Krista Kiuru tilasi raportin pitkäaikaisesta koronasta – kirjoittajat kertovat olleensa erimielisiä ja pettyneitä tapaan, jolla raportti julkaistiin

Useat työryhmän tutkijat kertovat olevansa pettyneitä siihen, että STM käytti pitkäaikaisen koronan raporttia politikointiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (oik.) sekä asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Risto O. Roine esittelivät raportin pitkäkestoisesta koronasta 7. tammikuuta 2022. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Pitkäkestoista koronaa eli long covidia käsittelevän asiantuntijalausuman kirjoittajat eivät ole yksimielisiä lausuntonsa tuloksista. He ovat myös pettyneitä tapaan, jolla raportista on keskustelu julkisuudessa.

Raportti (siirryt toiseen palveluun) sai valtavaa huomiota, kun perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) perusteli sen tuloksilla sosiaali- ja terveysministeriön ajamaa etäkoulusuositusta viime perjantaina. Jo samana päivänä ryhmän jäsen, professori Terhi Taipiainen tyrmäsi ministerin tulkinnan Ilta-Sanomissa (siirryt toiseen palveluun).

Tässä jutussa yhdeksän työryhmän jäsentä kertoo, mitä he ajattelevat raportista, siitä tehdyistä tulkinnoista ja sen ympärillä käytävästä keskustelusta.

Raportilla politikointi harmittaa työryhmää

Lausuman kirjoittajat ovat harmissaan siitä, että keskustelu lähti jo julkistamistilaisuudessa viime perjantaina “aivan väärille raiteille”, kuten tutkimusprofessori Markus Perola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kuvaa.

Iltalehti (siirryt toiseen palveluun) oli edellisenä päivänä kertonut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) valmistelevan etäkoulusuositusta, ja media tenttasi tästä lisätietoja ministeri Krista Kiurulta.

– Olin pettynyt keskusteluun. Yleisölle saattoi jäädä ihan väärä käsitys, ja se oli meidän kannaltamme valitettavaa, Tampereen yliopiston anatomian professori ja varadekaani Seppo Parkkila sanoo.

Kiuru yhdisti puheenvuoroissaan etäkoulusuosituksen ja pitkän koronan uhkan, vaikka raportissa ei otettu minkäänlaista kantaa rajoituksiin tai muihin koronatoimiin.

– Missään tapauksessa tätä raporttiamme ei olisi tullut käyttää poliittiseen päätöksentekoon tai suositukseenkaan, Turun yliopiston sisätautiopin dosentti ja infektiotautiopin professori, ylilääkäri Jarmo Oksi harmittelee.

Ryhmän puheenjohtaja, professori Risto O. Roine korostaa, ettei raportti liittynyt etäkoulupäätökseen mitenkään. Hän ymmärtää myös päätöksentekijöitä.

– Ymmärrän, että päättäjät tukeutuvat tosiasioihin ja asiantuntijoiden analyysiin.

Roine sanoo olevansa tuohtunut häntä ja ryhmää koskevasta arvostelusta.

– Keskustelussa varmaankin syntyi vaikutelma, että työryhmä olisi jotenkin ministerin tai ministeriön ohjauksessa, Roine sanoo.

Roineen mukaan asiantuntijaryhmä on täysin riippumaton. STM:llä ei ole siinä edustajaa, eivätkä jäsenet edusta työnantajiensa mielipidettä.

Näin Krista Kiuru puhui tiedotustilaisuudessa 7.1.2022, jossa hän esitteli pitkäaikaista koronaa käsittelevän raportin. Video: Marja Väänänen/Yle

Pelko voi haitata kuntoutusta

Ylilääkäri Helena Liira johtaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissa Suomen ainoaa poliklinikkaa, jolla hoidetaan pitkäaikaisesta koronasta kärsiviä potilaita. Hän katsoo, että pelkoja ja ahdistusta herättävä keskustelu voi jo itsessään haitata kuntoutusta.

Suurin osa oireista johtuu hänen mukaansa dysautonomiasta eli autonomisen hermoston säätelyhäiriöistä, jonka virus on voinut aiheuttaa. Oireita ovat muun muassa ahdistus, sydämentykytys, vatsaoireet ja erilaiset kivut.

Jos ihmisille uskotellaan, että virus on tehnyt pysyvää vahinkoa, se haittaa kuntoutusta.

Helena Liira, ylilääkäri, HUS

Puheenjohtaja Risto O. Roineen mukaan ei ole asiantuntijoiden vika, jos asiat ovat huolestuttavia. Hän sanoo uskovansa, että potilaita voidaan jo nyt auttaa paljon ja tulevaisuudessa vielä enemmän, kun tutkimus edistyy.

– On hyvät mahdollisuudet, että saamme parantavan hoidon sairauteen.

STM halusi julkistaa raportin nopeasti

HUSin ylilääkäri Helena Liira sanoo olevansa ylipäätään pahoillaan keskustelusta.

– Raportti julkaistiin ehkä liian keskeneräisenä, ja se olisi pitänyt laittaa vielä lausuntokierrokselle, Liira sanoo.

– Täällä poliklinikalla emme ole lainkaan niin huolissaan kuin mitä ministeri Kiurun tilaama raportti antaa ymmärtää. Häiriötä voidaan kuntouttaa, mutta tämä ei noussut raportissa esiin riittävästi, Liira lisää.

Puheenjohtaja Risto O. Roine kiistää, että raporttia olisi tehty liian kiireessä. Työryhmän aikataulu oli päätetty ja julkistettu jo elokuussa.

Sen sijaan hänen mukaansa olisi ollut hyvä, jos lausuma olisi julkaistu vasta sitten, kun myös sen lähdeviitteet sisältävä 250-sivuinen tausta-aineisto olisi ollut julkaisukelpoinen.

Nyt keskustelua on käyty yleistajuisesta ja vain muutaman sivun pituisesta lausumasta, jossa ei ole lähdeviitteitä, tai sen tiivistelmästä.

Päätös julkaisuaikataulusta oli sosiaali- ja terveysministeriön. Roineen mukaan lausuntokierroksen mahdollisuudesta keskusteltiin, mutta se ei kuulu STM:n käytäntöihin tällaisten lausumien yhteydessä.

Ylilääkäri Helena Liira johtaa Suomen ainoaa poliklinikkaa, jossa hoidetaan pitkäaikaisesta koronasta kärsiviä potilaita. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Puolet tartunnan saaneista ei sairastu pitkäkestoiseen koronaan vaan saa ehkä oireita

STM kertoi tiedotteessaan (siirryt toiseen palveluun) viime perjantaina, että pitkäkestoinen covid-19-tauti ilmenee noin joka toisella aikuisella koronainfektion sairastaneella.

Useiden long covid -työryhmän tutkijoiden mukaan luku on reilusti yläkanttiin.

– Mielestäni arvio ei ole kohdallaan. Sairaalahoitoa saaneista puolella voi olla jälkioireita, mutta alle prosentti päätyy sairaalaan. Avohoidossa sairastaneita on 99 prosenttia, ja on yliarvio, että heistä puolella olisi jälkioireita. Muutama prosentti on lähempänä totuutta, sanoo ylilääkäri Helena Liira.

Kun työryhmä kirjoitti, että pitkäkestoisia oireita voi ilmetä joka toisella taudin sairastaneella, mukaan laskettiin kaikki mahdolliset oireet.

– Mukana on paljon lieviä ja ajan myötä väistyviä oireita ja kaikkia niistä ei voida objektiivisesti mitata, ylilääkäri ja infektiotautiopin professori Aki Hietaharju Tampereen yliopistosta sanoo.

Solubiologian dosentti Pirta Hotulainen harmittelee sitä, että media ohjasi huomioita liikaa oireiden esiintyvyysprosentteihin.

– Ei kannata takertua prosentteihin. Oli sitä 10 tai 50 prosenttia, se on vakava ongelma.

Asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Risto O. Roineen mukaan 50 prosentin luku johtaa harhaan, jos se irrotetaan asiayhteydestään.

– Mukana ovat kaikki pitkittyneet oireet. Kaikista covidin sairastaneista potilaista noin 10–20 prosentilla on aidosti arkea ja toimintakykyä haittaavia oireita, mikä myös todetaan lausumassamme.

Tutkimus kuvaa huonosti tilannetta Suomessa

Työryhmän lausuma perustuu valtavaan määrään tutkimuksia, mutta niissä on paljon epävarmuuksia ja puutteita. Näitä myös listataan raportissa.

Koronan pitkäaikaisia oireita käsittelevät tutkimukset on tehty suurimmalta osin sairaalahoitoa saaneista potilaista. Siksi niiden tulokset eivät kuvaa hyvin kaikkien taudin sairastaneiden tilannetta.

– Koska todellisuudessa jopa 98 prosenttia on sairastanut taudin kotona, tehtyjen tutkimusten tuloksia täytyy tulkita vahvasti, jotta ne soveltuvat Suomen tilanteeseen ja kaikkiin sairastaneisiin, professori Jarmo Oksi sanoo.

Tutkimusten toinen oleellinen puute on se, että niissä ei usein ollut vertailuryhmää.

Oireita saatetaan laskea koronan aiheuttamiksi, vaikka keski-ikäisillä on hyvin usein kipuja, väsymystä ja muita oireita.

Helena Liira, ylilääkäri, HUS

HUSin osastonylilääkäri Tiina Heliön mukaan osan oireista voi liittää yksiselitteisesti koronainfektioon, mutta osaa ei.

– Ajatellaan vaikka väsymystä. Se on väestössä yleinen oire. Toisena ääripäänä on hajuaistin häviäminen, joka oireen pitkittyessä varsin todennäköisesti liittyy covid-19-virusinfektioon.

Tutkimustuloksista tehtäviä tulkintoja vaikeuttaa myös se, että käsitykset pitkäkestoisen koronan oireiden ilmaantuvuudesta perustuvat potilaiden omaan arvioon, eikä monia näistä oireista voi objektiivisesti mitata.

Useat työryhmän jäsenet korostavat, että oireiden voimakkuutta ei ole huomioitu tutkimuksissa. Niin ikään rokotteiden ja virusvarianttien vaikutusta ei ole työryhmän mukaan tutkimuksissa riittävästi huomioitu.

Väite pitkäaikaisesta koronasta uutena kansantautina jakaa tutkijat

Ministeri Kiuru sanoi perjantain tiedotustilaisuudessa, että pitkäkestoisesta koronataudista olisi tulossa Suomeen uusi kansantauti.

Osa työryhmästä tyrmää väitteen.

– En oikein usko siihen. Meillä on ollut infektionjälkeisiä oireyhtymiä aiemminkin. Ei tästä kansantautia ole tulossa, sanoo ylilääkäri Helena Liira.

Osastonylilääkäri Tiina Heliö on samoilla linjoilla.

– Todellinen kansantauti on mielestäni kohuotsikko. Vaikka osalla potilaista olisi pitkäkestoisesti oireita, se ei tarkoita, että kaikki saisivat sen vakavimman, hankalimman ja invalidisoivimman oireiston.

Osa pitää long covidin kuvaamista kansantautina perusteltuna joskin ennenaikaisena.

– Tästä voi tulla kansantauti, mutta emme tiedä sitä vielä. Emme tiedä, kuinka moni saa taudin emmekä sitä, kuinka kauan oireet kestävät, THL:n tutkimusprofessori Markus Perola sanoo.

Työryhmän puheenjohtaja Risto O. Roine muistuttaa, että lieväkin toimintakyvyn aleneminen voi tulla yhteiskunnalle kalliiksi, jos oireet koskettavat suurta osaa väestöä.

– Suomessa pitkäkestoinen covid voi aiheuttaa miljardiluokan kustannukset.

Tutkimusta tarvitaan lisää

Ryhmän puheenjohtaja Risto O. Roine korostaa, että perjantaina julkistettu lausuma on vasta työryhmän ensimmäinen väliraportti. Työ jatkuu, ja seuraavaksi pyritään selvittämään konkreettisesti, miten potilaiden diagnostiikka, hoito ja kuntoutus järjestetään.

Johtopäätökset muuttuvat vielä aivan varmasti, koska tutkimusta tulee koko ajan lisää.

Risto O. Roine, professori ja työryhmän puheejohtaja

HUSin osastonylilääkäri, tehohoidon dosentti Johanna Hästbackan mukaan olisi tärkeää tutkia potilaita satunnaisotannalla.

– Suomessa tulisi tutkia satunnaisotannalla potilaita, jotka ovat sairastaneet covidin ja niitä, jotka eivät ole. Sitten tutkittaisiin molemmissa ryhmissä, minkä verran mitäkin oiretta esiintyy.

Myöskään omikronvariantin vaikutusta ei vielä ole ehditty tutkia. Puheenjohtaja Roineen mukaan vielä ei ole todisteita siitä, että varianttien välillä olisi eroja pitkäkestoisen covidin suhteen.

– Totta kai toivomme, että omikron aiheuttaa sitä paljon vähemmän. Muuten olemme todella vaikeuksissa, Roine sanoo.

Professori Risto O. Roine seisoo työryhmän ja raportin takana.

Hän korostaa, että erilaiset mielipiteet kuuluvat asiaan, kun konsensukseen perustuvia lausumia tehdään. Prosessiin voisi kuulua myös äänestäminen, mutta ryhmän ei tarvinnut äänestää mistään.

– On selvää, että kun 16 asiantuntijaa miettii yhteisiä johtopäätöksiä valtavasta tietomäärästä, he eivät voi olla täysin yksimielisiä.

Lisäksi juttuun haastateltiin Oulun yliopiston professoria ja Rokotetutkimuskeskuksen johtajaa Mika Rämetiä. Yle yritti tavoittaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd.) haastatteluun tuloksetta.

Voit keskustella aiheesta 13.1. klo 23 asti.