus- ja projektiryhmät aloittavat Kymenlaaksossa tammi-helmikuussa. Silloin saadaan tarkempaa tietoa esimerkiksi kuntakohtaisista eroista.

Palvelut halutaan pitää lähellä

Kouvolan yhteislyseon opiskelijalla Julia Pullisella on toive tammikuussa valittaville hyvinvointialueiden päättäjille. Pullinen toivoo, että opiskelijoiden hyvinvoinnin palvelut olisivat helposti lähestyttäviä.

lukiolainen Jussi Kukkurainen istuu lukion sohvalla oppikirjakädessään, katsoo kameraa kohti maski kasvoillaan
Kouvolan yhteislyseon toisen vuosikurssin opiskelijan Jussi Kukkuraisen mielestä oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen tulisi olla helposti saavutettavissa.

– Ettei palveluita vietäisi mihinkään muuhun rakennukseen. Palveluita voitaisiin mainostaa enemmän. Nyt niitä ei ole välttämättä mainostettu kuin kerran lukuvuoden alussa.

Sama toive palveluiden läheisyydestä on myös Kouvolan kaupungin psykososiaalisen oppilashuollon yksikön vastaavalla Henna Karvosella. Hän toimii Kouvolan koulupsykologien ja -kuraattoreiden esimiehenä.

– Esimerkiksi täällä lukiossa työhuone on keskeisellä paikalla ja opiskelijan on helppo tulla tähän kesken koulupäivän. Sama juttu millä tahansa kouluasteella, sanoo Karvonen, joka toimii myös koulukuraattorina Kouvolan yhteislyseolla.

Karvonen on yksi heistä, joiden työnantaja vaihtuu ensi vuonna kunnalta hyvinvointialueille. Karvonen toteaa, että on asioita, jotka mietityttävät ja jännittävät, mutta hän on tulevan suhteen myös luottavainen.

– Esimerkiksi tätä koulukuraattori ja -psykologityötä säätelee oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Sinällään tietty palvelu ja työ on sitä kautta nuorille turvattu.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sekasin-chattiin tuli taas viime vuonna 170 000 yhteydenottoa ja Sekasin Gaming-serverillä Discordissa ylittyi 20 000 jäsenen raja. Haastattelussa on kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana. Forssalainen Jennariina Koski, 17, ja oululainen Frans Härkönen, 20, kertovat tarinansa lisäksi sen, miten nuoret avuntarvitsijat tulisi kohdata. Toimittajana Jani Aarnio.

Voit keskustella nuorten pahoinvoinnista Yle TunnuksellaYlen vaaliteltoilla tänään 13.1. kello 12 tai tämän artikkelin lopussa 14.1. kello 23:een saakka.